Työpaikkapukeutuminen

[mairaksinen]

^ Ei ainakaan toimistolla. :-)

[Socrates]

Töihin työpaikan henkeen stemmaavilla vaatteilla. Nyansseja voi nysvätä omaksi ilokseen ja ehkä joskus jollain yksityiskohdalla avata keskustelun (kello, komeat popot), mutta tyyli ei ole este tai hidaste, jos ollaan suurin piirtein oikealla pallokentällä (etiketti hallussa ja niin päin pois).

[ChuckBass]

Aiheeseen liittyen, stocka järjestää 13.6 tilaisuuden "Tyylin laki, pukeutumista juristeille". Ilmoittauduin tietysti mukaan ja odotan innolla luentoja ja esimerkkejä aiheesta...

Tilaisuuteen olisi voinut ilmoittautua myös malliksi, mutta ajattelin, että yleisössä on kuitenkin mukavampaa...

[Uunottaja]

Itse olen työskennellyt pääosin aika vapaassa toimistoympäristössä, jossa pomot ovat varta vasten olleet naisia. Olen oikeastaan ensimmäisestä päivästä lähtien pukeutunut pukuun tai irtotakkiyhdistelmiin ihan reilusti värikkäämmilläkin taskuliinoilla, eikä tämä ole ainakaan pahennusta herättänyt. Muut työntekijät ovat akselilla farkut - jakkupuku.

Jos työpaikka sallii, en ainakaan itse viitsi sen kummemmin muuttaa tyyliäni töissä.

[Pchan]

Tilaisuuteen olisi voinut ilmoittautua myös malliksi, mutta ajattelin, että yleisössä on kuitenkin mukavampaa...

Olisit nyt mennyt sinne alistamaan tulevia vastustajia.

[ChuckBass]

Tilaisuuteen olisi voinut ilmoittautua myös malliksi, mutta ajattelin, että yleisössä on kuitenkin mukavampaa...

Olisit nyt mennyt sinne alistamaan tulevia vastustajia.

No lähinnä tuossa pelotti se ajatus, että olisi "päässyt" etukäteen stailattavaksi ja sitten sinne muiden eteen jonkun tytti tyylikonsultin pukemana...

Eikä niitä kledjuja luultavasti kuitenkaan olis sit saanut edes omaksi...

Takarivistä sitten kaikkitietäviä kommentteja.

[Ville]

Takarivistä sitten kaikkitietäviä kommentteja.

Muista laittaa myös muutama oikein pikkutarkka kysymys, jotta saadaan selville osaavatko ne kouluttajat edes alkeita. Tästä koulutuksesta voi tulla mainio trippi.

[Tuukka]

Hieman vanhan ketjun avaamista. Ajattelin jakaa omia mietintojani tyopaikkapukeutumiseen.

Teen tyokseni projekteja monenlaisissa yrityksissa, pituudeltaan paivasta vuoteen. Ohjenuora on etta pukeutuminen on asiakkaan mukaan. Ma tietenkin olen tehnyt siita hieman analyyttisempaa. Eli jaan pukeutumisen seuraaviin karkeisiin luokkiin:

1) shortsit/farkut/(kuvioidut) t-paidat. Flipflopit jne
2) pikeepaita, chinot. Maltilliset lenkkarit (e.g. Superga) tai nahkakengat
3) kauluspaita ja chinot/suorat housut
4) edellinen +irtotakki
5) puku
6) kolmiosainen puku.

(Tietenkin naiden sisalla on nyansseja, esim irtotakki voi olla solmiolla tai hyvin kasuaali pellavatakki, joilla voi pelata hieman formaaliustasoa)

Suuri osa kollegoistani kayttaa poikkeuksetta pukua ilman kravattia. Itse teen tavallisesti asiat vaikeammin ja pidan ohjenuorana etta korotan asiakkaan pukeutumisesta yhdella. Eli jos asiakkaalla ei kayteta edes kauluspaitaa, en mene sinne irtotakissa. Jos asiakkaalla ei kayteta takkia, en laita pukua.

Sama malli toimii muuallakin, oli se sitten sukujuhlat tai mika vaan.

Onko muilla tapana tehda asioista yhta vaikeita?

[Raitaverkkari]

Onko muilla tapana tehda asioista yhta vaikeita?

Kuvaamasi tapa sopii juuri tällaiseen tyylinöösin insinöörin ajatusmaailmaan jolle ei ole äidinmaidossa tullut minkään sortin muoti/tyylitajua valmiina. Eli kun kaiken joutuu kuitenkin opettelemaan ja analysoimaan, pitää ottaa toki huomioon myös asiakkaiden/kumppanien/kollegoiden pukeutuminen ja suhteuttaa omaa pukeutumistaan tuohon. Nyt se on ollut pykälää alempana, ja tavoitteena se pykälää parempi. Tai jopa vain puoli, käyttäähän täälläkin ihmiset chinoja/suoria housuja ja kauluspaitaa. Se puolikas tulee sitten siitä että on valinnut paremmin yhteensopivammat tuotteet ja/tai paremmin sopivana. Esimerkiksi mustat kengät chinojen kanssa ja huonosti istuva kauluspaita -kombinaatiokin on helppo ylittää puolikkaalla kun on siistit ruskeat kengät ja istuva paita.

Myöskin jos lähtee tuolta ykköspäästä parantamaan niin olen analysoinut että yhtäkkiä ei vain repäistä tuonne neloseen, työkaverit olisivat ihmeissään ja kuittaiisivat. Olisi myös hassua olla vuoropäivinä ykköstä ja vuoropäivinä nelosta, kun vaatekaapissa ei ole vielä niin paljo nelostavaraa että joka päiväksi riittäisi :)

[Ville]

Verraton jaottelu! En nyt muista tämän antiikin reettorin nimeä, mutta varma ja vanha neuvo kuuluu: muista yleisö. Jokainen työpaikka on myös yhteisö ja asu vaihtelee käytännön mukaan, joten kovat kaulassa kaikkialla ei välttämättä ole eduksi.

[puu]

Raitaverkkari puhuu asiaa.
Olen itse töissä teknisen alan asiantuntija/ylempitoimihenkilö/työnjohtotehtävässä.
On täysin mahdoton pukeutua toisin kuin vastaavat.
Yleensä farkut ja kauluspaita toimistolla.
Käyntejä asiakkaan luona, silloin pikkutakki.
Konepajan lattian sorvinlastut, ei nahkapohjia.
Asiakkaat joiden luona käyn, ovat enintään farkuissa ja kauluspaidassa, yleensä vuokratut työvaatteet.
Ainoastaan ulkomaisten toimittajien edustajien käydessä täällä voi
ajatella pukua. Nykyään Italiasta tai Saksasta tulevat euroopan myyntipäälliköt
pukeutuvat enintään yhdistepukuun. Suorat housut, pikkutakki.

Sitten kun vieraana on jonkin yrityksen omistaja tai pääjohtaja voi olettaa
vieraankin pukeutuvan pukuun, ei muuten.

Pientä tasapainoilua näiden vaihtoehtojen välillä.

[Tuukka]

^ & ^^ Ehdottoman totta. Itse en ole pitkaan, pitkaan aikaan kaynyt tehtaassa, mutta siella liian ylipukeutuminen on viela kiusallisempaa. Se lienee myos suomalaista ajatusmaailmaa, etta ei ole kohteliasta olla puvussa jos muut ovat haalareissa. Joskus aikoinaan kuulin sellutehtaasta joka marssitti puvussa olevat vieraat aina prosessin haisevinta osa-aluetta katsomaan, mika kertoo aika paljon suomalaisesta meiningista.

Ja ^^^ en sanoisi etta joutuu analysoimaan. Mielestani se on hauskaa puuhaa.

[salaryman]

Puku on suomalaiselle ongelma koska se on yleensä se ykköspuku, eli tumma pönötysvaate jota ollaan totuttu pitämään vain erittäin tärkeissä tilaisuuksissa ja ruumiinkieli on sen mukaista. IMHO arkipuku rinnastuu täysin yhdistelmäpukuun sekä statukseltaan että herättämiltään reaktioiltaan. Mielipiteeseeni vaikuttaa tietysti pappanäkökulma, vahemman herrasmiehen tai yllekirjoittaneen päällä puku ei aiheuta kulmien kohottelua. Harmaa-musta prince of wales kuvioitu sack suit ilman solmiota nykyisin useimmiten konttorihaalarina. Ei erotu ympäristöstä.

[Raitaverkkari]

Ja ^^^ en sanoisi etta joutuu analysoimaan. Mielestani se on hauskaa puuhaa.

Juu totta, tarkoitin lähinnä sitä että sen opettelee, ei ole syntynyt valmiiksi tyylitajulla.

Tuo analysointi tai speksailu on kyllä mukavaa. Pyöräilyssäkin tulee samaa tehtyä, se on vähän se homman suola ja ajaminen siinä ohella sitten mitä speksaamiselta kerkiää :)

[Tuukka]

Puku on suomalaiselle ongelma koska se on yleensä se ykköspuku, eli tumma pönötysvaate jota ollaan totuttu pitämään vain erittäin tärkeissä tilaisuuksissa ja ruumiinkieli on sen mukaista. IMHO arkipuku rinnastuu täysin yhdistelmäpukuun sekä statukseltaan että herättämiltään reaktioiltaan. Mielipiteeseeni vaikuttaa tietysti pappanäkökulma, vahemman herrasmiehen tai yllekirjoittaneen päällä puku ei aiheuta kulmien kohottelua. Harmaa-musta prince of wales kuvioitu sack suit ilman solmiota nykyisin useimmiten konttorihaalarina. Ei erotu ympäristöstä.

Totta. Itse vain en kayta pukua ilman solmiota kuin erittain poikkeustilanteissa, ja silloin pelkastaan kasuaalia pukua, esim. paikkataskullista pellavapukua. Mutta asteikolla samaa luokkaa.

Ma en ole ollut suomen kuvioissa mukana pariin vuoteen, mutta APAC alueella puku on ihan luonteva pukeutuminen. Paitsi tropiikissa, siella pukua kayttaa vaan ulkomaalaiset, paikalliset vaan virallisissa tilaisuuksissa.