Kiitoksia asiantuntevista vastauksista. Kello tuskin olisi minulle mikään sijoituskohde, mutta mukavahan se olisi jos ei ihan kaupoissa höynäytettäisi. Täysin alkuperäisissä osissa olevien de ville kellojen hinta vissiin siis nousee aika lailla ylöspäin. Valkoinen taulukaan ei ole poissuljettu (alkuun katselin pelkästään sellaisia), mutta kullattu viimeistely kylläkin. Jaahas, mitäköhän tässä nyt siis tekisi? :D Onhan täysin vintage kyllä elegantti ja ymmärrän miksi kelloharrastajat nimenomaan niitä havittelevat, mutta, mutta... Jääköhän harmittamaan jos hankkii uudistetun? Pitää tuumailla huolella.

Huomasin muuten itsekin tuon Mad Men viittauksen vaikka itse en sarjasta mitään tiedäkään.

^en osaa sanoa mitä seamaster devillen pitäisi maksaa mutta ei kyseessä mikään kallis investointi pitäisi olla. DeVille on "pukukello" ja tavalliset seamasterit ovat käsittääkseni halutumpia ja niitä olen ostanut itsekin. Kyllä devillen kai pitäisi 300-400�,� lähteä? Siis originaalin. Mutta hintatuntemukseni ei tässä kohdin ole enää kuranttia.

edit: onhan minulla hintareferenssi, itsehän myin tällä foorumilla vuosi sitten samanlaisen mustan perus-seamasterin ristikkotaululla ja vanhemmalla kotelomallilla (hieman tukevampi) ja Se oli täysin originaali. Taisin myydä sen n 440�,� joka silloisen tietoni mukaan oli ostajalle edullinen, muttei pilkkahinta. Muista että eu:n ulkopuolelta tulleille mätkähtää alvi päälle eli 22% lisää.

Pitää malttaa vielä tovi etsiskellä. Nyt syksyllä olisi tosin jo useampi tilaisuus, jossa fiksulle pukukellolle olisi käyttöä. Alkuun mietin ihan uudenkin kellon (ehkä Nomos) hankintaa, mutta käyttöä tulisi oikeastaan sen verran vähän, että halvempi käytettykin menisi. Sitä kautta päädyin sitten noihin Omegoihin. Tuo tulliraja on tosiaan hyvä muistaa. �,,rsyttää, että sitä nykyään veloitetaan jo yli kahdenkympinkin ostoksissa. Vapaa markkinatalous, my ass.

Joskus mainitsin, että pitäisi ehkä vielä yksi kello hankkia - tällä kertaa kaunis. Nyt se saattoi löytyä.



Tuosta löytyvät hyvään käyttökelloon tarvittavat ominaisuudet: automaatti, päivyri, sekuntiviisari ja ehkä on lupa toivoa aika tarkkaa käyntiäkin (kuudessa asennossa säädetty käynti, painoruuvein varustettu liipotin ja Breguet-tyyppinen spiraalijousi - ellei spiraalikin ole tässä mallissa nykyisin piitä, jolloin se ei varmaankaan ole Breguet-tyyppinen). Eiväthän tuollaiset hienoudet takaa, että kello olisi tarkka, mutta ainakin niiden pitäisi mahdollistaa se. Tuollainen punakultainen olisi vaihtelua teräskelloihini ja tyylillisesti tämä on muutenkin vähän toista kuin nuo Sinn, Rolex ja Stowa, jotka nyt omistan. Aika vähän kiinnostusta kellopiireissä tuntuu Breguet merkkinä herättävän. Onkohan täällä väellä mielipiteitä heidän nykytuotannostaan?

Tovin tähän kyllä joutuu säästämään.

En tiiä mitä kellopiirejä tarkoitat tuolla, että ei ole kiinnostusta mutta mun mielestä se ei pidä paikkaansa. Historian velvoittamanakin kiinnostusta jo on eikä juuri ole kellokeskusteluja joissa ei jossain vaiheessa mainita Brequet. Mitä nykymallistoon tulee niin siihen mulla ei oikeen ole suurempaa kantaa kun en ole oikein muuten tutustunut kuin tietty ikkunaostoksilla aina kun liikkeen ohi satun kulkemaan. Naisten kanssa kun tulee kelloista puhetta niin aika monen suosikki tuntuu olevan Reine de Naples ja useampia niitä on tullut naisilla nähtyäkin.

Meinasin lähinnä sitä, että esim. Patek Philippe, Audemars Piguet ja Lange tuntuvat olevan paljon enemmän esillä näistä korkeamman profiilin valmistajista. En tosin ole viime aikoina kovin aktiivisesti seurannut kellokeskusteluja mutta jotenkin tällainen käsitys on itselleni päässyt syntymään, että Breguet on vähän unohduksissa. Sitten on vielä se Swatch-fobia, joka karkoittaa jotkut.  

Reine de Naples: se lukeutuu minunkin suosikkeihini naisten kelloista. Breguet osaa tehdä kauniita kelloja niin miehille kuin naisillekin ja oikeastaan noissa miestenkin malleissa on jotakin hieman feminiinistä. Ehkä jotkut vierastavat sitä, sillä luulen että tuo todellinen tai kuvittelemani kiinnostuksen puute Bregueta kohtaan johtuu osin muotoilusta, joka ei ehkä ihan iske nykypäivän muotiin.

Breguetilla on upea viimeistely. Mielestäni upeimpia pukukelloja. Marinet ym. ei sitten niin iske.

Kyllähän Breguetissa riittää fiilisteltävää kun vaan miettii kaikkia niitä historian henkilöitä jotka ovat ko. kelloa pitäneet ranteessaan.

En tiiä mitä kellopiirejä tarkoitat tuolla, että ei ole kiinnostusta mutta mun mielestä se ei pidä paikkaansa. Historian velvoittamanakin kiinnostusta jo on eikä juuri ole kellokeskusteluja joissa ei jossain vaiheessa mainita Brequet. Mitä nykymallistoon tulee niin siihen mulla ei oikeen ole suurempaa kantaa kun en ole oikein muuten tutustunut kuin tietty ikkunaostoksilla aina kun liikkeen ohi satun kulkemaan. Naisten kanssa kun tulee kelloista puhetta niin aika monen suosikki tuntuu olevan Reine de Naples ja useampia niitä on tullut naisilla nähtyäkin.

Sama, kyllä Brequet on todella arvostettu kelloja ymmärtävien keskuudessa. Tietysti Suomessa nämä piirit ovat pienet. Pidän huomattavasti tuosta taulusta, erittäin upea.

Ehkä noiden Brequettin tyyli rajoittaa käyttäjäkuntaa enemmän pukua myös haalarinaan ja oloasunaan käyttäviin??
Eivät oikein istu rennompaan tyyliin ihan helposti.
Todella hienoja laitteita kaiken kaikkiaan, viimeistely, koneistot, jne aivan huippua.

[kelloja ymmärtävien]

Sama, kyllä Brequet on todella arvostettu kelloja ymmärtävien keskuudessa. Tietysti Suomessa nämä piirit ovat pienet.

En nyt lähtisi ollenkaan tuolle tielle ;)

Onko kelloja ymmärtävä sellainen, joka osaa Breguetin nimen kirjoitusmuodon?

Mikä lie Briqetti onkaan mutta lähinnä kommentoin lausetta (tai kahta), jossa ansiokkaasti sekä omitaan samalla ymmärtämys ja hyvä maku, että rajataan tämä oma porukka pieneksi. Ja sitten ei onnistuta valkkaamaan itselleen kelloa, josta tykkäisi edes sen aikaa kun kvartsikellossa kestää paristot. Ajaton harrastus my ass :P

No, omalla työpaikallani, jossa on pari sataa valkokaulustyöläistä, ei tunneta paremmista merkeistä kuin Omega ja Rolex. Ei tietenkään puhettakaan, että tuollaisen hankkisi omaan ranteeseensa - siihen riittää Citizen, parhaimmillaan Certina, jos halutaan parempaa. Sikäli tämä tietoisuus Suomessa on suppeaa.

Millä spesifisellä harrastealalla Suomessa tai missään sitten vallitsee hyvä tietoisuus huippupään merkeistä? Jos multa kysyttäisiin ultra high end hifikamojen valmistajia niin vastaus voisi olla "Öööö... Pioneer ja Yamaha?". Lisäksi haluaisin huomauttaa, että tietoisuus on kaukana ymmärtämyksestä. Puhumattakaan siitä, että halutaan yksipuolisesti julistaa, minkälaisia mielipiteitä ymmärtämyksen pitäisi mukanaan tuoda.