Liimattomat paidankaulukset ja liimakaulukset

[Dan-D]

Miksi kukaan käyttää mitään muuta kuin mittapaitoja. Räkkirätti ei kuitenkaan koskaan istu yhtä hyvin vaikka kuinka väittäisi vastaan.

Koska paidan istuvuus on ehkä kaikkein vähämerkityksellisin missä tahansa setissä?

Siinä 100-130 € haarukassa saa loistavia mittapaitoja.

Ihan oikeasti?  1 neljän hinnalla ja tää on jotenkin nyt helvetin hyvä pointti?

Jos ainut syy olla hankkimatta mittapaitaa on vaivannäkö, niin sittenhän se kuvastaa elämänasennetta jo muutenkin.

Just joo.  Ihmisethän ei priorisoi, eihän?  Jälleen helvetin hyvä pointti, Sigmund.

Toki jos käyttää todella beater hengessä paitoja (kuten yksi herra sanoi kuluttavansa 20-30 kauluspaitaa vuodessa - en ota kantaa merkkeihin tai laatuihin) ammattissa, jossa on pakko olla jokin kauluspaita, niin lähestyminen on varmasti eri. Mutta noin muuten naureskelen sille, että ostellaan 200-400 € ns "hyviä" räkkipaitoja, jotka eivät kuitenkaan istu kuin 80% Vaikka en kyllä ymmärrä sitäkään että ostetetaan 80 € "hyviä" paitoja, vaikka samalla rahalla saa paljon paremman mittapaidan.

Kenelle sinä tässä oikeastaan nauresket?  Kenen 400 eskon räkkipaidoista tässä puhutaan?  Ja esitätkö toisaalta, että paidat ovat muuten laadullisesti samalla viivalla?

Täällä hiotaan sitä yhtä senttiä irtotakin olkapäästä ja kahta senttiä housun risestä kuin Vaasankadun tallaajaa ja siten kävellään sen alla paskasti istuvissa paidoissa. Se on aika epic.

Tai sitten se on aika suhteellisuudentajuista, riippuen tietty kunkin henkilökohtaisista preferensseistä.  Mä voin vetää päälleni helvetisti liian ison paidan vaikka neuleen tai pikkutakin tai puvun kanssa, eikä kukaan koskaan saa tietää, että se on helvetisti liian iso, koska se ei näy mihinkään.  Siksi on ihan järkevää panostaa esimerkinomaisesti 1) kenkien istuvuuteen; 2) pukujen istuvuuteen; 3) pikkutakkien istuvuuteen; ja 4) irtohousujen istuvuuteen; 5) chinojen istuvuuteen; ja 6) neuleiden istuvuuteen, ennen kuin laittaa efforttia mittapaitoihin.  Se sun 80 euron mieletön mittapaitakin on niin monen kompromissin summa, että ylipäänsä niiden toitottaminen ainoana oikeana ratkaisuna on pirun yksisilmäistä.  Mä en esim. tähän päivään mennessä ole löytänyt mitään halpapaitojen mittavalmistajaa, jonka kangasvalikoimaan olisin tyytyväinen, ja yleensä kaikissa on puutteita jossain muissakin tarjolla olevissa mahdollisuuksissa.  Mä en siksi suosittele halpoja mittapaitoja kenellekään, enkä pidä niitä minään mielettömänä ratkaisuna.  Mun mielestä 30 euron Lewinin paita on helvetisti parempi kompromissi kuin 80 euron mittapaita, jos se 80 euron mittapaita ei ole presiis halutun kaltainen.  Jos löydän itselleni sopivan halvan valmistajan, mieli varmaan muuttuu, mutten vielä silloinkaan lähde varauksettomasti julistamaan, että  tämä on ainoa oikea lähestymistapa ja toisin toimivat ovat idiootteja.  Ja onpa näiden halpojen mittavalmistajien paidatkin menneet aika monessa yhteydessä niin pahasti metsään, etten nyt toitottaisi ihan sitä istuvuuttakaan jonain kultaisena ratkaisuna. 

Mä en nyt sano, että tämä on joku oikea arvojärjestys.  (Enkä sano, että tässä tai edellisessä viestissäni esittelemäni ajattelumallit ovat minun ajattelumalleja, vaan mahdollisia ajattelumalleja.)  Sanon vaan, että kukin tekee oman arvojärjestyksensä ja kompromissinsa epätäydellisessä maailmassa löytyvän tarjonnan pohjalta, ja on täysin järjetöntä ketjusta toiseen vaahdota siitä, kuinka jengi on idiootteja kun ostaa kusetushintaisia eeppisiä insta-fail räkkipaitoja.  Kattele sitä MTOP:ia, aika moni saa ne räkkipaidat toimimaan.  Enkä muista kovin montaa settiä, jotka olisi muuten toimineet, mutta meni mönkään räkkipaitojen takia.  Toki jos pukeutuminen on insinööritiedettä, näinkin onnistumisia voi lähteä rakentamaan.  Mutta yritä nyt edes tajuta, että tämä ei ole kyllä/ei dikotomiaa kuitenkaan.

[i v y m a n]

Siinä 100-130 € haarukassa saa loistavia mittapaitoja. Jos ainut syy olla hankkimatta mittapaitaa on vaivannäkö, niin sittenhän se kuvastaa elämänasennetta jo muutenkin.

---

Täällä hiotaan sitä yhtä senttiä irtotakin olkapäästä ja kahta senttiä housun risestä kuin Vaasankadun tallaajaa ja siten kävellään sen alla paskasti istuvissa paidoissa. Se on aika epic.

Tervetuloa erinomaisten yleistysten maailmaan.

Vaivannäöstä - jos / kun mittapaidan saa satasella siten, että vaivaudun (heh) paikalle, jossa joku ottaa mitat ja hoitaa homman - kuten esim. on Hertsin laita - niin fine. Mutta itse en jumalauta ala jonkin mittanauhan kanssa vehtaamaan ja lähettämään todennäköisesti pieleen ottamiani mittoja jonnekin Kiinan ompelijalle. Puhumattakaan siitä että kuluttaisin aikaa ja vaivaa - ja todennäköisesti usean säätökierroksen - itselle merkityksellisten detaljien speksaamiseen. Joku collar roll kun ei ole kaikille ihan selvä homma jii än ee.

Kieltämättä voin olla - ja olenkin tietyissä asioissa elmänasenteeltani hälläväliä-ihminen ts. en jaksa mittailla paidan - tai jonkun irtotakinkaan - olkapääistuvuuksia sentilleen tai runkata kenkieni spit shinen kanssa tuntitolkulle - semmoinen ei voisi vähempää kiinnostaa. En myöskään puleeraa kotiani viimeisen npäälle tai pese ja imuroi autoani joka päivä. Mutta älä silti ala tehdä naurettavia yleistyksiä ihmisten elämänasenteista sen perusteella miten niiden saatanan kauluspaidat istuu. Hoida itse oma firma, perhe ja 50-luvun talon remontit ja tule sen jälkeen heristelemään sormea laiskasta elämänasenteesta, kun paita ei ole perkele tyköistuva.

Lisää paidan istuvuudesta - mitä perkeleen väliä sillä on jos paita ei istu millilleen viimeisen päälle kun säällinen kaveri kuitenkin yleensä pitää paidan yllä neuletta ja / tai irtotakkia, pukua tms? Kun sitä paidasta tällöin näkyy hihansuut, kaulus ja kenties hiukan rintamusta. En ole ikinä ymmärtänyt enkä ymmärrä kaiken millilleen viilaajia.

Pahoittelut raflaavasta kielenkäytöstä ja kärkkäydestä mutta jonkunhan tässä on pakko asiat rautalngasta vääntää.

[i v y m a n]

Heh, Dan-D ehtikin jo. Mutta ei pari kertaa pahaa tee.

[mairaksinen]

Kärjekästä keskustelua, josta voi poimia kyllä oppia.

Ylipäänsä fundamentalismi, oli kyse mistä asiasta hyvänsä, aiheuttaa ongelmia. Oli kyse uskonnosta, politiikasta tai näemmä paidoista.

Joillekin räkkipaita sopii riittävän hyvin, jolloin se ei ole pukeutumisessa mikään kynnyskysymys. Itselläni on ollut se ongelma, että käteni ovat lyhyet ja tämä rajoittaa räkkipaitatarjontaa kohdallani.

Tämän tajusin kun sain ekan Tyrwhittin paidan, joka istui päälleni paremmin kuin mikään aiempi paitani. Täydellinen se ei ollut, esim. napit ovat rimpulat, mutta parasta päälläni siihen mennessä. Tämän jälkeen olen oppinut kiinnittämään huomiota istuvuuteen ja olen löytänyt esim. Gantilta on kohtuu hyvin istuvia nappipaitoja, joiden kanssa on hyvä elää.

Oma valintani on ollut lopulta Herrainpukimon mittapaita, kun mun ei tartte itse mitata mitään vaan sen on tehnyt mukava herrasmies puolestani ja sitten on pari kertaa tehty pieniä muutoksia, joilla paita on hyvä päälläni. Itselleni olen saanut rahalle vastinetta, sillä olen pyrkinyt tilaamaan nämä paidat ajatuksella.

Suosittelen mittapaitaa ilman muuta, jos räkistä ei löydy mieluista vaihtoehtoa, mutta olen toisaalta kateellinen niille joille räkkipaita istuu hyvin. Sehän vaan antaa enemmän vaihtoehtoja, mikä on hyvä asia ja aina voi kytätä aleryntäyksissä löytöjä.

Oma lukunsa on tietysti jälkimarkkinat, joissa räkkipaidat on helpompi myydä, kun ei ole ostajalla henkistä estettä ostaa jonkun toisen eksakteille mitoille tehtyä paitaa. Gantin M-koko on M, eikä mitään sen kummempaa, vaikka mallien välillä olisi eroja ja jonkin mallin mitat olisivat juuri jonkun henkilökohtaiset optimimitat.

Mieltymyksiä ja fiksaatioita saa olla, kuten tämän ketjun selkeä ajatus on ainakin Villellä, mutta en lähtisi sen pohjalta kenenkään muun valintoja kyseenalaistamaan, saati haukkumaan. Sama se on ihmisten mittojen osalta, ei tässä ole tarvetta kettuilla toisten jalkakokoja, oli ne sitten isoja tai pieniä.

Terveisin lyhytkätinen.

[konda]

Kummasti omat silmäni erottavat useimmiten räkkipaidan irtotakin alta. Sen huomaa itse asiassa aika helposti ja omasta mielestäni se vaikuttaa istuvuuteen oleellisesti. Jotain mtop ketjua tähän on turha viitata. Yksi kaksi stillikuvaa, joissa kaikki on hiottu täydellistä photoa varten, eivät kerro kaikkea.

Noin muuten olen kyllä samaa mieltä monesta ns 80 euron mittapaidasta: paljon on paskaakin tarjontaa. Mutta oikean pajan valitessaan sillä 80-90 eurolla voi saada yhtä laadukkaan mittapaidan, mitä 200 eurolla räkistä. Kankaissa onkin sitten paljon eroja ja täytyy tietää mistä ostaa saadakseen laatua.

Tuo Eestin suurin paja, jonka nimeä en taaskaan muista, tekee omasta mielestäni parasta hinnan ja laadun suhdetta. Kankaathan on sitten siitä kiinni, mitä kukin pajaa käyttävä firma sinne ostaa.

Ja ivy mähän EN sanonut, että räkkipaidan käyttäminen kuvastaa elämänasennetta.

[Dan-D]

Lh: noin tein, kun jouduin käsityön yksityiskohtien pauloihin. Vasta myöhemmin perehdyin liimattomien ja liimallisten kaulusten eroihin, jonka jälkeen valitsin puoleni. Liimakaulukset ovat kuraa, enkä halua tukea niiden suosijoita. Ideaalivalmistajalla olisi käsityötä yhtä paljon kuin Kitonilla, mutta Turnbull&Asserin kaulukset. Tällaista yhtiötä vaan ei löydy, eikä minulla ole halua maksaa yli 150 euroa kauluspaidasta. Tämän vuoksi aloitin tuon Mittaodysseian, jonka jälkeen tiedän valita paremmin.

Ville,

Tämän viestisi sisältöä ja sen implikaatioita olisi ehkä syytä pohtia laajemminkin.  Ensinnäkin halu maksaa käsityöstä mahdollisimman vähän.  Vaikka tämä on sinänsä ymmärrettävää, voisi olla syytä puntaroida sen merkitystä.  Jos paidan valmistamiseen käsityönä menee x tuntia ja se maksaa 150 euroa, kaikkien välikäsien, materiaalien jne. hinnat ja katteet huomioiden tämä merkitsee, että x:lle allokoitava hinta on pieni.  Tämä merkitsee puolestaan, että x:n ollessa kovin suuri, siitä maksettava tuntihinta on auttamattomasti pieni.  Jakeluketjut ym. on jo optimoitu lähes kaikilla valmistajilla hyvin pitkälle, joten alhainen hinta saattaa aiheuttaa paineita käsityöläisen riistämiseen.  Tuotantomaallakin on väliä, kuten kaikki luonnollisesti tietävät, ja käsityö maksaa monesta syystä länsimaissa enemmän, missä hintataso on vain osatekijä käsityöläisen aseman näytellessä myös merkittävää roolia.  Ajattelutapasi on inhimillinen, mutta eettisesti kestävämpää olisi olla valmis maksamaan käsityöstä, jos sitä todella arvostaa.

Toinen merkittävä pysähtymisen aihe olisi mielestäni viestisi liimakauluksia koskeva osio.  Jos harrastuneisuudestasi huolimatta et huomannut aluksi liimakauluksissa omin silmin, käsin ja käyttökokemuksin mitään puutteita, vaan olit valmis hehkuttamaan niitä parhaiksi ikinä, onko ihan oikeasti järkevää tuomita jälkikäteen paidat ja niiden kaulukset kuraksi sellaisen rakenteellisen seikan takia, jolla ei ole mitään käytännön merkitystä sinun käyttökokemukseesi?  Suomeksi sanottuna: kun non-fused collar (tai käsityö) on itseisarvo, ei funktionaalinen (tai edes esteettinen) kysymys, ollaanko oikeasti irtaannuttu todellisuudesta jo pahasti?  Suosittelisin oikeasti tutkailemaan omia mieltymyksiä kriittisesti, mikäli et ole niin jo tehnyt

Erityisen kestämättömältä vaikuttaa tietysti näiden kahden seikan yhdistäminen.  Halu saada maailmanluokan laatua käsityöllä ja non-fused collarilla modern tailorin hinnoilla on tietysti ymmärrettävä ajatus.  Mutta jos asiaan perehtynyt tavoittelee sitä vakavissaan, herää kysymys siitä, ollaanko ihan oikeasti pihalla.  Äärimmäisyyksiin menevä ja itsetarkoituksellinen käsityön ihannointi on itsessään mielestäni vähän kyseenalaista, mutta yhdistettynä haluttomuuteen maksaa siitä käsityöstä se on suorastaan hämmentävää.  Yhtälö on kestämätön.  Toki voit ostaa eBaystä pikkuvikaista tai käytettyä tms., mutta mitä järkeä siinä nyt sitten enää on?  Huippulaadun metsästäminen äärimmäisillä laatuvaatimuksilla eBaystä on jotenkin outoa ja herättää kysymyksen siitä, olisiko syytä harkita back to basics-ratkaisua.  Kuten Kondallekin sanoin, Lewinin paidoilla ja puvuilla pääsee moni aika loistaviin suorituksiin.  Mikäli hyvää suoritusta enemmän merkkaa sen tekninen sisältö, ollaan ensinnäkin syvissä vesissä, mutta toisaalta myös irtaannuttu todellisuudesta aika vahvasti. 

En tyrkytä omaa arvomaailmaani.  Mikäli koet, että lähestymistapasi on sinulle toimiva, anna mennä vaan.  Suosittelen kuitenkin pysähtymään hetkeksi kriittisen pohdinnan ääreen.  Jos omien motiivien tarkastelun jälkeen se edelleen tuottaa sinulle mielihyvää, että päälläsi on käsin tehty vaate, tämä on epäilemättä sinulle paras lähestymistapa.  Suosittelisin kuitenkin tällöin harkitsemaan, olisiko eettisesti kestävämpää pyrkiä tukemaan käsityötä ostamalla käsintehdyt vaatteet mahdollisimman suoraan valmistajalta ja kohtuullisella hinnalla.  Tämä olisi oikeasti käsityön tukemista, mitä kilpajuoksu halvimmista mahdollisista hinnoista - jotka otetaan varmasti herkästi huonossa asemassa olevan käsityöläisen palkoista - ei ole sen enempää kuin eBay-hankinta, joka on toki eettistä kierrätyksen takia eri tasolla.  Nykyisessä toimintamallissasi tuntuu kuitenkin olevan merkittävä paradoksi, enkä ole varma oletko pysähtynyt sitä ikinä tarkastelemaan.

Sanon tämän kaikella ystävyydellä.

Dan-D

[salaryman]

Hyvä postaus Dam-D:ltä, tätä pitää hetken aikaa pohdiskella.

[mairaksinen]

^ Asiaa.

Kovasti kaikki haluavat bespokea ja sanoo arvostavansa käsityötä, mutta ostokäyttäytyminen ei tue tätä väitettä. Fyrkasta se monesti on kiinni, mutta ei aina. Sama se on kyselytytkimuksissakin, joissa ihmiset sanovat arvostavan sitä ja tätä ja olevansa valmiita siitä myös maksamaan, mutta kun tulee tosipaikka (eli ostotilanne) niin takki kääntyy kuin Väyrysellä parhaina päivinä.

[Herra F]

Itse laitan ainakin ihmisoikeudet ja eettisyyden käsityön edelle ja mieluummin ostan länsimaissa valmistetun valmisvaatteen kuin jossain kolmannen maailman maassa valmistetun mittatilausvaatteen.
Ihannetilanne tietenkin olisi se länsimaissa valmistettu mittatilausvaate, mutta siihen harvalla on varaa, minulla ei ainakaan.

Toki sitten on näitä rajatapauksia, kuten Itä-Euroopan maat.

[Ville]

Dan, yksinkertaista: minä olen melko köyhä. Vaateharrastelu on onnistunut ja mahdollistunut pihistelyllä, säästämisellä ja monia menoja karsimalla. En juo, en käy elokuvissa, en omista autoa, en asuntoa. eBay on ollut paras löytö laadun hankkimiseen, Styleforumin myyntipalsta hyvä kakkonen. Jos todella hankkisin Kitonin tai Turnbull&Asserin kauluspaitoja täydellä hinnalla, säästämistä kertyisi pitkään. Rahanpuutetta on vaikea yhdistää räätälöityjen (eli hintavien) vaatteiden harrasteluun, mutta en ole kyennyt hylkäämään mielenkiintoani. Jotta voisin kirjoittaa Keikaria, minun on täytynyt hankkia hyödykkeitä, joita esitellä ja joista kirjoittaa. Ajatuksena tavoite on surullinen: tiedän etten tule koskaan olemaan riittävän varakas, jotta voisin ostella kaapin täyteen Savile Row'lta niin kuin haluaisin. Yhtälö on myös hitusen itsetuhoinen. Joskus myytti palvelee tavoitteita paremmin kuin todellisuus.

[choir]

Mutta Ville, Sinulla on sellaista, mitä rahalla ei saa: sydämen sivistystä!

[mikmu]

Eikä kukaan tiedä tulevaisuuttaan joten älä hämmästy vaikka jonain kauniina päivänä ostaisitkin vaatehuoneen täyteen Savile Row'lta.

[Ernst, Max Ernst]

Itse laitan ainakin ihmisoikeudet ja eettisyyden käsityön edelle ja mieluummin ostan länsimaissa valmistetun valmisvaatteen kuin jossain kolmannen maailman maassa valmistetun mittatilausvaatteen.
Ihannetilanne tietenkin olisi se länsimaissa valmistettu mittatilausvaate, mutta siihen harvalla on varaa, minulla ei ainakaan.

Toki sitten on näitä rajatapauksia, kuten Itä-Euroopan maat.

Toisaalta: eikö silloin vie viimeisenkin roposen kolmannen maailman maiden mittatilausvaatteiden tekijöiltä? Jääkö heidän vaihtoehdoikseen vain vielä syvempi köyhyys tai prostituutio (länsimaalaisten turistien seksimatkailu)? Teet niin tai  näin, väärin teet.

[_ a m _]

Dan, yksinkertaista: minä olen melko köyhä.

Köyhyys on toki suhteellinen käsite, mutta oikeasti köyhät suomalaiset eivät pysty ostamaan Vassin kenkiä, vaikka kuinka tinkisivät muusta.

[Herra F]

Itse laitan ainakin ihmisoikeudet ja eettisyyden käsityön edelle ja mieluummin ostan länsimaissa valmistetun valmisvaatteen kuin jossain kolmannen maailman maassa valmistetun mittatilausvaatteen.
Ihannetilanne tietenkin olisi se länsimaissa valmistettu mittatilausvaate, mutta siihen harvalla on varaa, minulla ei ainakaan.

Toki sitten on näitä rajatapauksia, kuten Itä-Euroopan maat.

Toisaalta: eikö silloin vie viimeisenkin roposen kolamannen maailman maiden mittatilausvaatteiden tekijöiltä? Jääkö heidän vaihtoehdoikseen vain vielä syvempi köyhyys tai prostituutio (länsimaalaisten turistien seksimatkailu)? Teet niin tai  näin, väärin teet.

Niinpä. First world problems. Valkoisen miehen taakka. Jne.