Ajattelin ensin oppineeni olemaan sekaantumatta muiden keitoksiin, mutta täytyy tästä vähän antaa palautetta kun aihetta sivutaan:
http://www.keikari.com/blogi/don-lehtinen-suomalaisten-miestenmuotijuttujen-mieskuva/
En tykännyt, wää wää ja nyt Ville kirveen kiveen iski.
Suomen Kuvalehti ei tainnut opinnäytetyön tehneen nuoren miehen listassa listassa olla, mutta olisi hyvinkin voinut olla. Supermaskuliininen? Oli siellä uusimmassa SK:ssä Osmo Soininvaara, joka kieltämättä on mies, ainakin poikaan, naiseen tai sukupuolioletettuun verrattuna. Osmo näyttää kuvassa ihmiseltä, joka tietää, mihin vessaan mennä. Mutta että olisiko hän supermaskuliininen?
Mainittu Image-lehti ei ainakaan supermaskuliinisuutta viljele. Enemmänkin sitä tyylit.fi-kuvastoa, johon opinnäytetyön tekijä samastuu, perustellusti olettaen. Hassua kyllä, siellä katutyyleissä ja kaupunkielämän ytimessä se supermaskuliinisuus voi kyllä hienosti ja pulleasti, on partaa, on tatuointia ja on, perskeles sentään, supermaskuliinista crossfittia (siis se lapsekas ole hyvä ja miehekäs kaikessa fyysisessä-illuusio (sic)).
On leirielämää, on farkkuromantiikkaa. Pinkomo-liikkeestä se supermaskuliinisuus löytyy. Vaiko Optio-lehdestä? Kukas siellä, Myyntimies Jethroko? Lieneekö iloisella pullukallamme yhtäkään tatuointia? Eikä varmaan rautaakaan jaksa pumpata. Mutta bemari on? Autohan se tottakai supermaskuliinisuuden linnake on.
Jos sivuuttaa nuoruuden innon ja iän myötä tapahtuvan suhteellisuudentajun työstämisen, niin tämä on kyllä hassuin lause ikinä ja olen siitä valmis peistäkin taittamaan:
"Katumuoti ja tavallisten ihmisten tyyli on paljon helpommin lähestyttävää, omaperäisempää, monipuolisempaa, informatiivisempaa ja kiinnostavampaa. Kuten kaiken muunkin journalismin, miesten muodin pitäisi perustua vielä paljon useammin siihen, mitä tavallinen ihminen kokee ja näkee omassa elämänpiirissään. Tavallisista ihmisistä kertominen tuottaa myös tavallisia, realistisia mieskuvia."
Katumuoti jos mikä, on muodin laumailmiön ja massaan kuulumisen tärkeyden vuoksi konservatiivista kuin mikä. Jos yhdellä on valkoinen t-paita, toisella turkoosi, ei se vielä mitään eroa tee. Lenkkari kuin lenkkari, paita kuin paita. Ei ne mitään keskenään erilaisia tai vaihtelevia ole, ne ovat täsmälleen samaa kamaa, sillä samaa rekisteriä pelataan.
Kun vähän muotiblogeja seurailee, niin ei voi kuin ihmetellä sitä 'kulttuurin' homogeenisuutta ja pinnallista tylsyyttä. Mutta sitähän muoti on, pinnallista. Naurattaa vain, kun muodintuottajat keksivät muutama vuosi takaperin netti 2.0:n perusominaisuuden tarinankertomisen tärkeyden, Gary Vaynerchukin avustuksella. Sittemmin jok'ikisellä selvage-farkkumerkillä on kiinnostava, yksilöllinen, yleensä intohimoon liittyvä tarina kerrottavanaan (ja Valion maidolla). Pinnallista ja yksinkertaista aikakausmuotia se silti on ja edelleen keskenään samassa rekisterissä ne piljoonat aasiafarkut pelaavat.
Vähän siellä nimeltämainitsemattomalla naapurifoorumilla tätäkin kylää välillä tölvitään, milloin pilkunviilaamisesta, milloin idelogioista, milloin mistäkin.
Mutta kyllä sitä pilkkua tunnutaan viilattavan huomattavasti enemmän niiden prisma-tason stoneisland-takkien detskuissa kuin täällä missään.
Mitä taas ideologiohin tulee, ollaan siellä katumuodin (ja siellä toisella voorumilla) huomattavasti rankempien ideologioiden kourissa. Arkiset ideologiat ne vasta ankaria ovatkin ja kun kuvitellaan, että se miljoonas valkoisia t-paitoja tuottava pikku startuppi jossain Japanissa on oikeesti erilainen ja "kiinnostavan taustatarinan" omaava, niin ollaan jo syvällä upoksissa.
Katumuotia seuratessa (tai Die Antwoorttia ts. mitä tahansa Basson soittolistaa kuunnellessa) ei kyllä mieleen tule vaihtelevuus, villeys, siisteys, coolius, snäppi tahi instakaan, vaan konservativiinen väsymys. Jätetään muoti teineille, jooko?
Itsellä kun ei ole pelimerkkejä kiinni näissä asioissa minkään työn, kaveripiirin tai minkään muunkaan kautta, niin vapaa-ajattelu on mielekäs harrastus. Mutta usein kun sitä punavihressä kuplassa (joka ei välttämättä ole aina negatiivinen asia) työelämässä sohivia nuoria seuraa, niin tulee mieleen kyllä vanha sanonta, "mihin vihamiehiä tarvitaan, kun on tuollaisia ystäviä?"
Kolibri: totta kyllä. Mutta varmaan Kuukausiliike menisi samaan lokeroon, tai ainakin sinne päin, ainakin muotiin verrattuna.
Ehkä opinnäytetyössä tarkoitettiin lehtien sisäisiä, erillisiä muotipalstoja, mutta sellaista ei taida Kuukausiliitteessäkään olla.
Mua pyydettiin vastaamaan sulle, vaikka en ihan ymmärrä että mitä haluat sanoa.
En ottanut mukaan Suomen Kuvalehteä, sillä en muista siellä nähneeni yhtään muotijuttua kun olen kyseistä lehteä lukenut. Kuukausiliite oli mukana muun muassa siksi, että siellä on vakkarikirjoittajana Suomen kuuluisin muotitoimittaja Sami Sykkö ja siitä syystä myös aika usein miesten vaatteisiin liittyviä juttuja. Opparianalyysivuonna 2015 juttuja oli 12 lehdessä yhteensä 10, mikä on mielestäni säännöllistä.
Analyysistä selviää mietteeni Optiosta. Huomaathan, että en analysoinut Myyntimies Jethrosta kertovia juttuja. Olisin analysoinut, jos miestä oltaisiin haastateltu hänen pukeutumisestaan.
Analyysistä selviää myös, että ajattelin itsekin ennakkoon Imagen olevan hyvin liberaali, mutta sieltä paljastuikin hirveä määrä perinteisen maskuliinisia elementtejä.
Olen samaa mieltä siitä, että kaupunkielämän ytimessä maskuliinisuus, parrat ja tatuoinnit korostuvat. Tosin tämä metsurihipsteri-ilmiö taisi kuitenkin aika lailla sammua jo vuonna 2015.
Yrität kirjoituksessasi ilmeisesti sanoa, että muoti on huono juttu. Ties kuinka monet muutkin ovat vapaa-ajatelleet saman kömpelön ajatusvirheen. Muoti on kaikkialla, kaikessa ja koko ajan läsnä. Tämä tarkoittaa, että kaikki on "muodissa" jossain ajassa ja jossain paikassa. Puvun käyttäminen on muotia aivan samalla tavalla kuin uusimmat Jordanit. Joku ihmisryhmä voi tänä päivänä valita tyylilliseksi esikuvakseen 1960-luvun modit. Jokainen vaatekappale on peräisin joltain muodin hetkeltä ja heijastelee sen suunnittelijan senhetkistä kuvaa siitä, millainen vaatteen pitää olla. Muotia ei voi välttää edes haukkumalla muotia, sillä muodin haukkuminen on todennäköisesti silloin muodissa.
Tyylit-foorumilla hienoa on se, että sinne mahtuvat jonkinlaisissa perusestetiikan ja laadun tajun raameissa kaikenlaiset erilaiset vaatemaailman ilmiöt. Mielestäni foorumille kirjoittavat ihmiset eivät ole "ankarien ideologioiden kourissa" sen enempää kuin kukaan muukaan. Parjaamaasi foorumiautismia eli vaatteisiin tai muihin asioihin kohdistuvaa pilkunviilaamista ja perfektionismia olen nähnyt joka ikisellä foorumilla jolla olen pyörinyt, eikä Tyylit ole poikkeus.
Voin paljastaa olleeni 25-vuotias kun sain opparin valmiiksi. Vaikka ikäni sinua selvästi mietityttääkin, sille en voi mitään. Itseään nuorempien ihmisten puheet kannattaa ottaa huomioon siinä missä muidenkin, sillä silloin kun nuori ihminen on vanha ja viisas, aiemmin nuoren mielipidettä nuoruuden takia parjannut on todennäköisesti kuollut, mikä tekee keskustelusta hankalaa.
