[arkkitehdista]

Kyse on kuitenkin edelleen maailmalla ylivoimaisesti tunnetuimmasta suomalaisesta arkkitehdista koskaan,

ftfy

-------

Punkti on kuitenkin se  että vaikka kokonaisuus onkin hieno niin pienet detaljit kuten käytännön asumismukavuus on sivuseikka.
Ulkonäkö ohitti käytännön funktionaalisuuden.   Välillä tuntuu, että olet paavillisempi kuin paavi itse.

Höpö höpö. Vertaa sitä asuinmukavuutta muihin aikalaisiin...

Monessako Alvarin talossa olet asunut? Oletko yhtään perehtynyt asiaan?

----------

--------

^ Tunnettua design-gurua lainatakseni: höpö höpö.

[Halusit tai et]

Voi Tumppi, sinisilmäinen fanaattisuutesi on hellyttävää. Halusit tai et, tunnetumpia suomalaisia on monia, alkaen vaikka näistä formulapäristelijöistä. Arkkitehtuuri ja design ovat kuitenkin pienen piirin puuhastelua.

--------

Edelleen tuohon Aallon arkkitehtuurin niin romanttiseen dissaamiseen: Vertaa sitä muihin aikalaisiin äläkä tähän hetkeen.

Oletko koskaan muuten käynyt Otaniemessä? Tuli vaan mieleen, että se suojeltu lepakonsiipi jota myös ostariksi kutsutaan on kaikilla mittapuilla susiruma ja dominoi koko lähialuetta estäen kaiken järkevän rakentamisen lähialueelle. Itse korkeakoulurakennus on ankeudessaan sekin vertaansa vailla ja oikeastaan vain se pääauditorioiden osa on arkitehtuuriltaan mielenkiintoinen. Valitettavasti auditoriot on sisältä suunniteltu kääpiöitä silmälläpitäen ja tällainen 180cm/75kg koljatti oli aivan liian iso istumaan penkissä. Otaniemen kappeli on kai niin arvostettu "alttaritaulunsa" takia eli sen virkaa hoitaa tässä tiiliskivikuutiossa opiskelija-asuntolan takapihan pusikko joka näkyy lasiseinän läpi. Finlandiatalo on kyllä ulkoa ja sisältä kivan näköinen mutta toiminnallisesti susi niin ulkoa kuin sisältä. Mitäköhän se saman ajan huono arkkitehtuuri sitten oikein oli.

Olen lapsuuteni elänyt arkkitehtiperheessä ja lopen kyllästetty kaikella simppelillä ja toimivalla Aallosta Artekin kautta Marimekkoon enkä päässyt tästä ihanasta suomidesignistä eroon sitten opiskeluaikanakaan.

Korjaus: Otaniemen kappeli oli Sireneiden käsialaa. Whatever.

No tässä nyt pidempi vastaus...

Usko pois, mutta tiedän tasantarkkaan mitä on valkoinen keinovalo.. 98%:ssa suomalaisista kodeista on juuri sellainen valo. Itsellänikin on tuollainen valaistus joskus ollut.. Mutta mikä siitä tekee paremman, jos kuitenkin riittävään ja hyvään näkemiseen päästään muutenkin jos vain halutaan ja tiedetään valaistusopin perusteet? Vai olisiko kuitenkin kyse siitä, että koska tähän kalseaan valoon on jo siellä äidinmaidossa totuttu, niin näin pitää myöskin aina automaattisesti olla?

Niin, minä puhun nyt koko ajan täyden spektrin päivänvalosta. Se valo on valkoista ja siinä on kaikkia aallonpituuksia, mikä tekee mm. sen että  kaikki värit on siinä oikein nähtävissä. Lampun värintoistoindeksi (ra-luku) on korkea. Näitä lamppuja saa Suomessa tiettävästi netissä kahdesta paikasta, joista toisella on myös kivijalka. (Korjatkaa jos olen väärässä, toivottavasti olen). Lamppujen hinta on myös korkea. Uskomatonta, että 98% suomalaisista on näihin päätynyt , kun omassakaan tuttavapiirissä ei ole kukaan kuullutkaan :)  Osa tilailee lamppuja ulkomailta (Amazon, eBay). Rautakaupoissa / tavarataloissa en ole niitä nähnyt ikinä.

Toisen pään ääriesimerkki vajaasta spektristä on katuvalaistuksessa vihreät natriumlamput. Esim. niiden valossa on aivan mahdoton ottaa luonnollisen väristä valokuvaa. Hyvin vajaa spektri tekee sen, että vain muutamat värit toistuvat hyvin.

Oletko koskaan ollut tilassa joka on valaistu aluevalaistuksen periaattein käyttämällä esim. Poul Henningsenin/Louis Poulsenin valaisimia? (se valo ei ole kusenkeltaista, vaikkakin puhutaan lämpimästä valosta)

En tiedä. Ehkä olen. En juuri tunne valaisimien suunnittelijoita enkä muutenkaan kumarra nimiä. Hyvä valo on hyvää valoa, nimestä riippumatta. Teen subjektiivisen arvioni muiden seikkojen perusteella.

Mutta kerro nyt kuitenkin oikein valokuuvaajan ominaisuudessasi meille kaikille, että miksi ihmeessä esim. olohuoneen seinien jokainen sentti pitäisi iltavalaistuksessa, jolloin keinovaloa tarvitaan, olla valaistu valkoisella pupilleja supistavalla ja täten silmiä enemmän rasittavalla valolla joka saa aikaan kylmän ja kalsean tunnelman? ...

En ole väittänyt, että pitäisi. Valokuvaajana tartuin heittoosi, että valkoinen valo tekisi automaattisesti kovan valon ja terävät varjot, mikä ei pidä paikkaansa.

Eli miksi yö pitäisi pystyä muuttamaan päiväksi keinovalon avulla, jos kuitenkin riittävään ja hyvään näkemiseen päästään silmiä vähemmin rasittaen ja ilman kalseaa tunnelmaa?

En ole sitäkään väittänyt, että yö pitäisi muuttaa päiväksi. Kirjoitit itsekin pariin otteeseen, että ihminen tarvitsee luonnollista päivän ja yön rytmiä, ja olen siitä 100% samaa mieltä. Meillä ei pidetä valoja yöllä päällä, tosin pojan huoneessa on himmentimellä varustettu pikkuhalogeeni yövalona. Olohuoneessa on pari 2700K pienitehoista valaisinta, tosin nuo ovat harvoin käytössä, koska olemme "tottuneet pois" niin lämpimästä yleisvalosta. Kynttilöitä kyllä menee paljon, mutta ne eivät olekaan yleisvaloa. Ja ne himmentimethän on tosiaan keksitty, aina ei ole pakko loikottaa "aurinkoa" täydellä teholla...

Näillä leveysasteillahan on se ongelma, että sydäntalvella päivänvaloa ei ole, tai itse ainakin olen töissä "sairaalavalossa" sen ajan kun ulkona olisi valoa. Minulla meni tammi-helmikuu niin, etten nähnyt vilaustakaan auringosta, liioittelematta yhtään.

Kesällä, kun aurinko paistaa lähes kellon ympäri, vedätkö verhot kiinni klo 18 saadaksesi luonnolisen rytmin?

Päivänvalolamput on siitä näppäriä, että valoja voi pitää päivälläkin päällä, ilman että valon väri muuttuu miksikään. Hyvin toteutetussa valaistuksessa äkkinäinen ei edes huomaisi, että valot ovat päällä, vaan voisi erehtyä luulemaan sitä ikkunasta tulevaksi valoksi.

Pienenä vinkkinä sanoisin, että mikäli kotisi seinät näyttävät karmealta hehkulampun valossa, kannattaa vikaa lähteä etsimään ihan muualta kuin siitä hehkulampusta, sori vaan. Mutta tajuat varmasti itsekin kuinka naurettavalta tuo kommentti kuulosti, varsinkin kun hehkulamppuja on käytetty kodeissa jo reilusti yli vuosisadan ajan...

Seinissähän ei ole mitään vikaa. Olohuoneessa on kolme isoa ikkunaa, joista kaksi pohjoiseen. Niistä tulvii luonnonvaloa, ja varsinkin pohjoisikkunoiden valo on erittäin pehmeää. Tässä valossa sisustus näyttää omaan silmään erittäin hyvältä, värit ovat tottakai makuasia. Pilallehan se menee vasta silloin, kun laittaa ne 2700K vajaan spektrin lamput päälle...  

Varjoista vielä sen verran, että kova valo=kovat varjot. värilämpötilasta sen verran, että valkoinen valo=kylmä valo. Eli miten sinä näet tämän kylmän valon parempana valona esim. kotonasi/olohuoneessasi ilta/yöaikaan?
Eli nyt vaikuttaa kyllä siltä, että itse et näe mitään välimuotoa valkoisen sairaalavalon ja sen kusenkeltaisen 70-luvun trendivalaistuksen välissä.

Valkoinen on tosiaan kylmempää kuin keltainen, mutta ei kuitenkaan niin kylmää kuin sininen. Varsinkin jos eri värejä käyttää sekaisin, valkoinen voi näyttää kylmältä, mutta jos kaikki valo on about samanväristä, aivot korjaa tuon aika nopeasti. Omat perusteeni päivänvalolle olen käsittääkseni selvittänyt.

Tällä hetkellä näin. Edellisessä asunnossa sain yliannostuksen kusenkeltaista, oli ties mitä halogeenia ja 2700K lamppua ja vielä puunvärinen sisustus, huhhuh... Siitä on otettu opiksi.

Välimuotohan on olemassa lamppujenkin muodossa, eli 4000K lamput. Olisin kokeillut mutta pirun vaikea löytää niitäkin. Nehän tosin eivät anna täyden spektrin valoa.

Kuitenkin tässä keskustelussa ovat aiheena designvalaisimet, jotka tuottavat AINA enemmän tai vähemmän värjättyä valoa joka on automaattisesti lämpimämpää kuin markettivalaisimien tuottama valo. Eli vaikka esim. PH5:een asennettaisiinkin erittäin kylmää valoa tuottava 5500K päivänvalolamppu, värjää PH5 senkin luomaa valoa huomattavasti lämpimämmäksi kuin halpahallivalaisimet. Jos pystytte tuon lähestymistavan osoittamaan vääräksi, eli että valon tulisikin olla mahdollisimman kylmää ja valkoista eikä lämmintä, niin onneksi olkoon... Tehkää ihmeessä se ja lupaan että teistä tulee monimiljonäärejä ja alan töistä ei tule olemaan koskaan puutetta.

Ihan tosi? No siinähän tapauksessa valkoinen valo ja hieman lämpimäksi taittava valaisin voisi olla hyvä? :)  Henkilökohtaisesti en lähtisi enää lämmintä valoa muuttamaan lämpimämmäksi valaisimella, mutta jos se sopii itselle/sisustukseen, niitä siitä vaan.

Tartutaan vielä tuohon viljemääsi termiin "mahdollisimman kylmää", sitäkään ei kai kukaan tässä ketjussa ole suositellut? Näkisin sellaisena ns. valkoiset ledit, jotka oikeasti ovat vahvasti sinisiä, värilämpötila jossain 6500K tienoilla.

Tuossa yksi linkki luettavaksi. Koska se on myyjäliikkeen tekstiä, kannattaa lukea terveellä kriittisyydellä.
http://www.adlux.fi/public/pdf/201207kodinvalaistusopas.pdf

Punkti on kuitenkin se  että vaikka kokonaisuus onkin hieno niin pienet detaljit kuten käytännön asumismukavuus on sivuseikka.
Ulkonäkö ohitti käytännön funktionaalisuuden.   Välillä tuntuu, että olet paavillisempi kuin paavi itse.

Höpö höpö. Vertaa sitä asuinmukavuutta muihin aikalaisiin...

Monessako Alvarin talossa olet asunut? Oletko yhtään perehtynyt asiaan?

En ole asnunut yhdessäkään Aallon suunnittelemassa talossa, ikävä kyllä. Mutta usko pois, tiedän siitäkin huolimatta tasantarkkaan mitä tarkoitat. Konteksti on vain täysin väärä, koska sinä vertaat kenties jo yli viisikymmentä vuotta vanhaa rakennusta ja rakennustekniikoita nykypäivän vastaaviin.

No kysytään nyt kuitenkin toisinpäin... Eli monessako Aallon suunnittelemassa talossa olet itse asunut? Yhdessä vaiko peräti kahdessa...? Ja sen "otannan" perusteella pystyt nyt vuonna 2013 toteamaan kaikki Aallon suunnittelemat yksityiskodit huonoiksi?

Missä totesin että kaikki Aallon suunnitelemat ykstyiskodit ovat huonoja.
Kämppä jossa asuin on suorastaan loistava. Sanoin, että joitain suunnitteluratkaisuja tehdessään Aalto ei kauheasti kiinnittänyt huomiota asumismukavuuden kaltaisiin pikkudetaljeihin. Ymmärätkö eron?

Sokea jumalointi vie asiantuntemuksestasi terän .

--------

Ei jehovan todistajankaaan kanssa kannata keskustella teologiasta asiaperustein joten tämä keskustelu lienee aika turhaa.

Edelleen tuohon Aallon arkkitehtuurin niin romanttiseen dissaamiseen: Vertaa sitä muihin aikalaisiin äläkä tähän hetkeen.

Oletko koskaan muuten käynyt Otaniemessä? Tuli vaan mieleen, että se suojeltu lepakonsiipi jota myös ostariksi kutsutaan on kaikilla mittapuilla susiruma ja dominoi koko lähialuetta estäen kaiken järkevän rakentamisen lähialueelle. Itse korkeakoulurakennus on ankeudessaan sekin vertaansa vailla ja oikeastaan vain se pääauditorioiden osa on arkitehtuuriltaan mielenkiintoinen. Valitettavasti auditoriot on sisältä suunniteltu kääpiöitä silmälläpitäen ja tällainen 180cm/75kg koljatti oli aivan liian iso istumaan penkissä. Otaniemen kappeli on kai niin arvostettu "alttaritaulunsa" takia eli sen virkaa hoitaa tässä tiiliskivikuutiossa opiskelija-asuntolan takapihan pusikko joka näkyy lasiseinän läpi. Finlandiatalo on kyllä ulkoa ja sisältä kivan näköinen mutta toiminnallisesti susi niin ulkoa kuin sisältä. Mitäköhän se saman ajan huono arkkitehtuuri sitten oikein oli.

Olen lapsuuteni elänyt arkkitehtiperheessä ja lopen kyllästetty kaikella simppelillä ja toimivalla Aallosta Artekin kautta Marimekkoon enkä päässyt tästä ihanasta suomidesignistä eroon sitten opiskeluaikanakaan.

Korjaus: Otaniemen kappeli oli Sireneiden käsialaa. Whatever.

Kulttuuritalo on muuten Finlandiaakin pahempi, kaikki mikä "isoveljessä" on vialla on Kultsalla vielä pahemmin paitsi että julkisivumateriaalina on jokseenkin tolkullinen punatiili. Saliakustiikka on jotain ihan uskomatonta, laulaminen ja ilmeisesti myös muu musisointi on kuin tyynyyn huutaisi.

Edit: Otaniemestä pitää sanoa, että sen kohdalla Aallon jähmeä asemakaava on vain osasyyllinen - aika iso vastuu lankeaa myös yliopiston ja ylioppilaskunnan järjettömän leväperäiselle kiinteistönhoidolle ja sille, että koko kaupunginosa kaipaisi viheralueidensa sun muun osalta maisema-arkkitehtonista siivousta. Toki moni perusratkaisu päärakennuksessa ja opiskelijakylän nimenomaan Aallon tekemissä rakennuksissa on sellainen laukeamistaan odotteleva pommi - ei ole kauaa, kun päärakennuksen ylin kerros oli kuulemma kokonaan käyttökiellossa homehduttuansa läpeensä.

Aalto ja monet tuon ajan arkkitehdit piirsivät asuntoihin hyviä pohjaratkaisuja, mutta toivat myös ilmastoon sopimattomia ratkaisuja, joiden korjaaminen pitkä-ikäisiksi ei onnistu, koska ne kerta kaikkiaan eivät kestä meidän ilmastossamme. Näistä parhaat esimerkit ovat vaikkapa tasakatto, talojen räystäättömyys ja eräät ulkoseinissä käytetyt vaaleat kivimateriaalit. Helsingin keskustasuunnitelma onneksi jäi toteuttamatta. Hyvää jälkeäkin syntyi toki. Olisiko Aallon ote hieman herpaantunut 60-70 luvulla? Hyviä ja vähemmän hyviä esimerkkejä suomalaisesta 50-60(70)-luvun arkkitehtuurista voi käydä katsomassa vaikka Tapiolassa. 80-luku kannattaa sielläkin unohtaa.