Panerain kohdalla tuossa alkuperäisessä viestissä on mielestäni aika paljon kirjoittajan omaa tulkintaa.
Joo. Se olkoon siis sinun mielipiteesi. Minulle Panerai tuo mieleen ensimmäiseksi Italian laivaston ja siihen liittyvät oheistoiminnat.
No shit ;) ? Jos siinä lukee "mielestäni" niin kai nyt kaikki ymmärtävät että se on minun mielipiteeni tuosta asiasta ilman eri vahvistusta?
Tietty sukelluskelpoiset mallit tuli sitten myöhemmin (kun Rolex alkoi toimittaa Paneraille kuoria ja koneistoja) mutta Paneiran se juttu on ollut alunperin helppo luettavuus ja _aina_ itsensä valaiseva radioaktiivinen Radomir-maali jota on käytetty tauluissa. Valitettavasti terveys syistä Radomiria ei enää käytetä ;).
Itseasiassa Panerai kehitteli jo vuonna 1936 rannekellon erityisesti laivaston sukeltajille. Ja tuo mainitsemasi Panerain "juttu" on nimenomaan sukellustoiminnassa melko tärkeä ominaisuus. Voisi jopa väittää, että nuo em. ominaisuudet ovat nimenomaan sellaisia ominaisuuksia, jotka esiintyvät poikkeuksetta sukelluskäyttöön kehitetyissä kelloissa. Vuodesta 1938 lähtien, Italian erikoisjoukkojen (Gamma) käytössä oli Panerai Radiomir -malli, jonka ominaisuudet olivat juuri nuo mainitsemasi "jutut". Kyseessä oli siis nimenomaan laivaston sukellusjoukot.
Koneistoja muuten toimitti Paneraille myös Cortebert (Rolexin ohella).
Se siitä "kirjoittajan omasta tulkinnasta".
Ps. "Heitin" ulkomuistista nuo vuosiluvut, mutta voin tarkistaa asian muutamasta kelloteoksesta, kunhan pääsen taas kirjallisuuden pariin. Myös WatchTimessa oli jokunen vuosi sitten melko kattava artikkeli Paneraista. Ei siitäkään artikkelista voinut olla havaitsematta vahvaa laivasto / sukellus -taustaa.
Tässä on nyt kovasti tällaista mielikuvamaailmojen kalistelun tuntua :). Olisi hyvä jos nämä "voisi jopa väittää" -viittaukset ilmaistaisin jotenkin muuten. Tuollainen ilmaus kun ei sisällä oikein mitään tietoa siitä miten päin asiat ovat tai kuka on jostain jotain mieltä. Tuosta tulee sellainen tunne, että kirjoittaja ei itse tiedä, mutta koska asian voi induktiivisesti johtaa jollakin tapaa , niin se voisi olla totta ja koska se voi olla totta, se myös on totta niin kauan kunnes asia jollakin tavalla kumotaan.
Isä Panerai on on aloittanut toimintansa muistaakseni 1860-luvulla ja sukelluskelpoisia kelloja saatiin aikaan vasta 70-vuotta myöhemmin? Paneraista tuli nopeasti Italian laivaston toimittaja ja kelloista suurinosa (parhaina vuosina kaikki) meni tälle yhdelle tilaajalle. Niinpä malleja on kehitelty syntyneen tarpeen mukaan. Vaikka sukellustoiminta toki liittyy laivaistoon (myös Suomessa), niin kellot on alunperin kehitetty yleisesti sotaväelle, ei erityisesti sukeltamiseen. Vesitiiviys on sitten ajan kuluessa tullut juttu, mikä on lopulta johtanut ajatukseen siitä, että kelloja voisi viedä pinnan allekkin. Mainitsin tuon Rolexin sen vuoksi, että ilman kyseisen firman apua noita sukelluskelpoisia malleja ei olisi välttämättä nähty ikinnä. Vastaavasti Italian laivasto oli sen verran vaikeassa jamassa, että laatukellojen ostaminen ulkopuolisilta valmistajilta (esim. britit ja ranskalaiset ostivat suklarimalleja suoraan Omegalta ja Rolexilta) ei käynyt päinsä.
Jos nyt vertaa tätä vaikkapa Blanc Pain- tai Rolex-sukelluskellojen kehityshistoriaan niin Panerait on ennemmin laivastoa varten tehtyjä modifioituja ja hyvin tiivistettyjä naisten taskukelloja, jotka lopulta voitiin ottaa mukaan myös pinnan alle, kun taas mainitut kaksi muuta ovat itse sukeltamista varten kehiteltyjä malleja.
Tietty jokainen voi itse ristiä jonkun kellon sukelluskelloksi, mutta valtaosalle termi tuo mieleen tyyppiesimerkkinä Fifty Fantompsin tai Submarinerin. Uskoisin, että suurin osa kelloväestä ei sijoita Paneraita sukelluskellojen kastiin vaan lokeroi sen lähtökohtaisesti joko armeija/äijä-kategoriaan tai sitten pitää sitä outona lintuna ilman varsinaista luokittelevaa tekijää. Submersible voidaan taas nähdä Panerain sukellusmallina, mutta se onkin sitten uudempia malleja ja asia erikseen.
Yhtäkaikki Panerai on upea kello ja sen historia on hyvin mielenkiintoinen. Tavallaan Paneraithan edustavat monessa mielessä "vanhaa", sillä kellojen iso koko ja ulkonäkö on seurausta siitä, että naisten taskelloihin laitettiin lugsit ja lugisien väliin pujotettiin nahkaranne. Ilman lavastodiiliä Panerai olisi varmasti kuihtunut kokonaan pois, sillä sveitsiläisessä (ja muussa eurooppalaisessa) kelloteollisuudessa vallitsi ihanteet rannekellon pienestä koosta, erilaisista komplikaatioista jne. Laivaston suuren tilausmäärän ansiosta kellot pysyivät kuitenkin tuotannossa pitkään. Käsittääkseni noita pidettiin pitkään myös rumina ja vanhanaikaisina, kunnes kellomaailman trendituulet muuttivat suuntaa. Nythän tilanne on täysin eri ja moni muu valmistaja on lähtenyt vähän samoille linjoille (esim IWC) Panerain kanssa.