^ Tuulipukuunkin voi pukeutua tyylikkäästi.

Minäkin arvostan siistiä pukeutumista ja hyviä tapoja, mutta en hyväksy sitä että niistä aletaan muille esitelmöimään. Neuvoa tietysti voidaan jos joku haluaa kuulla, mutta mestaroimaan ei pidä ruveta.

Päteminen pätemisen vuoksi ei ole tietenkään tarpeen, mutta kyllä minä ystävilleni huomautan pilke silmäkulmassa lenkkareiden käytöstä, logotuotteista ja muista kertakäyttökulttuurin turhakkeista. Oman kokemukseni mukaan monet ovat kiinnostuneet pukeutumisesta ja mielellään kyselevät tyylin liittyvistä asioista. Rajoittavana tekijänä tuntuu olevan valitettavan monella kuitenkin se kehtaaminen muuttaa pukeutumistaan valtavirran vastaiseksi.

Pukeutumisen sosiaalihistoriaan paremminkin perehtyneitä täältä löytynee, mutta uskoisin että suuri murros alkoi toisesta maailmansodasta ja tuli näkyväksi 1960-70-luvuilla.

Tässä vaiheessa ilmeisesti klassisen pukeutumisen perinne ikäänkuin katkesi, kun nuoret eivät halunneet opetella pukeutumaan, eivätkä vanhemmat ja ympäröivä yhteiskunta välttämättä halunnut edes opettaa.

Saamme siis kiittää suuria ikäluokkia - tästäkin.

Alakulttuurien synty ei tietenkään ole huono asia ja olen samaa mieltä "kaikkien kukkien kukkimisesta". Ennen 60-lukua oli kuitenkin vain olemassa valtakulttuuri ja vastakulttuuri. Nykyään alakulttuurit ovat pirstaloituneet niin pieniksi, että ei kukaan kulttuuritoimittaja pysty arvioimaan esimerkiksi kaikkea musiikkia vakuuttavasti.

Ilokseni kuitenkin Helsingissä nuorten ja nuorten aikuisten suosimilla rytmimusiikki-klubeilla ja live-tapahtumissa näkee pukeutumiseen paneutuneita miehiä. Tietysti myös college-paitoja, mutta kuitenkin. Onhan ravintolassa ja ulkona käyminen arjesta poikkeavaa ja näin myös mielelläni näkisin sen mahdollisuutena pukeutua juhlavasti tai ainakin paremmin.

Suomessa myös arvostetaan pukeutumisen käytännöllisyyttä ja mukavuutta selkeästi yli esteettisten arvojen. Tällä tarkoitan lähinnä suojaa luonnonilmiöiltä. Tapakulttuurin löystyessä vaatetuksen funktionaalinen merkitys on korostunut. Siksi suomalaiset tunnetaan tuulipukukansana.

Töissä mitkä täytyy tehdä ulkona kelistä riippumatta on perusteltua ja käytännöllistä hyödyntää kaikkea nykyteknologian tuomia helpotuksia, mutta kaupungeissa liikutaan mitättömiä matkoja kurjassa kelissä ulkosalla. Trenssi niskaan, kalossit jalkaan ja hattu päähän niin sateenvarjokin muuttuu turhaksi.

^ Tuulipukuunkin voi pukeutua tyylikkäästi.

Toki tuulipukuunkin voi satsata ja näyttää sellaisessa tyylikkäältä. Veikkaanpa, että juuttisäkinkin saa näyttämään hyvältä jos jaksaa nähdä aikaa ja panostaa asiaan. Pointtini kuitenkin oli, että useille suomalaisille tuntuu riittävän, että vaatetus suojaa luonnonvoimilta ja muulla ei ole väliä.

Onhan ravintolassa ja ulkona käyminen arjesta poikkeavaa ja näin myös mielelläni näkisin sen mahdollisuutena pukeutua juhlavasti tai ainakin paremmin.

Minulla rima on niin alhaalla, että olisin tyytyväinen edes tilannepukeutumisen yrittämiseen, vaikka lopputulos olisi kuinka huono. Nyt suomalaiset pukeutuvat joka paikkaan samalla tavalla, mikä on aivan umpitylsää. Nimenomaan yrityksen puute ja jopa tarkoituksellinen piittaamattomuus ovat eniten häiritsevät asiat suomalaisten miesten pukeutumisessa. Vähän sama asia olisi, jos joku aktiivisesti välttelisi esim. pöytätapoja hotkien ruokansa maiskuttaen ja röyhtäillen. Ei ruuasta tarvitse välittää syödäkseen sivistyneesti, eikä pukeutumisestakaan tarvitse olla kiinnostunut, mutta silti jokainen pystyy pukeutumaan edes hieman tilanteen luonnetta mukaillen.

Pointtini kuitenkin oli, että useille suomalaisille tuntuu riittävän, että vaatetus suojaa luonnonvoimilta ja muulla ei ole väliä.

Nähdäkseni hyvin monet ainakin Helsingissä nimenomaan eivät osaa suojautua luonnonvoimilta. Esimerkiksi tänään marraskuun sateessa näin monien jalassa ohutpohjaisia ja hyvin heppoisen näköisiä nahkaloufereita, kangastossuja ynnä muita vastaavia.

Mitä tulee suomalaisten vieroksuntaan huoliteltua pukeutumista kohtaan, minusta vaikuttaa siltä, että ne asiat, jotka ihmisiä tökkivät, ovat istuvuus, laatu, tyylikkyys ja ylipäänsä vaatteiden ja muiden tavaroiden kaikin puolinen erinomaisuus - ei niinkään muodollisuus, vanhanaikaisuus tai jäykkyys. Jos vaikkapa liikkuu huonosti istuvassa ja halvan oloisessa tummassa puvussa solmioineen päivineen ja lisää kokonaisuuteen marketin nahkakengät, ei välttämättä herätä kovin paljon huomiota, vaikka asu kieltämättä on formaali, kuten tänä päivänä ei silloinkaan, jos pukeutuu vaikkapa gootiksi. Noilla mainitsemillani ihmisiä ärsyttävillä ominaisuuksilla on yleensä yksi yhdistävä tekijä: raha. Olen aiemminkin kirjoittanut suomalaisten asenteesta tähän asiaan. Jokainen voi vetää omat johtopäätöksensä siitä, mikä väkeä niin sanotussa keikaroinnissa nyppii.

Lisäksi toteaisin, että vaikka pidämme tätä suomalaisena ilmiönä, en ole aivan varma siitä, ettei sitä ole laajemmassa määrin muuallakin. En ole asunut ulkomailla mutta Suomessa asuvien eri puolilta maailmaa tulleiden ulkomaalaisten taholta olen kohdannut paljon aivan samanlaista asennetta. En tiedä, ovatko he oppineet asenteen täällä, vaiko tuoneet sen mukanaan.

Lisäksi toteaisin, että vaikka pidämme tätä suomalaisena ilmiönä, en ole aivan varma siitä, ettei sitä ole laajemmassa määrin muuallakin. En ole asunut ulkomailla mutta Suomessa asuvien eri puolilta maailmaa tulleiden ulkomaalaisten taholta olen kohdannut paljon aivan samanlaista asennetta. En tiedä, ovatko he oppineet asenteen täällä, vaiko tuoneet sen mukanaan.

Kyllä rahalla keikarointia ja kerskailua epäilen paheksuttavan laajalti.

Määrittäisikö kansakunnan tyyliä ennemmin huippulaatutuotteiden saatavuuden sijaan ns. markettilaadun taso? Kuinka suuria eroja tässä asiassa on vaikkapa Suomen, Ruotsin, Britannian, Ranskan, Saksan ja Italian suhten? Huipputuotteethan ovat ikävä kyllä usein varsin kalliita ja monien asiasta ei niin kiinnostuneiden hintahaarukan ulkopuolella.

[Pukimo Raivio: miesten käytetyt vaatteet - laatua järkihinnalla.]

Nähdäkseni hyvin monet ainakin Helsingissä nimenomaan eivät osaa suojautua luonnonvoimilta. Esimerkiksi tänään marraskuun sateessa näin monien jalassa ohutpohjaisia ja hyvin heppoisen näköisiä nahkaloufereita, kangastossuja ynnä muita vastaavia.

Tänään näin säälittävimmän näyn pitkään aikaan: collegehousut, collegehuppari, ohuet tossut. Ei päällystakkia tai hansikkaita, kaulaliinaa taikka lakkia. Ulkona oli +5 astetta, tuuli ja satoi. Mikäli teinityttö sai flunssan väärinpukeutumisen vuoksi, en sure hänen kohtaloaan. Jokin perusjärki tulisi löytyä.

Määrittäisikö kansakunnan tyyliä ennemmin huippulaatutuotteiden saatavuuden sijaan ns. markettilaadun taso?

No ei. Ruotsalaiset ovat kansana tyylikkäimmästä päästä. Käteen jäävää rahaa tai huippulaatua ei kuitenkaan ole tarjolla niin paljoa kuin tyyliero suomeen vaatisi.

Määrittäisikö kansakunnan tyyliä ennemmin huippulaatutuotteiden saatavuuden sijaan ns. markettilaadun taso?

No ei. Ruotsalaiset ovat kansana tyylikkäimmästä päästä. Käteen jäävää rahaa tai huippulaatua ei kuitenkaan ole tarjolla niin paljoa kuin tyyliero suomeen vaatisi.

Eli Ruotsissa saadaan tyylillisesti enemmän irti samoista KappAhleista, H&M:stä ja muista vastaavista "markettilaadun" tarjoaista, joista enin osa vaatteista ostetaan. Sen lisäksi, ettei Suomessa ole juurikaan valikoimaa, ei täällä oikein hallita nykyistäkään tarjontaa, vai kuinka?

Kipinä aiempaan heittooni eroista "markettilaadussa" tuli, kun vertailin jotain Marks & Spencerin omaa paitamallistoa ollutta paitaa (hinnaltaan oli kuulemma kolmenkymmenen punnan hujakoilla) Petritexiin ja pariin muuhun tavaratalopaitaan tyyliin Seppälä ja köykäisyydessäänkin brittiketjun tuote oli laadukkaamman oloinen.
Tuotteen laadukkuushan sinänsä ei tietenkään vaikuta suoraan tyyliin ja tyylikkyyteen; Muotoilin ajatukseni yllä huonosti.

Eli Ruotsissa saadaan tyylillisesti enemmän irti samoista KappAhleista, H&M:stä ja muista vastaavista "markettilaadun" tarjoaista, joista enin osa vaatteista ostetaan.

Jeps. Tosin on Ruotsissa parempi valikoimakin. Mutta voi H&M:n kamoilla voi pukeutua varsin tyylikkäästi, jos vain haluaa. Kannattaa muistaa, että kun H&M ei vielä ollut suomessa, teki osa porukasta 'pyhiivaellusmatkoja' tukholmaan tuonne halvan muodin/tyylin kauppaan. Suomessa tyypillinen mies ei suurin surminkaan astu H&M:ään sovittelemaan vaatteita, eikä kyse ole siitä, ettäkö hinnat huimaisivat.

Hyvä pukeutuminen on mahdollista myös halvalla, aivan kuten hyvä ruokakin. Harrastajat kuitenkin usein panostavat enemmän ja aina löytyy niitä, jotka maksamalla toivovat saavansa enemmän makua, ruokaansa tai pukeutumiseensa.

Arskan ja Pchanin näkemyksiin on helppo yhtyä.

Aihetta raapien; miksi naisten ja miesten pukeutumisen tasossa on niin hurja ero Suomessa? Toivottavasti en yleistä liikaa, mutta kukaan ei ole voinut välttyä näkymältä, jossa huoliteltu, korkokenkiin ja hameeseen tms. pukeutuneen naisen kumppani laahustaa vieressä lenkkareissa, lökäpöksyfarkuissa ja hupparissa + tietenkin pipo/huppu päässä ulkona & sisällä. Tämän unelmamiehen käytökseen kuuluu toki olennaisena pälyily, kiroilu ja muu yleinen töykeys.

Etenkin istuvuuden suhteen naiset ovat aivan eri tasolla kuin miehet. Naisten miinuksena sanoisin olevan kansallisväri mustan ylipalvonta sekä tietynlainen seksikkyyden korostus tyylikkyyden kustannuksella.

Saanko komppia näkemyksilleni?

Sami, komppaan ainakin varovaisesti. Lisäksi mielestäni hyvin ja poikkeavasti pukeutunutta naista ei tuijoteta (paheksuvasti) kuin mitäkin ihmetystä toisin kuin hyvin pukeutunutta miestä. Naisille siis sallitaan hyvin erilainen pukeutuminen kuin miehille.

Varovaista komppia annan myös minä Samille. Suomessa pukeutumiseen panostaminen koetaan usein miesten piirissä feminiiniseksi jutuksi. Huonosti pukeutumalla voi siis korostaa maskuliinisuuttaan?

Naisten miinuksena sanoisin olevan kansallisväri mustan ylipalvonta sekä tietynlainen seksikkyyden korostus tyylikkyyden kustannuksella.

Seksikkyyden korostus ei päde ainakaan yli 30-vuotiaiden naisten joukossa. Heillä tyyli muuttuu mustaksi säkiksi tai säkkimäiseksi pirteäksi tädiksi.

Varovaista komppia annan myös minä Samille. Suomessa pukeutumiseen panostaminen koetaan usein miesten piirissä feminiiniseksi jutuksi. Huonosti pukeutumalla voi siis korostaa maskuliinisuuttaan?

^^ Juuri noin. Suomessa ainoa miehen malli on äijä. �,,ijä ei turhia puhele. �,,ijä juo viinaa. �,,ijä ei vaatteilla koreile.