Itsekin kuulun siihen porukkaan, joka ei ole äidinmaidon mukana kovin paljoa tyylitajua imenyt. Mutta äiti olikin töissä päiväkodissa, joka on prinsessapukuisia asiakkaita lukuunottamatta ehkä casuaaleimpia työpaikkoja, mitä olemassa on.
Itse olen töissä kirjastossa ja siellä virallinen pukeutumisohjesääntö kieltää sekä liian juhlavan että liian rennon pukeutumisen. Pannassa ovat shortsit, napapaidat, liian lyhyet hameet ja vitsikkäät t-paidat, koska ikinä ei tiedä, mistä joku asiakas kimpaantuu. Teoriassa siis hillityn konservatiivinen, siisti ja asiallinen keskitien linja. Käytännössähän tämä ei toteudu. Vanhempi polvi kyllä osaa pukeutua asiallisesti, mutta nuoremmalla väellä on joskus vähän näyttämisen halua ja sitten ne kaikenmaailman työkokeilijat ja harjoittelijat pukeutuvat joskus ihan miten sattuu. Itse taidan kallistua jo vanhemman polven puolelle. Yleensä käytän jotain chinoja, sammareita tai suoria housuja ja kauluspaitaa. Kesähelteillä myös pikeepaitoja ja talvella slipoveria tai muuta neuletta kauluspaidan päällä. Melko tylsää ja tavanomaista perussettiä siis.
Aika usein olen miettinyt räväyttää ja kerätä erikoisuudentavoittelupisteitä laittamalla solmion kaulaan, mutta kynnystä nostaa yllämainittu juhlapukeutumiskielto ja käsitys, että solmiota ei pitäisi käyttää ilman liiviä ja/tai takkia, ja lisäksi vielä se vanha tuttu "kun kellään muullakaan ei ole". Mutta ehkä vielä joku päivä...