Keikari > Yhteiskunta

Laatutavaran valmistuksen tulevaisuus

(1/8) > >>

Lh:

--- Lainaus käyttäjältä: Ville - 14.01.14 - klo:17:25 ---Aina mainitaan Alden ja Allen-Edmonds amerikkalaisista laatukenkien tehtaista, mutta J&M valmistaa yhä joitakin kelpo malleja 'mericassa. Aikoinaan olivat myös presidenttien suosiossa, mutta Johnston&Murphy on valitettavasti valinnut saman taktiikan kuin Florsheim aiemmin: valmistus ulkomailla, välttävät nahkavuodat, halvat hinnat ja markkinointi hienoa historiaa korostaen. Sääli.

Tästä tehtaan hienompiin jenkkimalleihin:

http://www.johnstonmurphy.com/category_listing.aspx?c=1372&sid=Shoes

--- Lainaus päättyy ---
^Lähti tästä.

Ville, oot varmaan näihin valmistajiin ja niiden historioihin tutustunut, niin tuli mieleen kysymys: Onko mahdollista tai ennenkuulumatonta, että esimerkiksi Florsheim palaisi juurilleen ja alkaisi taas tehdä niitä vanhan ajan kunnon kenkiä?

Voi olla että elän kuplassa, mutta veikkaisin että kymmenen vuoden päästä laatukenkien (ja laatutavaran yleensäkin) kysyntä on nykyistäkin kovempi. Kaataako netti, informaation leviäminen ja resurssiniukkuus sitruunaongelman? 60-vuotta sitten ihmisillä oli parempi käsitys laadukkaasta tavarasta, sillä hyödykkeiden määrä oli pienempi, ja yleensä käyttäjillä jonkinlaista kokemusta tavaroiden valmistamisesta ja korjaamisesta. Nyt kasvanutta tietokuilua on kuitenkin mahdollista kuroa umpeen internetin nopeuden avulla.

Laatua on huononnettu tietoisesti. Kääntyykö kehitys kuriositeetteja lukuunottamatta jossain vaiheessa päinvastaiseksi? Muitakin näkemyksiä olisi mielenkiintoista kuulla.

Laurentius:
Tämä artikkeli käsittelee amerikkalaisen kenkäteollisuudentilaa ja näkymiä parisen vuotta sitten, ja mielestäni tällainen murrosvaihe näkyykin monella tapaa. Kengänvalmistajien puheissa on varovaista optimismia ja laatukenkien kysynnän kasvu on noteerattu. Nousukäyrän alkuunsaattava voima ei ole ollut teollisuus itse, vaan kuten artikkelissa mainitaan esimerkkinä J. Crewn kaltaiset firmat jotka tuovat omiin mallistoihinsa esim. Aldenin valmistamia ja hieman nykymuodistettuja malleja. Onko kyseessä trendi vai pysyvä muutos mutta loppujen lopuksi aina kuluttajasta kiinni, ja kuluttajien asenteen muokkaamiseen on eri firmoilla eri näkemys.


http://www.nytimes.com/2011/04/21/fashion/21SHOES.html

Ville:
Tässäpä tällainen työkalu:

https://archive.org/web/

...ja jos verkosta hakee päivämäärän perusteella miesten tyylisivustoja, huomaa ettei ennen vuotta 2000 ollut juuri mitään tarjolla. Kirjoja on aina ollut sekä alan koulutusmateriaalia, räätälikoulutusta, myös miesten lehtiä ja pukeutumiseen erikoistuneita toimittajia. Silti pukeutumisen yksityiskohdista nillittäminen ei ole ollut siistiä touhua länsimaiselle miehelle sitten 1920-luvun, ja nämä harvat miehet ovat asuneet toisistaan kaukana. Vaatekaupan alalla heitä on riittänyt, mutta tietämys on palvellut ennen kaikkea myyntiä ja trendien seuraamista. Juuri InternetZ on mahdollistanut foorumit ja blogit, joilla hajallaan olevat addiktit on yhdistetty ja enemmän tai vähemmän hyödyllistä tietoa levitetty. Väitän, että klassinen miesten tyyli elää yhä renessansia länsimaissa. Nämäkin puhuvat sen puolesta:

- tyylikirjoja on joka vuosi yhä enemmän tarjolla
- Tumblr ja Blogspot ovat pullollaan tyylisivustoja
- Pitti Uomon kaltaiset myyntitapahtumat eivät ole pelkän vaatekaupan oma juttu, vaan niitä seurataan laajemmin
- klubikaulusten tapaiset erikoisuudet ovat ilmestyneet myös vaatekauppoihin, ei pelkästään TV-sarjan tai filmin aikakausiasuiksi
- suuren maailman tavarataloissa valikoimat ovat paisuneet leikkauksista, yksityiskohdista ja materiaaleista

Kuinka moni mies muka tiesi 90-luvulla mikä on päällystakin tamppi? Grenadiinisolmio? Tammiparkittu nahkapohja?

Tuohon kysymykseen: kyllä Florsheim voi palata, mutta tämän päättävät omistajat. Heille tehdas voi olla pelkkä voitontavoittelukone, eikä tällöin minkään sortin adressi tuottaisi tulosta. Esimerkiksi G.H. Bass on ottanut Made in America -popot takaisin mallistoon, mutta ne valmistetaan toisen firman tiloissa:

http://www.ivy-style.com/maine-street-ivy-bass-returns-to-pine-tree-state.html

Silti en osaa sanoa ulottuuko renessanssi myös meidän harrastajien ulkopuolelle. Harkitseeko Matti Meikäläinen peruspuvun sijaan liinakangasmallia? Näkeekö chinoja lukioissa asti? Onko solmio...in? Tietomäärän ja kauppojen valikoiman kasvu ainakin kertovat, että kiinnostusta löytyy ja klassinen pukeutumiskulttuuri on vahvempi kuin vaikkapa 90-luvulla. Toivon tämän kestävän, sillä ajattomuus, ekologisuus ja laatu. Jos Suomessa vaatteista alkaa kiinnostus laatuun ja se leviää myös muille elämänaluille sekä ajan myötä jälkikasvulle, kaikki vaivannäkö Keikarin kanssa on ollut sen arvoista. Vähemmän, mutta parempaa. Rahaa en tällä tee, mutta teen oikein.

Partasuti:
Laitan tähän tällaisen lainauksen:


--- Lainaus ---I do not see a resurgence of interest in classic clothing. There is no going back.
--- Lainaus päättyy ---

Alden viittaa siinä tavalliseen kansaan, ja olen samaa mieltä. Innostuneiden parissa klassinen tyyli elää ja voi hyvin, mutta suuren yleisön suosioon se ei enää nouse.

Laurentius:
^ No joo, Aldenin edustajalta ei ehkä riittänyt niin kovin uskoa, mutta Allen Edmondsilla meni selkeästi paljon paremmin kuin vain joitakin vuosia sitten, ja artikkeli tarjosi useita konkreettisia lukuja ja numeroita siitä. Onko syynä puhtaasti yleinen laatukenkien kysynnän nousu vai tekivätkö he itse jotain sen kysynnän nousun eteen, eli keneltä, jos keneltäkään, AE:n nousu on pois, sitä ei kerrottu. Kasvoiko markkina vai markkinaosuus?

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu