Kellot

[jjari]

Mun mielestä on aika älytöntä maksaa ETA-koneistollisesta kellosta >3000 euroa. Ton verran kun laittaa kelloon niin mä haluan ainakin myös teknistä innovaatiota enkä pelkästään brändiä/designia. Yhtä hyvin voisi ostaa hienon quartzin. Ja quartzia ei mun ranteeseen tule :) Katselin pitkään erästä mielestäni todella hienoa kelloa jonka hinta käytettynä oli noin 3400 ja siinä oli ETA. Ei vaan pystynyt vaikka oli kuinka hienon näköinen. Valmiskoneistot sopivat entry levelin kelloihin. Tai sitten independent valmistajien käsityönä tehtyihin taidonnäytteisiin. Mutta niissä taitaa olla mm. Soprod kovemmassa huudossa kuin ETA/Sellita.

Olisin mieluusti samaa mieltä, mutta jään innolla odottamaan mitä vaihtoehtoja tarjoat 3000 tai edes 4000 eurolla inhouse-maailmasta. Seiko, Rolex?  Niinpäniin.

Omega? Vai onko niillä yhtään oikeasti inhouse-koneistoa? Ei taida... Niinpä. Ylläoleva teksti edustaakin vain omaa mielipidettäni ja asennettani köyhänä jolla ei ole varaa inhouse-kamaan. Siksi pysyttelenkin halvoissa <2000 euron kelloissa siihen asti kunnes pakka on kunnossa.

^ Co-respondet: Oletko hankkinut auktoriteettisi samanlaisilla asiallisilla kommenteilla?

[Co-re]

^No eipä siihen paljoa muuta kommentoitavaa ollut. Se oli n:s versio kaikilla foorumeilla toistuvasti esiintyvistä kommenteista, joissa yritetään jotenkin järkeilyn pohjalta lähestyä muutenkin täysin tunnepohjaisia asioita. Miksi ETA:lla olisi vähemmän teknologista innovaatioita kuin muilla valmistajilla, jotka nykyisin jopa pakon edessä suunnittelevat omia koneistojaan? Mikä näiden muiden valmistajien suuri innovaatio on? Peruskoneistoja pitkälti, kopioituja ideoita, vanhoja hyväksi havaittuja ratkaisuja jne. Eikö ETA:a voida kuitenkin perustellusti sanoa todelliseksi koneistojen osaajaksi? Ja kaikesta tästä huolimatta noissa 3000-4000 euron kelloissa se ETA usein puretaan, puhdistetaan, viimeistellään, modifioidaan jne. vaikkei oikeastaan edes tarvetta olisi.

Ja rannekin on nyt kehitelty sille tasolle, että kvartsikelloa ei siihen tule. Ikään kuin se ranteen pilaisi...

[jjari]

Joo ei mun rannetta pilaisi varmaan kuin rantarolexin nikkeliranneke. ETA tekee kiistämättä hyviäkin koneistoja joista saadaan pienillä modifikaatioilla vieläkin parempia. Inhouse-koneiston suurin innovaatio on pääsääntöisesti se että valmistaja on käyttänyt tietotaitoa ja resursseja sen tekemiseen eikä ole mennyt sieltä missä aita on matalin. Komplikaatiot erikseen.

Ja nimenomaan, tämä on tunnepuolen juttu. Järkeistämällä ETA-kelloissa ei ole mitään vikaa. Ainoastaan se tunne puuttuu. Samasta syystä en aja japanilaisella autolla. Ei niissä mitään vikaa mutta se tunne mikä 5-sarjan bemarissa on puuttuu.

[Co-re]

^Ok. Käyttämäsi termi älytöntä lähinnä hämäsi minut kuvittelemaan, että tarkoitit ETA-koneistoisen olevan jotenkin vähemmän järkevää kuin jonkun muun. Itse olen toki viehtynyt manufaktuuritekeleisiin mutta en mitään järkeä siinä itsekään näe. ETA-pohjainenkin laatikosta löytyy, samoin parisoilla toimiva ja molemmille on käyttönsä.

Inhousen ongelma on oikeastaan järjettömät huoltokustannukset.

[joekok]

Omega? Vai onko niillä yhtään oikeasti inhouse-koneistoa? Ei taida... Niinpä. Ylläoleva teksti edustaakin vain omaa mielipidettäni ja asennettani köyhänä jolla ei ole varaa inhouse-kamaan. Siksi pysyttelenkin halvoissa <2000 euron kelloissa siihen asti kunnes pakka on kunnossa.

Omegalla on omat "inhousensa" jotka pohjaavat kuitenkin etan koneisiin. Niidenkin hinnat ovat kuitenkin reippaasi yli 3000. Itse tehty koneisto on tietysti hieno juttu, mutta tosiasiassa kellovalmistajat ovat koko historiansa ajan tehneet yhteistyötä ja sen vuoksi mikään ei lopulta erityisen omaa tai kekseliästä. Sellaiset ihmiset, jotka eivät jaksa ottaa asioista selvää ja toisaalta tavoittelevat jatkuvasti erikoisuutta antavat usein juuri tällätavoin jotain maagista painoarvoa ymmärtämättä mitä se magiikka sitten loppuenlopuksi on. Jos ei osaa arvostaa ETAa (tai Seikoa) niin hienotkin inhouset on lopulta vaan metallia metallirasiassa.

ETA tekee kiistämättä hyviäkin koneistoja joista saadaan pienillä modifikaatioilla vieläkin parempia. Inhouse-koneiston suurin innovaatio on pääsääntöisesti se että valmistaja on käyttänyt tietotaitoa ja resursseja sen tekemiseen eikä ole mennyt sieltä missä aita on matalin. Komplikaatiot erikseen.

Ja nimenomaan, tämä on tunnepuolen juttu. Järkeistämällä ETA-kelloissa ei ole mitään vikaa. Ainoastaan se tunne puuttuu. Samasta syystä en aja japanilaisella autolla. Ei niissä mitään vikaa mutta se tunne mikä 5-sarjan bemarissa on puuttuu.

ETAn tekemät parhaimmat koneistot ovat käytännössä huoltotarpeeseen suhteutettuna ehkä parhaita koneistoja joita on. Okei, muutamilta valmistajilta saa uskomattomia juttuja 20 000e hintaluokassa mutta se on jo sitten vähän eri juttu. En tiedä mistä se sielu siihen pitää oikein tartuttaa, koska tosiasiassa alle tuon mainitun hintaluokan inhouset eivät ihan oikeasti ole kovinkaan mielenkiintoisia - pääasiassa siksi, että niissä joudutaan käyttämään paljon samankaltaisia ratkaisuja kuin etaissa ja muissa peruskoneissa. Rolex on tietysti vaihtoehto, mutta itse koen heidän perus inhousensa ihan saman tasoisiksi kun 2892 TG:t , oikeastaan ETA on joiltakin osin ehkä parempi valinta.

Mitä tulee koneen virittämiseen, niin kyllä sitä tunnetta saa tehtyä ilman inhouse-maailmaa, tai jos ei niin kielii se sitten jonkinlaisesta asennoitumisongelmasta. 5-bemari on miellyttävä ja mukava auto, mutta ihan oikeesti, geneerinen ja kylmä tuotehan se on jos vertailukohdaksi otetaan autoja 4-10 kalliimista hintaluokista, kuten teit kellojen kohdalla. Ja sitten vielä - jos sulla on varaa ajaa 5 bemarilla, niin miten kelloon ei pysty laittamaan 4-5 tonnia (kunnon femmahan maksaa sen 60-70 000 jotta sitä kehtaa bemariksi sanoa)? Vai oliko se käytetty? Käytettynä saa kyllä laatukellojakin edullisemmin.

Jostakin syystä jaksaa aina hymyilyttää tämä ajattelu, jossa kellovalmistajat nähdään omina itsenäisinä pajoina joiden pitää pysyttäytyä vain omissa ratkaisuissa, kun tosiasiassa käytännössä lähes kaikki valmistajat ovat aloittaneet asentamalla omiin kelloihinsa muiden koneita ja laajentaneet toimintaansa mm. ostamalla koneisto- ja osavalmistajia. Mutta ehkä se on se markkinointi ja erikoisuuden tavoittelu mikä sen lopulta tekee.

[Konsultti]

No jos Omegalla ja ETAlla on sama omistaja niin mikä sitten on inhousea...

[Co-re]

No jos Omegalla ja ETAlla on sama omistaja niin mikä sitten on inhousea...

Niin ja mitä merkitystä sillä on, mikä on? Jos on tosiaan pakko saada inhouse-koneistolla varustettu kello, sen kun ostaa Seikon, Citizenin tai vaikka Poljotin. Mielestäni paljon merkityksellisempää noin harrastemielessä ja tunnepohjalta on, että koneisto on kelloa tai hyvin saman tyyppistä varten kehitetty ja että se on suhteellisen harvinainen. Mielellään siinä saisi olla erikoisia ratkaisuja ja ne olisi kiva nähdä taustan läpi. Ei näissä paljoa aivojen rationaalista puolta kannata rasittaa.

[joekok]

No jos Omegalla ja ETAlla on sama omistaja niin mikä sitten on inhousea...

Niinpä. Asialla ei kuitenkaan ole oikeastaan enää väliä. Halvemmat (alle 15 000e ka hinta) valmistajat haluavat tulla nähdyksi inhouse-valmistajina, koska he haluavat nähdä itsensä rinnastettuna näihin kalliimpiin valmistajiin. Pyrkimys tähän taas johtuu siitä, että maailmassa tuppaa olemaan iso joukko ihmisiä, joille on kovin tärkeää että oma kamat on aina kaikkein parhaita ja muut tietävät sen - välittämättä siitä mitä paremmus nyt ylipäätään missään tarkoittaa.  Ja kas, kun edulliset valmistajat alkavat korostaa itseään inhouse-valmistajina niin ihmiset joilla ei ole varaa kalliimpiin kelloihin, alkavat näkemään inhouset tavoiteltavina ja tällöin myös nämä edulliset merkit haluttavina, vaikka mitään todellista etua tai hyötyä asiasta ei lopulta olisi.  Omegan kohdalla legendaarinen juttuhan on tämä co-axial-kone, jolla käytännössä ratkaistaan ihan minimaalinen ongelma (joka ei kelvannut mm. Rolexille, Audimars Piquetille tai IWC:lle), mutta jonka ansiosta Omega on voinut brändätä itseään entistä itsenäisemmäksi valmistajaksi - nostaen samalla jatkuvasti rutkasti hintojaan. Omien havaintojeni mukaan inhouse termiä käytetäänkin nykyään markkinoinnissa ehkä vähän maltillisemmin, sillä se on menettänyt merkitystään rutkasti.

Mitä tulee muuten tuossa aiemmissa viesteissä pohdittuun 5-sarjan bmwn ja japanilaisten autojen väliseen analogiaan. Niin noin bemarimiehenä huomauttaisin, että kyllähän noissakin autoissa on valtaosa osista alihankittua ja muualla teetettyä, todennäköisesti jopa enemmän kuin esimerkiksi sieluttomassa Toyotassa, Mitsussa tai Mazdassa. Ei se sieluttomuus ainakaan siitä pelkästään synny, että tehdään vaan itse.

[Konsultti]

Autoihmisenä en ole kovin paljoa autojen osapuoleen paneutunut, mutta käsittääkseni autoissa on valtaosa alihankkijan osaa jotka kootaan omalla pajalla. Vähän niinkuin kännykät joissa Applen ja Nokian palikat tulevat Foxconnin vierekkäisiltä linjoilta.

Kellojen arvostus (=hinta) on paljon kiinni hintapositioinnista ja siitä millä hinnalla jengi on valmis niitä ostamaan. Rolex puskee markkinoille lähes miljoona kelloa vuodessa joten luksus on varmaan samaa kuin Bossin puvuissa. Tai jotain...

[Co-re]

Rolex on vaarallinen aihe mutta jos nyt hetki leikitään ajatuksella siitä, mitä ihminen maksaa ETA-pohjaisesta kellosta ja mitä Rolexista.

En osaa arvioida paljonko ETA valmistaa koneistoja vuosittain mutta Rolex ilmeisesti tuon edellä mainitun miljoonan, joka tapauksessa valtavat tuotantoluvut kummallakin. ETA:n koneistot maksavat ymmärtääkseni perusversiona joitakin satasia ja chronometre- ym. luokissa sitten enemmän, sanotaan nyt, että tuskin kuitenkaan yli 500€ euroa mikään. Keskiluokan luksusmerkit, kuten Omega, Breitling tai Tag käyttää noita vähän merkistä ja mallista riippuen 1500-3000€ hintaisissa kelloissa jolloin voidaan kuoren, mielikuvien, merkkilisän, koneiston pikkutuunauksen sekä markkinoinnin hinnaksi laittaa sellainen 1000-2500€ per kello eli 66-83%. Voi miettiä, minkälainen summa ja hintaosuus muodostuu noille usein väheksytyille tekijöille kun kyseessä on inhouse-koneistollinen kello, Rolex tai moni muu, joka maksaa esim. alkaen 5000€. Rolex nyt on siinä mielessä kärjistetty esimerkki, että koneistoja tulee kuin liukuhihnalta, mallit ovat vanhoja ja kokeiltuja ja kehityskustannukset moneen kertaan kuoletettuja.

Kun koneiston käytännön valmistuskustannukset ovat luultavasti lähellä samaa luokkaa, eikö 2500€ ETA-kello ole suorastaan mainio ostos verrattuna 5000€ Rolexiin jos puhtaasti järkeillä haluaa? Sama koskee toki muita manufakuurikelloja mutta ehkä vähemmissä määrin sillä valmistuserät ovat huomattavasti pienempiä, kehityskustannuksia suhteessa paljon enemmän katettavana jne. Tosin muutamia GO:n ja JLC:n malleja lukuunottamatta Keski-Eurooppalaiset inhouse-kellot tapaavat kyllä olla kalliimpia kuin tuo 5000€.

[jjari]

Mielenkiintoista keskustelua. 3719€ oli halvin hinta minkä äkkiä löysin Omegan 8500 koneistolla varustetulle kellolle laatukellot.fi:stä, kivijalasta saattaa saada hieman allekin jos vain kysyy. 8500 lienee lähin inhousea vastaava mitä Omegalla on tarjota. Panerain halvimmat inhouse-kellot eivät käsittääkseni ole kauhean paljon kalliimpia kuin ostetulla koneistolla.

Tässä keskustelussa lähes kaikki tuovat esiin eri koneistojen etuja ja hyötyjä vaikka niillä ei ole mitään tekemistä asian kanssa. Mekaanisessa kellokoneistossa ei yleisestikään ottaen ole mitään etua tai hyötyä kvartsiin nähden. Ajan mittaamiseen nykyaikana täysin epäkelpoja virityksiä, kvartsi tai iPhone ovat paljon parempia. Tarkimmat mekaaniset menevät aika lähelle mutta ne ovat pieni osa markkinoista. Ainoat asiat mitä mekaanisella voidaan saavuttaa on tyyli, erikoisuus (Suomessa ehkä), perinteisten menetelmien arvostaminen (no jaa), mahdollinen status ja tunne. "Kello on miehen ainoa koru".

Inhouse-koneisto ei tietenkään ole mun ainoa kriteeri, eikä se aina edes ole kriteeri. Käytän mielelläni ETA/sunmuu-koneistoisia kelloja kunhan hinta mulle on sopiva.

[Mats]

007 on vaihtanut mallia tulevassa elokuvassa:
http://forums.watchuseek.com/f20/skyfall-omega-full-view-bond-671076.html

Downshiftingia kellon halkaisijassa ainakin.

[vapa]

Ihan jännää keskustelua juu. Itse en ole koskaan päässyt kellojen maailmaan hirveän syvälle. Minulle painaa vaakakupissa lähinnä ulkonäkö, tarkkuus ja se, että kaksi edellistä pysyvät hyvinä vuosien mittaan. Enpä toisaalta kelloihin nelinumeroisia summia varmaan koskaan pistäisi. Ylipäätään tuntuu vaikealta hahmottaa, että mitä mekaanisia hienouksia niissä nähdään. Mistä asiasta voisi ottaa selvää? Lähinnä nuo kellofoorumit tuntuu olevan jotain rinkionanointia eri merkkifanien välillä. Mitään inffoa pintaraapaisu informaatiota pidemmälle harvemmin löytää.

[Co-re]

^Se on kyllä valitettavaa, että hyviä foorumeita aiheesta ei oikeastaan ole ja keskustelijat ovat homman luonteesta johtuen useimmiten tunteen palolla liikenteessä. En tiedä, olisiko se Kellomies-kirja mistään kotoisin? Onhan sitä kehuttu mutta en osaa itse sanoa, miten neutraalin ja kattavan katsauksen se aiheeseen luo.

[jjari]

^Se on kyllä valitettavaa, että hyviä foorumeita aiheesta ei oikeastaan ole ja keskustelijat ovat homman luonteesta johtuen useimmiten tunteen palolla liikenteessä. En tiedä, olisiko se Kellomies-kirja mistään kotoisin? Onhan sitä kehuttu mutta en osaa itse sanoa, miten neutraalin ja kattavan katsauksen se aiheeseen luo.

On se ihan mielenkiintoista luettavaa varsinkin jos ei kauhean kattavat tiedot aiheesta ole valmiiksi. Tekniikkaa ja eri kellomerkkien historiaa valoitetaan aika hyvin.