Pukukankaista

[JMK]

Täytyy sanoa, että herrat Raivio (blogin puolella) ja Laine vakuuttivat perusteluillaan ainakin minut - vaikka paksummista kankaista olenkin aina jotenkin vaistonvaraisesti pitänyt. Jatkossa siis tavoitteenani tulee olemaan kunnon kankaasta valmistettujen vaatekappaleiden hankinta.

Huomiolla vuoren vaikutuksesta puvun kuumuuteen on muuten fysikaalisesti katsoen vinha perä. Useimmat lämmöneristeet kun perustuvat paikallaan seisovaan ilmakerrokseen. Näin ollen ohutkin vuori saattaa pahimmillaan/parhaimmillaan puolittaa vaatteen lämmönjohtuvuuden.  

AlecLewain: olen käyttänyt pehmeäkuvioista ja, kun puheeksi tuli, varsin järeästä kankaasta valmistettua PoW-pukua silloin tällöin ja puvun takkia useammin epämuodollisissa yhteyksissä. En ole oikein varma mitä yhdistäisin pelkän takin kanssa, ja jotenkin PoW-kokopuku on hiukan turhan erikoinen työpaikalle, joten nyt käyttö on jäänyt vähemmälle - mutta setämäiseksi en ole kyllä oloani tuntenut. Saattaa johtua myös kapeasta leikkauksesta.

Teräväkuvioinen on mielestäni jo aavistuksen räikeä, vaikka tämä tietysti riippuu niin monesta asiasta. Irtotakkina menettelee, koko pukua en välttämättä käyttäisi.

[Ville]

En ole oikein varma mitä yhdistäisin pelkän takin kanssa, ja jotenkin PoW-kokopuku on hiukan turhan erikoinen työpaikalle, joten nyt käyttö on jäänyt vähemmälle - mutta setämäiseksi en ole kyllä oloani tuntenut.

Harmaat flanellivillaiset irtohousut käyvät miltei kaikkien irtotakkien kanssa. Eivät voi mennä PoW:n kanssa vikaan.

[JMasa]

Kankaista kun puhutaan, niin mietin, että mikä olisi paras valinta ensimmäiseen kunnon pukuun (mittatilaus tai bespoke)(Kumpa olisikin ylimääräistä rahaa)? Flanelli, kampavilla, mohair?

[Ville]

Mohair on kuumaa ja voi revetä, flanelli on syksyn ja talven kangas, kampalankavilla on tautisen kestävää ja käy läpi vuoden. Kampalanka on kuningas.

[DandyAndy]

Mohair on kuumaa ja voi revetä, flanelli on syksyn ja talven kangas, kampalankavilla on tautisen kestävää ja käy läpi vuoden. Kampalanka on kuningas.

Hmm... Mikäli mohair on kovin kuumaa niin miksi useat kesäpuvut ovat juuri mohair/villa-sekoitetta?

[Enfield]

Mohair on kuumaa ja voi revetä, flanelli on syksyn ja talven kangas, kampalankavilla on tautisen kestävää ja käy läpi vuoden. Kampalanka on kuningas.

Hmm... Mikäli mohair on kovin kuumaa niin miksi useat kesäpuvut ovat juuri mohair/villa-sekoitetta?

Minulla on ainoastaan hyviä kokemuksia mohairvillasta enkä keveän painoluokan kankaissa ole kuumaksi huomannut. Mohairvillalla on toki hyvä lämmöneristämiskyky mutta kuten sanottu toimii kesällä kevyenä kankaana.

[Ville]

Hmm... Mikäli mohair on kovin kuumaa niin miksi useat kesäpuvut ovat juuri mohair/villa-sekoitetta?

Pelkästä mohairista valmistettu kangas on kuumaa, sekoitteet toki erikseen. Näin luin Michael Antonin teksteistä Styleforumin puolelta - ja häneen luotan.

[DandyAndy]

Pelkästä mohairista valmistettu kangas on kuumaa, sekoitteet toki erikseen. Näin luin Michael Antonin teksteistä Styleforumin puolelta - ja häneen luotan.

Jotenkin tämä vain sotii kaikkea mohairista tietämääni (kuvittelemaani) vastaan. Piti oikein The Suitista tarkastaa mitä Anton siellä sanoo ja löysin ainoastaan toteamuksen mohairin kelvokkuudesta kesäpuvun materiaaliksi (styleforumia en jaksanut ruveta kahlaamaan läpi). Ymmärtääkseni varsin suosittu kesäkangas on 60%/40% mohair/villa, jossa siis 60% on mohairia. Kuulostaa melko paljolta mikäli kyseessä on villaa lämpimämpi tavara. Minun käsitykseni mukaan villaa ylipäätään laitetaan mohairin sekaan sen takia, että pelkkä mohair on niin "kova" kuitu, että se saatta murtua esim. prässien kohdalta. Nykyisten kid mohairien kohdalla kaiketi riski ei enää ole niin suuri.

[JMasa]

Fere sivuilta lainaus kankaisiin liittyen:

"Puvun materiaalit
Värisävyjen lisäksi kiinnitetään huomiota materiaalien koostumukseen ja kankaan sidokseen. Ne vaikuttavat ulkonäköseikkojen lisäksi käytännön asioihin kuten rypistyvyyteen ja lämpimyyteen.

Nykyään suositaan kevyempiä kankaita. Painoluokaltaan 230-270 gr. ovat yleisesti käytettyjä sillä ne sopivat ympärivuotiseen käyttöön. Juhlapuvuissa voidaan käyttää huomattavasti kevyempiäkin kankaita ja aina paksuin Harris Tweed saattaa painaa jopa 480 gr/m eikä näin ollen ole välttämättä suosittavin vaihtoehto sisätiloihin. Muistettakoon että isoisän frakki saattoi olla aikanaan valmistettu yli 400 gramman kankaasta ja tänä päivänä kun kaukolämmitys on kaikkialla, juhlissa voisi tulla melko lämmin.

Laadukkaita kankaita kudotaan perinteisin menetelmin mm. Englannissa ja Italiassa. Italiassa kankaanvalmistus on keskittynyt Biellan alueelle jossa toimii lukuisia laatukankaiden valmistajia.

Kankaan laatuerot näkyvät numeromerkintöinä. Mitä suurempi luku sen hienompi lanka josta kangas on kudottu."

Kevyitä kankaita suosivat. Kuten signorlaine jo totesi niin kylmä voi talvella tulla.

[Ville]

Kevyitä kankaita suosivat. Kuten signorlaine jo totesi niin kylmä voi talvella tulla.

...kenties ainoa poikkeus lienee flanellivilla. Olen havainnut tämän kankaan olevan mukavan lämmintä myös kevyemmissä painoluokissa.

[Mangrove]

Tämä voi olla pelkkää mainospuhetta, mutta mielenkiintoisen sisällön vuoksi laitettakoon tähän jatkoksi.
Kuusisen uutiset 7-8/1937:

Mikä vuorikangas on paras?
Tähän kysymykseen emme halua emmekä voikaan antaa suoralta kädeltä vastausta, sillä mitään yleisvuoria, siis sellaista, joka sopisi kaikkiin pukuihin, ei ole olemassa. Sitä paitsihan vuori usein on makuasia, ja miehillä on jo eräitä huojuttamattomia periaatteita, kuten että juhlapukuihin on, mikäli kukkaro sallii, teetettävä musta silkkivuori.

Tällä kertaa haluaisimme puhua alpakka-vuorista. Olemme todenneet, että pukimia tilaavat miehet useimmiten valitsevat pukuunsa vuoriksi puolivillasarssin tai keinosilkin. Etenkin viimeksi mainittu on vuosi vuodelta voittanut yhä enemmän alaa. Mutta nyt on sen rinnalle päässyt alpakka taistelemaan ensi sijasta.

Tätä alpakan voittokulkua ei sovi suinkaan ihmetellä, sillä mikä vuorikangas onkaan niin miellyttävä ja omaa niin monia hyviä ominaisuuksia! Esim. Kuusinen Oy:n myymä King-Linings-alpakka on ihanteellinen takinvuoriksi ja liivin selkämykseksi. Se on ohutta ja läpikuultavaa ja huokoisuutensa vuoksi rypistymätöntä ja ilmavaa. King-alpakkaa valmistaa Bradfordissa, joka on Englannin suurimpia villakangaskeskuksia, eräs tunnetuimpia vuorikangastehtaita. King-alpakan raaka-aineena on Mohaire-villa. Juuri sataprosenttisen villapitoisuutensa vuoksi tämä alpakka on lämmintä, mutta sen huokoisuus ei tee siitä liian kuumaksi. Ulkoasultaan King-alpakka on hyvin eleganttia. Valon taittuminen sen kiiltävältä pinnalta antaa sille aistikkaan leiman. Takinvuoria ja liivinselkämystä varten käytettävien alpakkojen numerot ovat Kuusisen vakionäytteissä 9/146-9/153.

Mutta alpakkojen käyttömahdollisuudet eivät rajoitu vain tähän. Ilmavuutensa vuoksi niitä käytetään mm. konttoritakeiksi, ja rautatieläisten kesätakit ovat myös alpakasta valmistetut. Nämä seikat on vaattureiden ehdottomasti hyvää muitaa, sillä useinhan heiltä tiedustellaan, mistä kankaasta työtakit olisi paras tehdä. Tähän tarkoitukseen käytettävät alpakat ovat hieman paksumpia kuin edellä mainitut. Niiden numerot ovat Kuusisella 9/94-9/96 ja 9/145.

[kisälli]

Laitan tässä muutaman kommentin minäkin.

Villa on se yleisin ja paras pukukangas yleiskäyttöisiin pukuihin ympärivuoden. Eli se on luonnonkuitu ja hengittää sekä sitoo jopa 35% kosteutta painostaan tuntumatta kostealle.
Villan super luokituksella ja kankaan painolla ei ole välttämättä suoraa yhteyttä. Lampaista keritty villa lajitellaan kuidun paksuuden mukaan, mitä ohuempi villakuitu on läpimitaltaan sitä suuremmpan luokituksen se saa. Villa luokitus alkaa nykyään Super 100´s:sta ja hienoin villa taitaa olla tänäpäivänä Super 250´s Laitan tähän muutaman luokituksen alle selventämään asiaa:

Super 100´s villa 18,26-18,75 miconia (siis kuidun halkaisija)
Super 120´s villa 17,26-17,75 micronia
Super 150´s villa 15,76-16,25 micronia
Super 190´s villa 13,76-14,25 micronia
Super 230´s villa 11,76-12,25 micronia

Kankaan grammapaino taas kertoo kuinka paljon painaa yksi neliömetri kangasta. 250g kangas voi olla kudottu siis yhtä hyvin Super 120´s villasta kuin Super 180´s villasta. Tietysti ohuemmista kuiduista pystytään kutomaan myös kevyempiä kankaita koska niistä pystytään kehräämään hyvin ohuita lankoja.

Se miksi kaikissa puvuissa ei ole merkitty mitä laatua villa on, johtuu siitä että kankaalle luokituksen saaminen maksaa ja toiseksi se että kankaan kudonnassa on käytetty erilaatuisia villakuituja, ei siis pelkästään Super 120´s villaa van myös Super 100´s villaa samassa kankassa.

Villa flanelli on taas nimitys kankaalle jonka pinta on "harjattu" eli villa kuidun päät ovat nousseet pystyyn.  Näin ollen kankaan lämmöneristyskyky kasvaa ja siksi se on erinomainen kangasvalinta kylmille vuodenajoille. Kankaan omiaisuudet siis koostuvat hyvin monesta osatekijästä. Villan laadusta, langan kierteisyydestä, kudontatavasta (panamasidos,diagonaali...).

Sitten tietysti villan kanssa voidaan yhdistellä muita kuituja. Mohairia, cashmiria, silkkiä, puuvilla, riippuen ihan mitä ominaisuutta/fiilistä kankaassa halutaan tuoda esille.

Tässä muutamia teknisiä juttuja villasta

[PleaseDeleteMe]

^ Eikö alle Super 100'sta saa?

[Henrik]

Villa luokitus alkaa nykyään Super 100´s:sta

Minullekaan ei ihan auennut tämä.

[Jussi]

^ Eikö alle Super 100'sta saa?

Saa, mutta käsitykseni mukaan superluokitukset alkavat satasesta. Super100 oli siis ensimmäinen moinen, 80 ja muut ovat vain lukuja.