Ravintola Olossa tuli vierailtua hieman ennen, kuin se laittoi ovet kiinni nykyisessä sijainnissaan. Odotukset olivat korkealla, koska suitsutus on ollut melkoista Tripadvisorissa ja miksei täälläkin.
Tässä muutamia huomioita. Kaikki tietävät, että fine dining-paikoissa annoskoot ovat pienet. Olossa ne olivat kuitenkin todellisia mikroannoksia. Keittiön tervehdyksessä poron veri ym. hieman ylieksoottiset pohjolan "herkut" olivat lähinnä outoja. Alkuruokana tullut kukkakaali kolmella tavalla ei sytyttänyt alkuunkaan, melko laimeaa ja vaatimatonta. Foie gras oli jo parempaa. Toinen pääruoka, kateenkorva, oli illan paras esitys ja oikein maukasta. Myös yllärinä tullut fenkoli-suunraikastaja oli huippuhyvää. Jälkiruoat, mm. tyrniä, olivat ok mutta eivät mitenkään mieleenpainuvia.
Emme ottaneet viinimenua, vaan valitsimme lasin valko- ja punaviiniä ja jälkiruokaviinin. Ne osuivat tarjoilijan/sommelierin opastuksessa täysin nappiin. Juustolautanen oli laadukas ja makea viini potki sen kanssa hienosti. Talon "oma" Pinot Noir oli myös huippua. Tarjoilussa ei ollut moittimista, se oli asiallista kaikin puolin.
Noh, kyllä kokemus plussalle jäi, mutta Olo on varsin hintava, jos verrataan muihin yhden Michelin-tähden paikkoihin. Kuuden ruokalajin menu ei säväyttänyt vaikka pari hyvää ruokalajia toki oli joukossa. Voi olla, että keväinen menu on ollut kevyempi ja heikompi kuin syksyn/talven listat. Minimaaliset annoskoot harmittivat, koska nälkä ei niillä kunnolla lähtenyt. Aikanaan käytyäni Postresissa neljän ruokalajin menu täytti vatsan paremmin kuin Olon kuuden ruoan retki, mutta halvemmalla.
