Kokemuksia työn jäljestä ei ole, koska kukkaro ei ole moista iloittelua suonut. Todennäköisesti tulevaisuudessa kaadan rahani siihen suuntaan.
Tilauspuku on verrattomasti parempi ratkaisu, jos on perfektionisti, riittävän varakas, tarkka tyylistään, paljon esillä, ja arvostaa suunnattomasti yksilöllisyyttä sekä käsityötä. Lisäänpä vielä, että suomalaiset tilauspukuja käyttävät miehet voi laskea kymmenissä. Heistäkin valtaosa on käynyt ulkomailla luomuksensa teettämässä. Ne, jotka ovat tilauspuvun hankkineet, eivät pidä melua itsestään. Todennäköisesti he myös tietävät erittäin tarkasti mitä haluavat, ja ovat fantasioineet täydellisestä puvusta, eikä suuri valinnanvara siten tuo tuskaa.
Mittatilaus on aina kompromissi. Se tuo miltei saman tuloksen kuin räätälityö, muttei koskaan pääse lähelle täydellistä istuvuutta. Kun jokin vaate istuu täydellisesti, tavallinen kaduntallaajakin toteaa miehen olevan tyylikäs, muttei välttämättä osaa sanoa miksi. Tilauspukuun saa reilut sauma- ja kangasvarat, joiden ansiosta sitä voi muutella suuntaan jos toiseenkin vielä vuosikymmenten päästä, mikäli lihominen tai laihtuminen yllättää. Käsintehtynä se myös todella kestää vähintään 20 vuotta, ellei jokin traaginen tilanne kangasta tärvele.
Suomi vs. muu maailma -vertailussa voin todeta, että englantilaisia parempia ei löydy, eikä Savile Row'n räätäleitä verrattomampia kouluteta. Itään ei kannata lähteä, ellei todella tunne luotettavia ja maineikkaita tekijöitä. Pettymys on todennäköisempi kuin hiomattoman timantin äkkääminen. Suomalaisista mestareista valtaosa on ensin kouluttautunut noin 8 vuotta, jonka jälkeen alalla on oltu vielä usea vuosi lisää. Ammattitaitoa löytyy, ja tarvittaessa muutosten tekeminen onnistuu paljon kätevämmin kuin jos täytyisi lähteä toiselle puolelle palloa.
Mies hankkii räätälin, jottei hänen itse täytyisi alituiseen vaivata päätään pukeutumisasioilla.