Ja en siis lähde väittämään, etteikö noihin voisi olla käyttäjänä hyvinkin tyytyväinen, kunhan ottaa huomioon, että se kello toimii sen ajan kun toimii. Haarukka ehkä vuodesta viiteen.

Mielenkiintoinen tieto tai havainto. Olen saanut hieman toisenlaisen käsityksen, mutta se käsitys perustuu yleensä lähinnä tuollaisen kellon juuri hankkineen henkilön postaukseen esim. Facebookin Kelloharrastajat -ryhmässä. Olen kiinnostunut tuon kellon osalta juuri tuosta muotoilu-/mekaaninen-/hinta-aspektin johdosta.

Vintagekellojen harrastajana ja niitä jonkin verran omistavana olen oppinut arvostamaan huollettavuutta, ja jonkin verran huomioin sitäkin kellohankinnoissa.

Kellokuvapostaus pitkästä aikaa. Kesällä löytyi kirppikseltä edullinen Leijona, ja tämä on mielestäni jotenkin kekkosmaisen röyhkeä joten oli pakko ostaa. Vähän on kolhua ja nirhua kotelossa, mutta kello kävi huollossa, sai uuden lasikkeen ja hihnan, ja niinpä tästä tuli oitis lempparikello!!




edit: kuvan kokoa säädetty

Onko tuo statussymboli?

^ Uskoakseni on, koska kellon tunnelmallisuudesta nauttimisen lisäksi jätän pahastumatta, mikäli joku vahingossa luulee minun vain perineen kyseisen kellon ja käyttäväni sitä sen kummemmin asiaa pohtimatta. En kai minä nyt hipster-tyyliin vintagetavaraa herranjestas osta - sehän peritään ja kulkee isältä pojalle.

On kyllä niinkuin sanoit: Kekkosmaisen röyhkeä! Hieno löytö!

^Kiitos, joo, kekkosta huokuu kunnolla.

Orientin kestävyydestä: Ostin vuonna 2010 Orientin automaagisen Pepsi diverin noin 100 eurolla. Paljon käyttöaikaa, silloin tällöin oli pois käytöstä. Laitoin takaisin oikeaan aikaan. Rymytty ja sukellettu. Hajosi muutama viikko sitten kun tiputin sen kivilattialle. Lasi halkesi ja päivyriä ympäröivä kehys irtosi. Kello toki käy edelleenkin mutta muuten käyttökelvoton. Korjaamaan en ala. Mutta hyvin kesti

Näissä mielipiteissä varmaan tiivistyy budjettikellon olemus. Kestää niin kauan kuin kestää, mutta korjaaminen ei kannata.

En minäkään aio korjata Seiko 5 diveria, jos siihen tulee jotain isompaa.

Näiden kohtuuhintaisten kellojen ehdoton plussa on se, ettei niitä tarvitse erityisemmin varjella. Käyttökamaa kun ovat. Ei harmita jos kello vaurioituu tai katoaa.

Vaihteeksi vintage, nopeakäyntinen Seiko

Uusi yritys, iPhonella huonossa valossa:

http://aijaa.com/5rGifF

Paremmassa valossa, ranteessa

Hieman pitkäjänteisempää kelloteknologiaa kehitteillä: 10000 vuoden kello rakenteilla...
https://tekniikanmaailma.fi/usalaisen-vuoren-sisaan-suunnitellaan-10-000-vuoden-kelloa-siita-voi-tulla-samanlainen-nahtavyys-kuin-pyramideista-tai-stonehengesta/?shared=820597-19a4274e-500

Cartierin Tank nahkarannekkeella kiinnostaa. Olisi hyvä pukukello Tudorin diverin rinnalle. Mutta homma mietityttää.. en nimittäin tosiaan voi kuvitella itselleni ko. kelloa metallirannekkeella. Ja kun kesä tulee, niin onko tuollainen nahkarannekkeella varustettu kello jätettävä käytännössä silloin winderiin pyörimään ja odottamaan? Miten tuollainen laatukellon nahkaranneke kestää Suomen kesässä käyttöä? Kellokeräilijät ainakin kirjoittelevat foorumeilla, että kaiken kaikkiaan nahkarannekkeellista ei kannattaisi kesällä ainakaan usein käyttää. Kosteus uhkaa ja tekee pahaa nahalle...?

Kyllähän nahkaranneke ottaa kosteutta, hikeä ja likaa ja kulutustavarana siihen pitää suhtautuakin. Ei se montaa vuotta jatkuvaa käyttöä kuitenkaan kestä. Voinet kesäksi vaihtaa tarvikerannekkeen jos asia mietityttää?

Nahkarannekkeen kestoikä riippuu pitkälti käyttäjästä. Ennenkaikkea siitä, kuinka paljon hekilö hikoilee ja millainen on hien kemiallinen koostumus.

Kohtuullisen hyvälaatuisia nahkarannekkeita saa jo alle satasella, eikä niitä tarvi ihan joka kesän jälkeen vaihtaa, joten en pitäisi nahkaranneketa ongelmana normaalissa käytössä. Urheilun, vesileikkien ja ruumiillisen työn yhteydessä kannattaa suosia muita rannekevaihtoehtoja.