Pyöräiltyä tulee melko paljon, vaikkei niinkään pelkän liikunnan kannalta, ihan vaan muuten. Talvisin tulee harjoiteltua ilma-aseammuntaa, pääosin ilmapistoolilla, ja kesäisin pienoispistoolilla tulee ammuttua jonkin verran.

Muistan jossain sanotun, että pistooliammunta on ainoa tilanne, jolloin herrasmies voi hyväksytysti pitää toista kättään taskussa. Tämä toki koskee ihan perinteistä, olympialaisistakin tuttua tauluunammuntaa 25 m radalla. Oma pistooliharrastus liittyy hiukan järeämpään kaliiperiin ja kummallisempiin ampuma-asentoihin.

^ Siluettia vai practicalia?

Practical. Joskus ennen kisoja mietin edellisillan "Dirty Harryn" innoittamana, josko hoitaisi koko ammuntasession puvussa. Ei siinä parhaassa, mutta puvussa kuitenkin. Jäi tekemättä.

Pistooliammuntaa lähinnä pienoispistoolilla on tullut itsekin harrastettua ja SRA:ta hieman kokeiltua mutta nykyään ovat jääneet kovin vähälle kaiken kiireen vuoksi.

Edit.: Sekoilut korjattu.

^^ Kas, ammunnan F1:stä siis.. ;-)
Itsekin kesäisin harrastelen, mikäli olen synnyinseudulla käymässä, koska olen sikäläisessä seurassa jäsenenä.
Mitä luokkaa yleensä ammut? Minulla on "mööpelit" standardiluokan minoriin.
Oletkos kokeillut koskaan SRA:ta? Siinä se on todella upea laji myös.

^^ Kas, ammunnan F1:stä siis.. ;-)
Itsekin kesäisin harrastelen, mikäli olen synnyinseudulla käymässä, koska olen sikäläisessä seurassa jäsenenä.
Mitä luokkaa yleensä ammut? Minulla on "mööpelit" standardiluokan minoriin.
Oletkos kokeillut koskaan SRA:ta? Siinä se on todella upea laji myös.

Kas, jätinpä tämän keskustelun ikävästi kesken. Pahoittelen.

Tarkkana vastauksena joudun toteamaan, etten - enää - yleensä ammu mitään luokkaa. Laji sai minulla alkunsa siitä, kun intissä huomasin viimein löytäneeni urheilulajin, jossa pärjäsin keskivertoa paremmin. Siis ammunnan noin yleensä. Reserviläisammuntojen kautta lajiksi valikoitui sitten practical, luokkana juuri tuo standardi minor. Aktiivikausi kesti aika vähän aikaa, pääkaupunkiseudulla kun yleensäkin ammunnan harrastaminen on tehty kohtalaisen vaikeaksi. Viime vuosina olen keskittynyt lähinnä virkistysammuntaan 9mm Parabellum- ja .357 Magnum -kaliipereissa. Pyrkimyksenä on ollut pitää jonkinlainen taito yllä. Ja onhan se hauskaa ja rentouttavaa puuhaa.

pääkaupunkiseudulla kun yleensäkin ammunnan harrastaminen on tehty kohtalaisen vaikeaksi.

...ja olette vielä kohtuullisen hyvässä asemassa (tuostakin huolimatta) verrattuna Turkuun.

Vaikea uskoa, mutten epäile sanojasi.

Dataus on harrastukseni 8-|

Mukava huomata ettei SRA ole palstalaisille tuntematon laji, itsellä taitaa olla kolmastoista tai neljästoista aktiivivuosi, parin viikon päästä viides SM -kisaosallistuminen. Mitä perheeltä jää aikaa niin se menee keittiössä, taloa/autoja remontoidessa tai sitten punttisalilla vitutusta purkaessa. Golf pitäisi taas aktivoida muttei aika riitä.