Kellomies-kirjassa on kuva sodan aikaisesta Stowan B-Uhrista, ja se on käytännössä identtinen kuvan kellon kanssa.

Mitenkäs näiden ETA- tms. peruskoneistoa käyttävien Steinhartin, Stowan yms. huoltaminen? Koneiston huolto varmaan onnistuu kaikilta asiansa osaavilta kellosepiltä, mutta ovatko esim. tiivisteet sen verran geneeristä kamaa että varaosia löytyy? Mikä muuten lienee karkeasti tuollaisen "määräaikaishuollon" hinta?

Varmasti löytyy osia joka lähtöön. Mitään hardcore-tiivisteitä näihin ei tarvita tiiviyden ollessa jossain 30 metrissä (ei-sukeltajankellot). Huolto pyörii satasen nurkilla.

Tuossa aiemmin kysäisin, mutta todnäk. meni keskustelun tiimellyksessä ohi...eli, missä Suomessa tai verkossa on saatavilla kohtuutasoisia kellonhuoltopalveluja? GS:ni otti knipin kruununsa juureen ja akseli taipui, eikä nyt puhdistuskaan tiu'ulle pahitteeksi olisi. En kuitenkaan hingu mitään best-merkkihuolto-ever -palveluja, vaan asiansa säällisesti osaava sisustenrassaaja riittää - en esim. välttämättä kaipaa naarmuuntuneen lasikkeen tilalle uutta. Kymmeniä vuosia toiminut kaveri vain pitäisi saada kuntoon.

Päädyin, muuten, hommaamaan väliajaksi tilalle suhteellisen nastan (ja mukavan pienen - 38mm) viitosen ja siihen asianmukaisen fliegerhihnan.

Päädyin, muuten, hommaamaan väliajaksi tilalle suhteellisen nastan (ja mukavan pienen - 38mm) viitosen ja siihen asianmukaisen fliegerhihnan.

SNK809?

SNK809?

SNK807, siis sama sinisenä. Arvoin tovin sinisen ja vihreän välillä. Noissa on kyllä jotain, mikä herättää "kerää koko sarja" -oloa. :D

Mikä tahansa kelloseppä hoitaa perusasiat. Helsingissä näitä on kantakaupungissa, Turussakin varmasti:

http://www.yritysopas.com/haku/kellosepät+turku/

Mikä tahansa kelloseppä hoitaa perusasiat. Helsingissä näitä on kantakaupungissa, Turussakin varmasti:

http://www.yritysopas.com/haku/kellosepät+turku/

Kiitos. Pentele, Yritysopasta käytän liian harvoin. Meni bookmarkeihin.

Mitenkäs näiden ETA- tms. peruskoneistoa käyttävien Steinhartin, Stowan yms. huoltaminen? Koneiston huolto varmaan onnistuu kaikilta asiansa osaavilta kellosepiltä, mutta ovatko esim. tiivisteet sen verran geneeristä kamaa että varaosia löytyy? Mikä muuten lienee karkeasti tuollaisen "määräaikaishuollon" hinta?

Huoltoja on monenmoisia ja hinnat vaihtelee työmäärän mukaan. Perus öljyt ja rukkaus ei kauheita maksa (alle 50e?). Jos huolto tehdään kuitenkin kunnolla ts. koko koneisto puretaan osiin ja käydään läpi, niin sepästä riippuen 100-200e. Sitten tietty varaosat päälle jos tarvetta, ja jos tarvitsee kuorellekkin tehdä jotain niin kaipa siitäkin veloitetaan.

Huollon suhteen voi olla joko todella tarkka tai sitten tehdä vähän sinneppäin. Muistaakseni esim. Rolex käyttää peruskoneistossaan seitsemää eri öljyä (en tiedä mitä kaikkea perus 2824:n kannattaa laittaa), eikä kaikkia niitä tosiaan yleensä tarvitse viiden vuoden välein vaihtaa. Käytännössä käyttökelloa ei siis välttämättä ole syytä "täyshuoltaa" kovin usein. Usein merkkikellojen kovat huoltohinnat jotuvat siitä, että ne ovat usein juuri "complete overhaul"-tyyppisiä.
 

Esikoislestadiolaiset kutsuvat pukeutumiskoodiaan ja käytännön elämän ohjeiden noudattamista "kristityn esikuvaksi". Esikoislestadiolaiset naiset eivät käytä koruja eivätkä meikkiä. Miehet taas eivät käytä solmiota.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Esikoislestadiolaisuus#Asketismi

Erään tuntemani teologin mukaan tämä kaulustapa on helpoin keino erottaa esikoislestaadiolainen vanhoollislestadiolaisesta.

Tänään sattui hauska juttu metrossa. Istahdin penkille Explorer II tavalliseen tapaan ranteessani, kun huomasin, että vastapäätä istuvalla vanhemmalla herralla oli ranteessaan saman mallin vanhempi 1655-versio ensimmäisiltä tuotantovuosilta 70-luvun alusta, jolloin sekuntiviisari oli vielä suora neula. Noistahan pyydetään Ebayssä nykyään noin 20000 dollaria. Herran vieressä istui rouva ja näyttipä hänelläkin olevan R.

Tuota, siis on peruslatteus kuvitella, että valmistajat pakkaavat ihan samallaista tavaraa kellojen sisään? (milestäni totta), mutta näillä muutoksilla ei tavallisesti ole mitään merkitystä, ja käytännössä vain aiheuttavat lisäkustannuksia ja vaivaa?   Tästä olen eri mieltä. Moni paja on parantanut vuorollaan Etan peruskoneiden toimivuutta omalla suunnittelulla ja myöhemmin eta on ostanut sitten merkiltä oikeuden käyttää ja myydä näitä muutoksia omanaan. Tunnetuin esimerkki lienee IWC 2892-A2 jossa pieni kellopaja jalosti valmiskonetta huomattavasti ja siitä tuli sitten kys. koneiston perusversio.  Jos puolestaan tutustuu Sinnin ja Bell&Rossin tapaan tutkia etan koneita, voi melko helposti tehdä havainnon, että muokkaamisella saavutetaan todellakin ihan merkittäviä uusia ominaisuuksia, joissa kyllä hyötyy myös asiakas (jos sellaisia ominaisuuksia kokee tarvitsevansa). Myös Breitling kunnostautui 2000-luvulla eta-koneiden säätämisessä. Nykytilanne on tosin hieman muuttumassa, ETA ei halua ulkopuolisia muokkauksia, mikä on johtanut siihen, että valmistajat hakee ebauchensa mm. Sellitalta tai muulta koneistovalmistajalta joka suhtautuu virittelyyn suopeammin.

Ainahan voi teitty ostaa sen halvimman version eta-laitteesta, siinä ei tarvtise stressata parannuksien ja viritysten kanssa.  

Tartun nyt vielä tähän kun taisi tulla pieni väärinkäsitys. En tarkoittanut tosiaan tuolla "valohoidolla" tuollaisia merkittävämpiä poikkeuksia kuin mitä esim. IWC:n tapauksessa on käynyt. Tuon jälkeenhän ETA:n peruskoneistoa siis muutettiin ja vastedes samaa ymmärtääkseni on toimitettu suoraan ETA:lta. Tarkoitin kommentillani enemmänkin näitä joista kysyessä "Onko siinä ETA?" saa vastaukseksi "Kyllä mutta" ja sitten kuvaus kuinka se puretaan, puhdistetaan, vaihdetaan ratas x, laitetaan jalokivi laakerin y tilalle, hiotaan, kiillotetaan ja kootaan ja lopuksi nimetään se ETA uudelleen "Le Calibre 0123456ABC":ksi. Kukaan tuskin kiistää ETA:n ehkä jopa ylivoimaista osaajuutta toimivien peruskoneistojen valmistajana. Ylemmissä luokissa (ETA:n koneistothan luokitellaan jo ennen toimitusta eri luokkiin) koneistot ovat erinomaisia ajanpitäjiä ja varmatoimisia kuin mitkä, omissa kelloissani ovat pitäneet aikaa lähes poikkeuksetta manufacture-tekeleideni tasoisesti. Väitän että paljon valmistajien tekemästä säätämisestä ja virittelystä ei tuo horologiselta tai toiminnalliselta kannalta kelloon mitään käytettyyn rahaan tai aikaan verrattavaa. Huoltamisesta se tekee varmasti arvokkaampaa hommaa kun eihän keskiverto kellomies uskalla viedä sitä edes yksityiselle sepälle koska tikittäähän sisällä le calibre ja valmistaja irtisanoo kaikki suhteensa kelloon jos sitä vihkiytymätön käy raottamassa (lievästi kärjistäen).

Tartun nyt vielä tähän kun taisi tulla pieni väärinkäsitys. En tarkoittanut tosiaan tuolla "valohoidolla" tuollaisia merkittävämpiä poikkeuksia kuin mitä esim. IWC:n tapauksessa on käynyt. Tuon jälkeenhän ETA:n peruskoneistoa siis muutettiin ja vastedes samaa ymmärtääkseni on toimitettu suoraan ETA:lta. Tarkoitin kommentillani enemmänkin näitä joista kysyessä "Onko siinä ETA?" saa vastaukseksi "Kyllä mutta" ja sitten kuvaus kuinka se puretaan, puhdistetaan, vaihdetaan ratas x, laitetaan jalokivi laakerin y tilalle, hiotaan, kiillotetaan ja kootaan ja lopuksi nimetään se ETA uudelleen "Le Calibre 0123456ABC":ksi. Kukaan tuskin kiistää ETA:n ehkä jopa ylivoimaista osaajuutta toimivien peruskoneistojen valmistajana. Ylemmissä luokissa (ETA:n koneistothan luokitellaan jo ennen toimitusta eri luokkiin) koneistot ovat erinomaisia ajanpitäjiä ja varmatoimisia kuin mitkä, omissa kelloissani ovat pitäneet aikaa lähes poikkeuksetta manufacture-tekeleideni tasoisesti. Väitän että paljon valmistajien tekemästä säätämisestä ja virittelystä ei tuo horologiselta tai toiminnalliselta kannalta kelloon mitään käytettyyn rahaan tai aikaan verrattavaa. Huoltamisesta se tekee varmasti arvokkaampaa hommaa kun eihän keskiverto kellomies uskalla viedä sitä edes yksityiselle sepälle koska tikittäähän sisällä le calibre ja valmistaja irtisanoo kaikki suhteensa kelloon jos sitä vihkiytymätön käy raottamassa (lievästi kärjistäen).

No joo, kieltämättä vähän kaikenmoista virittäjää on liikkeellä :). Silti kyllä välillä näkee ihan fiksujakin juttuja. Itse olen viehtynyt juuri tällä hetkellä Sinnin ratkaisuun muokata escapea siten, että osissa käytetään enemmän piitä, jonka johdasta kelloa ei tarvitse öljytä samalla tavoin kuin periteistä mallia. Tietty ihan totta että peruskäyttöön viritykset tuovat ehkä lopulta vaan lisävaivaa. Mutta tosiaan, tarkkana saa olla. Kaipa tuo nykyinen ETAn toimituspolitiikka on juuri siksi kireää, että aikaisemmin isotkin merkit teki just tota - otetaan peruskone, vaihdetaan pari näkyvää osaa ja kas - meillä on oma äärinmäisen harvinainen "inhouse"calibre :)

Ei varmuutta, mutta kun saman tyyppinenkin kiinnostaa niin veikkaanpa villisti, että kyseessä olisi Timex. Timex tekee brändättyjä kelloja monille merkeille. Katso LL Bean, J.Crew ja Orvis. Kuvan kello voisi aivan hyvin olla joku tuollainen "collabo". Timex Weekender on aika samannäköinen ja Hamilton Khaki Field -sarjan kellot on yksikertaisia ja minusta paljon tyylikkäämpiä kuin Timexit.

Kiitos Hamilton-vinkistä! Olenkin joskus aikanaan katsellut Field Khaki -sarjalaisia sillä silmällä, mutta en muistanut, että sarjan kelloja saa myös valkoisella taululla.

Tänään sattui hauska juttu metrossa. Istahdin penkille Explorer II tavalliseen tapaan ranteessani, kun huomasin, että vastapäätä istuvalla vanhemmalla herralla oli ranteessaan saman mallin vanhempi 1655-versio ensimmäisiltä tuotantovuosilta 70-luvun alusta, jolloin sekuntiviisari oli vielä suora neula. Noistahan pyydetään Ebayssä nykyään noin 20000 dollaria. Herran vieressä istui rouva ja näyttipä hänelläkin olevan R.

Aah, meillä on (Suomessa) vielä toivoa!