Millaisiin lopputulemiin olette tulleet sen kanssa, että kuinka paljon rahaa kannattaa kelloon/kelloihin laittaa?
Ensinnäkin vastaan muiden puolesta: jokainen käyttäköön kelloihinsa rahaa halunsa mukaan, ylevänä toiveenani ettei henkilö itse tai hänen ympäristönsä kärsi tästä harrastuksesta vaikkapa ylivelkaantumisen takia.
Itse en ole toistaiseksi tehnyt kompromisseja, ja sen takia peruskelloni on hintaluokkaa perus-Breitling / perus-Omega eli jos ostaa jostain halvemmasta ostopaikasta niin puhutaan hintaluokasta alle 3 k€ uutena.
Kovasti himottaisi hieman paremmaksi kelloksi Glashütte Original tai Jaeger-LeCoultre, mutta ne olisi noin 5-7 k€, ja kun en oikeasti tartte "hieman" parempaa kelloa, niin ajatus on vähän absurdi.
Joku todella tyylikäs ajanottotoiminnolla varustettua toimisi hieman parempana kellona, mutta moisten huollattaminen maksaa kipeitä summia ja on laittanut harkitsemaan. Tosin yli 11 vuotta sitten neuvottelemani tarjous GO:n mustapohjaisesta, punaisilla viisareilla ja markkereilla taalahintaan alle 5 k$ kirvelee vieläkin, mutta silloin se olisi ollut täysin velaksi.
Hieman paremman kellon sijaan tarvitsisin juhlakellon. Siinä kriteerit on selkeät: köyhyyssyistä ei platinaa, ei valkokultaa, ei ruusukultaa. Ei myöskään mitään rumaa kultaa...
Myöskin pitää olla "small seconds" kello kuudessa, eli sekkariviisarin pitää olla kellotaulun alalaidassa omassa pienessä "dialissaan" (pyörylässään).
Tämän suhteen olen alkanut harkita käytettynä ostoa. Useat juhlakellot ovat äärimmäisen vähällä käytöllä, ja niitä on kohdeltu hyvin, ei ole käytetty poravasaraa uima-altaassa kello ranteessa....
Juhlakellossa taas paradoksaalisesti hinta halpenee rannekkeen myötä: nahkarannekkeet ovat oleellisesti edullisempia kuin käyttökellojen teräsrannekkeet. JLC:n mallistosta sopivat kellot olisivat näköjään listahinnoiltaan 7-9 k€ täysin uusina, nahkarannekkeilla.
Kelloihin kannattaa laittaa sen verran, että on tyytyväinen. Itse yli 13 vuoden kokemuksella voin sanoa, että on oikein mukavaa kun joka kerta kun laitan kelloni ranteeseen, niin "it smiles to me".
