Suomalaisia dandyjä

[Alhazen]

Ei arroganssia, ja luotettavan tahon (Esa itse) mukaan aika persoonallinen vaatekaappikin on koottu alkujaan vaimon aloitteesta. Näyttävä persoona, mutta ei dandy.

[paddington]

"Se jokin" on mielestäni tärkein tekijä.

Jos voit kuvitella henkilön päähän silinterin ja käteen hopeanuppisen kävelykepin, ja hänet hoipertelemassa aamuyön tunteina, yhä säilyttäen tyylinsä...
Firmassamme on yksi haalarimies, jolla on enemmän arroganssia ja tyyliä vaikka työkalu olalla kävellessään, kuin monella kravattisolmun viimeistelijällä.
Dandy hän ei kuitenkaan ole, sillä pukeutuminen puuttuu.

[Ville]

Olen kauan pohdiskellut, olisiko Björn Wahlroos sopiva dandyn arvonimen saaja. Tyyli, elämäntyyli, karisma, olemus, sulavuus ja karkeuden puute ovat vahvasti läsnä, vaikka miehen kanssa olisi eri mieltä kaikesta.

Vaatteethan eivät tee kenestäkään dandyä, mutta on vaikea kuvitella dandy-hahmoa lippalakissa tai camo-housuissa. Samoin on vaikea kuvitella häntä taiten puettuna, mutta törkysuisena, rasistisena, karkeana tai aggressiivisena. Juuri määrittelyn vaikeus tekee tästä koko oudosta ilmiöstä niin kiehtovaa. Eihän tällä lopulta ole juuri mitään merkitystä juuri mihinkään, mutta tällaisia aiheita mietiskelen.

[salaryman]

Täsmällistä määrittelyä pakenevien asioiden pohtiminen on mainiota aivojumppaa.

Mielestäni nimenomaan dandy jos kuka toimittaa vaikka lippalakissa tai camo-housuissa, karisma antaa vapausasteita.

Business-maailmaa ja politiikkaa kun pohdiskelee niin vaivatta tulee mieleen Nallen lisäksi muutama muukin henkilö joiden pukeutuminen ja olemus olisi vähän sinne päin mutta kieli keskellä suuta luotu ja ylläpidetty imago on liian siloinen ja särmätön noustakseen dandy-levelille. Miten tuon termin kukakin ymmärtää mutta dandy-sanasta itselleni tulee mieleen huolellisesti pukeutuva mutta samalla sääntöjä harkiten rikkova särmikäs henkilö jonka ympärillä leijuu aavistus hedonistisesta turmeltuneisuudesta.

[Partasuti]

Uutta nimeä kehiin kun Hagis tykittää. Kyllä alla olevan tekstin perusteella voi ainakin harkita dandyn arvonimeä.

Puolustusministeri Carl Haglund kertoo huhtikuun Olivian Intohimoni-palstalla suhteestaan pukeutumiseen. Hän omistaa noin sata taskuliinaa ja satoja solmioita. Niille hän on rakentanut oman walk-in-closetin.

”Illalla, kun lapset ovat nukahtaneet, valitsen seuraavan päivän asukokonaisuuden. Virallisiin tilaisuuksiin kuuluvat tumma puku ja hillityt yksityiskohdat. Koulukäynnille sopii rennompi look: irtotakki, puuvillahousut ja ruskeat kengät.

Viimeistelen asun yksityiskohdilla. Esteetikkona en siedä, jos jokin elementti rikkoo tyylin. Taskuliina, kravatti ja kalvosinnapit tekevät asusta kokonaisen. Tummanharmaa puku piristyy, kun kaikissa yksityiskohdissa on esimerkiksi ripaus punaista. Kun kymmenen vuotta sitten aloin käyttää taskuliinaa, olin ainoa. Nyt lähes kaikki tuttuni käyttävät liinaa.

Olen rakentanut kotiini walk-in-closetin, jossa pukuni riippuvat siististi kahdessa rivissä, paidat värijärjestyksessä ja kengät telineissään. Skragoja on esillä toistasataa ja laatikkojen kätköissä tuplat lisää. Säästän kravatteja, jotka eivät ole malliltaan juuri nyt muodikkaita, mutta jotka ovat laadukkaita ja joiden kuosista pidän. Taskuliinoja on satakunta. Silmälaseja en vaihtele, koska olen julkinen henkilö ja haluan antaa itsestäni selkeän kuvan. Liika vaihtelu voisi hämmentää.”