Kirjoittaja Aihe: Maistereiden ja amisten vastakkainasettelu  (Luettu 51330 kertaa)

anon

  • Flanööri
  • **
  • Viestejä: 292
    • Profiili
Vs: Maistereiden ja amisten vastakkainasettelu
« Vastaus #150 : 13.12.12 - klo:13:14 »
Opiskeluaikana mietin tuota pisteiden (silloin tosin opintoviikkoja ja tiedekuntakin oli osasto) korrelaatiota työmäärän kanssa ja päädyin seuraavaan:
1. tiedekunta määrittelee aihealuekokonaisuuden, joka antaa opiskelijalle jonkinlaisen aavistuksen alansa ongelmakentän laajuudesta
2. tiedekunta pilkkoo aihealueen opintokokonaisuuksiin ja edelleen kursseihin, joiden vastuulliset sitten päättävät sisällöistä kohdan 1. tavalla
3. tiedekunta katsoo isosta kirjasta kuinka paljon opintopisteitä Suomessa tarvitaan kandin ja maisterin tutkintoihin ja sitten arpoo opintopisteet kursseille kenties pieniä painotuksia käyttäen

Alhazen

  • Legenda
  • *****
  • Viestejä: 1027
    • Profiili
Vs: Maistereiden ja amisten vastakkainasettelu
« Vastaus #151 : 13.12.12 - klo:13:16 »
alat ovat erilaisia ja ehkä tämä korreloituu myöhemmin palkkakehityksen ja tehtävien vaativuuden mukaisesti.

Nyt en ihan tajunnut. Tietääkseni nimenomaan kieliaineissa työmäärät ovat yliopistossa suhteettoman suuria verrattuna kursseista saataviin opintoviikkoihin. Ja työelämässä sitten odottavat surkeat palkat. Kuten Co-re totesi, DI sen sijaan voi surffailla koulun läpi yllättävänkin kevyesti ja päätyä heti nostamaan paria kertaluokkaa isompaa palkkaa kuin opettaja tai kääntäjä - vaikka ei olisikaan minkään sortin avainhenkilö tai erikoisosaaja.


Njoo. Toisaalta taas sitten kun vastaavien kurssien nimellislaajuuksia katsoo, DI-versioista saa järjestään vähemmän opintopisteitä vaikka oppimateriaali tai pahimmillaan luennot olisivat tasan samat. Aallon tulo teki vertailusta erityisen helppoa, samoista tuotantotalouden laitoksen ja kauppiksen kursseista saattaa saada 5 tai 8 opintopistettä sen mukaan, kummalla puolella aitaa sattuu istumaan. Räikein vastaan tullut esimerkki oli se, että saman kirjan (sisällöltään sitä "numeroasiaa") tenttimällä saa Otaniemestä 5 ja Kumpulasta 15(?!) opintopistettä.

Co-re

  • Legenda
  • *****
  • Viestejä: 3760
  • Insinööri
    • Profiili
Vs: Maistereiden ja amisten vastakkainasettelu
« Vastaus #152 : 13.12.12 - klo:13:20 »
^Eikös tuotantotalous ole menossa lihoiksi muutenkin tämän aaltointegraation myötä? Harmi nykyisten teekkareiden kannalta, sieltä sai paljon helppoja opintoviikkoja napsittua niistä edellämainituista hihavakio- ja kanbankorttikursseista. Tosin en kyllä tiedä nykymenosta, ehkä teekkari voi mennä kauppiksen kursseja lukemaan ja päinvastoin.

Alhazen

  • Legenda
  • *****
  • Viestejä: 1027
    • Profiili
Vs: Maistereiden ja amisten vastakkainasettelu
« Vastaus #153 : 13.12.12 - klo:13:53 »
Brändi yritysmaailmassa ja alumnien vaikutusvalta ovat ilmeisesti sen verran suuret, ettei näin taida tapahtua ihan lyhyellä tähtäimellä. Kauppiksen suunnalta taitaa olla kyllä painetta siihen suuntaan...

TheodoreMaul

  • Legenda
  • *****
  • Viestejä: 1045
    • Profiili
Vs: Maistereiden ja amisten vastakkainasettelu
« Vastaus #154 : 13.12.12 - klo:16:54 »
Joku kyseli myös tuosta opintoviikkojen työmäärän toteutumisesta omalla kohdalla ja kyllähän se on pakko sanoa, että vain muutama kurssi tuli TKK:lla suoritettua, joissa oikeasti tunsi tekevänsä edes lähelle 40 tuntia työtä opintoviikkoa kohden. Tosin en tiedä, oliko noissa myös oletus että määritelty työmäärä olisi ollut vaikkapa kiitettävälle viitosen suoritukselle kun monessa kurssissa haettiin todellisuudessa vain sitä hyväksyttyä suoritusta. Laboratoriotyöt taisivat välillä vastata liiankin hyvin opintosuoritteen nimellistä suuruutta.

Muistelen itse, että se ov-määrä olisi vastannut ohjeellisesti kolmosen suoritusta (asteikko 1-5). Kokonaisuudessaan koin, että ne tuskaisimmat kurssit kompensoivat työmäärällään hyvinkin niitä 1-2 ov irtopistekursseja. Esim. yhtään 5-6 ov kurssimerkintää en kokenut saaneeni opintorekisteriin helpolla. Vaativuus tuntui kasvavan ov määrän kanssa kun kurssin laajuus oli 3 ov tai yli. Ehkä parhaimpana muistona opettavuudesta ja vaativuudesta tulee mieleen 5 ov kurssi aiheella Ohjelmistoprojekti, jossa tehtiin 6-7h tiimissä puolisen vuotta töitä ihan oikealle asiakkaalle ja tekemistä totisesti riitti. Kuitenkin tuo oli erittäin antoisa ja hyödyllinen kurssi kun samaa aihetta oli käsitelty teoreettisesti eri kursseilla aiemmin.

Vertailupohjaa muihin osastoihin T-talon ulkopuolelta minulla ei juurikaan ole, tosin kaikki taitavat suhtautua teoreettiseen fysiikkaan ja laajaan matematiikkaan pelonsekaisella kunnioituksella. Siis kaikki ne, jotka eivät noihin aineisiin suuntautuneet. Minulle riittivät ihan hyvin ne peruskurssit matematiikasta ja fysiikasta joita taisi olla yhteensä luokkaa 30v. Joku noista oli vieläpä sen verran ihana, että piti tenttiä ihan kahteen kertaan. Toki kurssien vaativuus vaihteli sitten saman oppialan sisällä vielä kaupungeittain. Muuan kaveri siirtyi Tampereelta Otaniemeen ja kertoi järkyttyneensä siitä erosta mikä perusmatematiikan vaativuudessa oli. Tuokin kertomus on tietysti yksittäistapaus eli en ole tässä dissailemassa tamperelaisia kollegoita.

Onkos muuten nykyisessä Aallossa tuo eri tutkintojen kokonaislaajuus sama? Eli onko DI:n entinen 180 ov karsittu muiden maisteritutkintojen 160ov tasolle vai vieläkö tuo ero on olemassa? Huomatkaa, että puhun edelleen opintoviikoista, koska en ole koskaan omaksunut näitä uusia opintopisteitä.

En enää edes tiedä miten tämä liittyi aiheeseen, mutta hauskahan näitä on muistella ja vertailla. Alkaa kylläkin muistuttamaan jo hieman inttijuttuja.
Bond mistrusted anyone who tied his tie with a Windsor knot. It showed too much vanity. It was often the mark of a cad.

Co-re

  • Legenda
  • *****
  • Viestejä: 3760
  • Insinööri
    • Profiili
Vs: Maistereiden ja amisten vastakkainasettelu
« Vastaus #155 : 13.12.12 - klo:16:56 »
Brändi yritysmaailmassa ja alumnien vaikutusvalta ovat ilmeisesti sen verran suuret, ettei näin taida tapahtua ihan lyhyellä tähtäimellä. Kauppiksen suunnalta taitaa olla kyllä painetta siihen suuntaan...

Mitä nyt olen tuota Aaltoilua sivusilmällä seurannut, niin eipä taida valitettavasti yritysmaailman näkemykset paljoa painaa. Teollisuusrahaa päin suunnilleen syljetään ja overheadeilla vedetään tutkimuksen teettäminen kovan hintaiseksi.

danius

  • Legenda
  • *****
  • Viestejä: 2256
    • Profiili
Vs: Maistereiden ja amisten vastakkainasettelu
« Vastaus #156 : 13.12.12 - klo:17:38 »
Esimerkkejä humanistin opiskelemien aineiden työmäärästä:

Yleinen teologia: 5 op kokonaisuus sisälsi luentosarjan, 5 luettavaa tenttikirjaa (n.400 sivua per teos) ja luentomuistiinpanot.

Yleinen historia: 5 op kokonaisuus sisälsi luentosarjan, 1 tenttikirjan (n.400 sivua) ja luentomuistiinpanot.

sosiologia: 5 op kokonaisuus suoritettiin kolmella tentittävällä kirjalla, (n.300 sivua) per kirja.

Valtio-oppi: 5 op kokonaisuus : luennot + tenttikirja

Filosofia: 5 op kokonaisuus: 3 tenttikirjaa (200-500 sivua per kirja)
« Viimeksi muokattu: 13.12.12 - klo:19:43 kirjoittanut danius »
I´m not a snob. I´m exclusive! - Frasier Crane.

sproily

  • Legenda
  • *****
  • Viestejä: 1944
  • Parantumaton retro-eksentrikko
    • Profiili
    • Flanööri-blogi
Vs: Maistereiden ja amisten vastakkainasettelu
« Vastaus #157 : 13.12.12 - klo:18:17 »
Yleinen kirjallisuustiede: 7 tentittävää kaunokirjallista teosta, 2 op.

Flanööri
Dress to impress yourself first. Then others, if you feel like it.

Ernst, Max Ernst

  • Auktoriteetti
  • ****
  • Viestejä: 689
  • The Hat Makes the Man
    • Profiili
Vs: Maistereiden ja amisten vastakkainasettelu
« Vastaus #158 : 13.12.12 - klo:18:37 »
Esimerkkejä humanististen aineiden työmäärästä:

Yleinen teologia: 5 op kokonaisuus sisälsi luentosarjan, 5 luettavaa tenttikirjaa (n.400 sivua per teos) ja luentomuistiinpanot.

Yleinen historia: 5 op kokonaisuus sisälsi luentosarjan, 1 tenttikirjan (n.400 sivua) ja luentomuistiinpanot.

sosiologia: 5 op kokonaisuus suoritettiin kolmella tentittävällä kirjalla, (n.300 sivua) per kirja.

Valtio-oppi: 5 op kokonaisuus : luennot + tenttikirja

Filosofia: 5 op kokonaisuus: 3 tenttikirjaa (200-500 sivua per kirja)

Myöhemmässä elämässä näihinkin sekaantuneena, en voi olla hieman oikaisematta: sosiologiaa, valtio-oppia ja teologiaa ei yleensä pidetä varsinaisesti humanistisina tieteinä. Kaksi ensin mainittua luetaan yleensä (Suomessa) valtiotieteisiin ja teologialla on puolestaan oma tiedekuntansa.

Muutoin, sekä matemaattisia tieteitä että valtiotieteitä opiskelleena, en kuitenkaan lähtisi vertailemaan niiden vaatimia työmääriä kovin suoraviivaisesti. Omalla kohdalla oli matemaattisten aineiden opintoviikojen kerääminen huomattavasti kevyempää kuin valtiotieteiden opintoviikkojen kasaaminen. Jollekulle toiselle tilanne on epäilemättä päinvastainen.

« Viimeksi muokattu: 13.12.12 - klo:18:41 kirjoittanut Ernst, Max Ernst »

sproily

  • Legenda
  • *****
  • Viestejä: 1944
  • Parantumaton retro-eksentrikko
    • Profiili
    • Flanööri-blogi
Vs: Maistereiden ja amisten vastakkainasettelu
« Vastaus #159 : 13.12.12 - klo:18:40 »
Tuo vaihtelee suuresti... Esimerkiksi Tampereella historia on yhteiskuntatieteiden yksikössä, ennen se oli, tietääkseni, humanistisessa tiedekunnassa.

Flanööri
Dress to impress yourself first. Then others, if you feel like it.

Pasteur

  • Auktoriteetti
  • ****
  • Viestejä: 503
    • Profiili
Vs: Maistereiden ja amisten vastakkainasettelu
« Vastaus #160 : 13.12.12 - klo:18:42 »
Mielestäni tiedekunta määrittää kurssien vaativuuden eikä mitään standardeja tulisi ollakaan.
Olisi siis kansantaloudelliseti, sivistyksellisesti ja eettisesti oikein, että jokin tiedekunta voisi lanseerata täysin nimellisellä työpanoksella suoritettavan maisteriohjelman ja näin kerätä valtiolta epäsuorasti rahaa tutkimustyöhönsä? Fuck the standards!

Pidän otteestasi!

Dan-D

  • Vieras
Vs: Maistereiden ja amisten vastakkainasettelu
« Vastaus #161 : 13.12.12 - klo:19:22 »
Mielestäni tiedekunta määrittää kurssien vaativuuden eikä mitään standardeja tulisi ollakaan.
Olisi siis kansantaloudelliseti, sivistyksellisesti ja eettisesti oikein, että jokin tiedekunta voisi lanseerata täysin nimellisellä työpanoksella suoritettavan maisteriohjelman ja näin kerätä valtiolta epäsuorasti rahaa tutkimustyöhönsä? Fuck the standards!

Pidän otteestasi!

Maailmassahan näitä on yritetty aika ajoin toteuttaa, mutta ne tuntuvat kovasti kaatuvan omaan mahdottomuuteensa. Kuten täällä on todettu moneen otteeseen, sillä tittelillä itsellään ei paljon tee. Jostain kumman syystä Harvardia ja Yalea arvostetaan vähän enemmän kuin netti-MBA:ta tai Lumumba-yliopistoa. Olen toki sitä mieltä, että tutkinnonanto-oikeuksia ei pidä jakaa ihan kenelle tahansa, mutta jos joku haluaa ehdoin tahdoin tuhota opinahjonsa uskottavuuden kokonaan, by all means.

danius

  • Legenda
  • *****
  • Viestejä: 2256
    • Profiili
Vs: Maistereiden ja amisten vastakkainasettelu
« Vastaus #162 : 13.12.12 - klo:19:43 »
Editoin, piti laittaa että esimerkkejä omista humanistin opinnoistani, jotka tosiaa koostuvat muidenkin tiedekuntien, kuten teologisen ja kasvatustieteellisen, opinnoista.
I´m not a snob. I´m exclusive! - Frasier Crane.