It is reduced to 40% ABV (47%ABV in the US) using pure water and finally bottled.

Ja pahaa tulee.

^ Tuossa a) tapauksessa makueron pitäisi olla esim. GT:ssä mitätön. Paljaaltaan eron luultavasti huomaa kun alkoholin määräkin vaikuttaa makuun. Tämänhän selvittaa aika helposti tekemällä 2 GT:tä ja lisäämällä vahvemmasta ginistä tehtyyn hieman vettä. Jos makuero säilyy, niin ero ei johdu pelkästä laimeudesta. Kannattaa antaa vaikka vaimon sotkea lasit ja kokeilla pari toistoa, jos haluaa sokkotestin.

Luulisin ginien voltit säädettävän tyylillä a), mutta en pitäisi ihan mahdottomana, että eri vahvuisissa versioissa olisi ihan tarkoituksella erilainen makuprofiili, jotta maku paljaaltaan olisi tasapainossa.

Napuetonic ja Bombaytonic, tällä kertaa ihan Schweppesiin, vertailun vuoksi rinnakkain. Pakko se on todeta, että Napuella maistuu miellyttävämmältä. Bombay jättää kitkerämmän maun suuhun.

Oliko Bombay Alkon 40% vaiko lentokenttien/Viron 47%. Mikäli jälkimmäistä, ihmettelen tuota kitkerää, olkoonkin kuinka pieni ero.

47 % Bombay ja 46,3 % Napue. Muuten tämä olisi ollut vielä erikoisempi juttu.

Tänään maistelussa tuplakultaa World spirits competition 2015:ssa voittanut Siegfried

Helsingissä, Torpparinmäen K-Supermarketissa Fever-Tree-tonicceja.
- Indian, neljän pullon paketeissa
- Mediterranean, neljän pullon paketeissa
- Elderflower, yksittäisinä pulloina

Kiitos vinkistä. Tänään testailua.

^Mediterranean sopii mainiosti monien ginien kanssa, varsinkin näitten craft ginien.

Minkäslaista Siggi oli?
Katselin tuota juuri Flaviarista mahdollisesti samaan pakettiin Edinburgh Ginin kanssa tutustuttavaksi.

Vielä on Siggi koskematta, T10:ä tuli nautiskeltua iltapäivän raikasteeksi.

Itsellä etätyöpisteen sulkeutumista odottelee ihan perus-Tanqueray, ja huomenna ehkä kokeiluun avataan Gin Mare.

GinMare testauslistalla itselläkin, ilmeisen suosittu lienee Espanjan suunnalla ainakin.

Jaahas. Täällä tunnelmoidaan jo ginintuoksuisesta illasta.

Teemme tänään pienen sokkotastingin. Nyt käsillä Beefeater, mutta uusi tonic löytyi Iso Omenan K-Marketista. Lisäksi testaan tumblerin ja korostetun kapean lasin eroa.

Remonttia paossa, onneksi on varapaikka missä olla. Omat gt-lasit kuitenkin puuttuvat.

^ No niin, rouva Laurentiuksen kanssa (gin tonicin ystävä hänkin, joskaan ei yhtä aktiiviharrastaja kuin hra Laurentius) sokkotestasimme toisillemme ja kaksi asiaa nousi esille:

1. Tuohon uuteen Naturfrisk toniciin en ainakaan näissä merkeissä aio uudellen palata. Limellä maustettu, hieman tunkkainen ja esanssinen maku (vaikka ilmeisen naturaalia eikä tuoteselosteessa viitattu sellaiseen).

2. Beefeaterin kanssa Fentimans sai kaksoisvoiton. Toki sokkotesti oli nimellinen vain siinä mielessä että heti kyllä tunnisti kummasta tonicista kyse. Ilmeisesti pitää vielä Bombay ja Gordonsinkin kanssa tehdä tuo vertailu noiden kahden välillä. Tämä oli minulle joka tapauksessa yllätys. Beefeater on kuitenkin yleensä dry martini -käytössä ja Bombay/Gordons gt:n pohjana, joten tutkimuksen tulos täytyy vielä verifioida näidenkin osalta.

Kokeilin vielä tumbler vs. kapea lasi (Ultima Thule -samppanjalasi). Ginin aromit tulivat kyllä tumblerissa enemmän esille. Mausteisissa ja makustelugineissä tuo taitaa ollakin jatkoa ajatellen hyvä idea. Bombaytoniceihin taidan silti jatkossa käyttää ohutta, korkeaa ja jäillä täytettyä lasia.

Mielenkiintoista silti.

Fever Treet. Mediterranean ihan jees, toimii varmaan varsinkin spesiaalimpien ginien kanssa. Nyt pohjana Bombay. Jatkoon. Elderflower voisi toimia Hendricksin kaverina, muuten ei oikein makuuni. Indian tonic on näistä mielestäni paras konstailettomaan gintoniciin ja drinkistä tulee sellainen kuin pitää. Kaikissa sekoitussuhteena 1:2,5.

Biergartenin gin lineup



Ja sitten itse asiaan. Siegfried. Maistelin jäitten kanssa matalammasta gaissasta ja Fentimansin kanssa korkeammasta. Molemmissa maku aivan mahtava, kukkainen ja pehmeä. Suosittelen.

Valitsin kynttilänjalat teeman mukaisiksi.