^
Nuo esimerkit fysiikasta ja musiikista oli tarkoitettu lähinnä kuvaannollisiksi, käsitykseni saksalaisten merkityksestä perustuu laajempaan rooliin modernin, erityisesti tieteellisen ajattelun kehittäjänä.
Tietysti muutkin ovat olleet modernin Euroopan rakennuksessa mukana, varsinkin germaaniheimo frankkien perustama Ranska. Mutta kyllä pitäisin saksalaisten (mukaan lukien Itävalta ja saksankielinen yläluokka eri puolilla keisarikuntaa) vaikutusta kaikista merkittävimpänä. Erityisen dominantteja he ovat filosofiassa, joka on Kantista 1900-luvun puoliväliin pitkälti saksalaisten hallitsemaa. He kehittivät samalla paljolti toista runkoalaa, matematiikkaa.
Juuri ajoitus tässä onkin olennaisinta: saksalaiset nousivat esiin, kun oli menossa kriittiset ajat modernin filosofian ja tieteen
synnyn kannalta. He olivat enemmän tai vähemmän mukana perustamassa lähes jokaista suurta modernia tieteenalaa, ellen nyt väärin muista niin mm. fysiikkaa, kemiaa, matematiikkaa, tilastotiedettä, biologiaa, kielitiedettä, oikeustiedettä, psykologiaa ja sosiologiaa. Merkittävää on saksalaisten monipuolisuus: he pioneerasivat sekä luonnontieteitä että ihmistieteitä, filosofiassa perustivat molemmat 1900-luvun suuret perinteet, loogiseen analyysiin perustuvan analyyttisen filosofian (Wienin piiri, Wittgenstein) ja humanistis-kirjallisen mannermaisen (Husserl, Heidegger). Esimerkiksi britit olivat kapea-alaisempia tieteellis-filosofisella kentällä. Ranskalaisilta löytyy toki laajuutta, mielestäni kuitenkin saksalaisissa on eniten kärkinimiä.
Minä pidän tieteenalan perustamista "arvokkaampana" kuin viime aikojen Nobelia erityiskysymyksen penkomisesta, vaikka tällainen vertailu tietysti on täysin epäreilu. Joka tapauksessa Ameriikoissa oli hiljaista, kun modernin tieteen kone laitettiin hyrräämään, lähinnä tulee antropologia ja valtio-oppi (political science) mieleen aloista, joissa he ottivat aloitteen omiin käsiinsä. Tietysti tämä on ymmärrettävää ottaen huomioon edellytykset kaukaisena siirtokuntana ja myöhäisen kasvun (Yhdysvaltain väkilukuhan nousi Eurooppaan nähden merkittäväksi vasta 1800-luvulla).
Eri asia on toki, onko mielekästä pilkkoa ajatteluperinteitä kielipiireihin, mutta ainahan se niin mukavaa on vertailla hauista, muidenkin.