Jaa-a... Tuskin on lyönti kovin hyvin talvehtinut... Ei se ole tehnyt sitä vielä koskaan omalla kohdallani.
Kauden avaus on täällä vielä kaukana. Viime yön aikana satoi lumen tai rännän maahan asti. Eli aivan liian kylmät yöt on vielä.
Itse olen juuri tuo "tatsiholisti". Eli mikään ei tunnu niin hyvältä kuin hyvä osuma pienilapaisilla raudoilla. Toki aloitin pelaamisen jo 90- luvulla, joten mailan lavat olivat vasta pikkuhiljaa kasvamassa. Paineen/ voiman tuotossa ei ole koskaan ongelmia ollut, koska aloitin pelaamisen jo penskana, joten itse tein tuossa pari kesää sitten juuri päinvastaisen hankinnan... Eli vihdoin ja viimein hommasin aina ihailemani helvetin pienilapaiset ja kauniit taotut bleidit. Puumailoissa olen periksi antanut, eli draiveri ja puukolmonen ovat moderneja isolapaisia mollukoita. (tai no, puukolmonen on vielä suht' kompakti, koska sillä olen osannut aina lyödä päinvastoin kuin draiverilla)
Eli perinteisellä setillä mennään. Rautasetti menee aina rautakakkoseen asti. Rautaykkönen on kuitenkin jo liikaa. Vanha sanontakin kuuluu, että sillä osaa jumalan lisäksi lyödä vain Jack Nicklaus.
Juu, tosiaan mailojen nostokulmat ovat nykyään ihan jotain muuta kuin ennen. Tuossa omassa bleidisetissä taitaa rautaseiska vastata nykyisiä 9- rautoja ellei jopa pitseriä...
EDITTIÄ: Tuosta varustefilosofiasta muuten puhuttiin viime kesänä erään toisen, jo 90- luvun puolivälissä pelaamaan aloittaneen kaverin kanssa. Eli siinä missä modernit pelaajat karsastavat ja pelkäävät pitkiä rautoja, niin meillä taas on suunnaton pelko puumailoihin, varsinkin draiveriin. 2000- luvulla pelaamaan aloittaneet uskaltaa ottaa sen draiverin käteensä aivan huoletta, päinvastoin kuin esim. minä... Mutta toisaalta, minulle ei tuota vilunväreitä tarttua rautakakkoseen vaikka väylältä, tai edes raffista, jos vain pallo makaa hyvin :D
EDIT 2: Älä vaan koskaan hukkaa niitä Wilsonin bleidejä! Ei voi enää urheiluväline kauniimmaksi niistä mennä.