Sartoriaaliset tyrmäykset tosielämän puolella

[moonshine]

Ei kannata tehdä hommasta liian vaikeaa. Kulttuuri on ihmiselle kuin vesi kalalle.

Se, että löytyy tilanteeseen sopivat vaatteet, jotka on mukava laittaa päälle, riittää aika pitkälle. Jos on liikaa hyvin erilaisia vaihtoehtoja, hommasta tulee vaikeaa. :-) Tähän problematiikkaan nettifoorumit tarjoavat mukavasti inputtia; millaisia konteksteja tulee ymmärtää ja mikä toimii omalla kohdalla?

Itselle oikeanlaisten vaatteiden pitäminen saattaa nostaa elämänlaatua; kulutushysteriä lopputomine vaihtoehtoinen taatusti laskee sitä.

Mulla ympyrä on sulkeutunut sillä tavoin, että edes verkon haippijengit ja groupthinkit eivät enää jaksa temmata mukaansa. Edelleen tarve on pikemminkin luopua kuin hankkia lisää. Kohti Jobs-tyylejä?

[mbch]

Kohti Jobs-tyylejä?

Mulla on tää vaihe menossa.

[danius]

Miten se ilmenee? Juuri kuten Jobs vai onko sinulla oma versio, jota sitten toistolla vaan päälle?

[mbch]

Oma versio. Lähes aina mustat kapeat farkut, valkoinen t-paita / ocbd ja päällä vaaleanharmaa neule / neuletakki. Pistin myös tilaukseen vaaleanharmaan rollneckin. Ehkä hommaan jossain vaiheessa myös tummanharmaan kevyesti kuvuidun paksusta kankaasta valmistetun rennom irtotakin.

[Laurenz K]

Oma versio. Lähes aina mustat kapeat farkut, valkoinen t-paita / ocbd ja päällä vaaleanharmaa neule / neuletakki. Pistin myös tilaukseen vaaleanharmaan rollneckin. Ehkä hommaan jossain vaiheessa myös tummanharmaan kevyesti kuvuidun paksusta kankaasta valmistetun rennom irtotakin.

Tällaisessa "minimalismissa" on oma viehätyksensä. Olen elämäni aikana tuntenut kaksi henkilöä jotka pukeutuvat aina samanlaisiin vaatteisiin: toisen univormu oli farkut ja musta t-paita (talvella pitkä- ja kesällä lyhythihainen) ja toisella Suomen merivoimien musta sarkapuku. Mistä kukakin tykkää...

[salaryman]

En ole vielä jobs tyyliin päässyt mutta pitkään olen ollut vahvasti job -tyylissä: Duunivaatekaapissa on puolen tusinaa pukua, yksivärisiä nappikauluspaitoja, valikoima solmioita, taskuliinoja, kelloja, solmioneuloja, kalvosinnappeja sun muita helyjä sekä kasa ruskeita kenkiä joista voi kaikista kasata randomina enemmän tai vähemmän toimivia kokonaisuuksia. Tavallaan pukeudun koko ajan samaan kokonaisuuteen mutta yhteensopivia paloja vaihdellen kombinaatioita on paljon.

Jokainen tietysti taaplaa tyylillään mutta itse olen ajautunut tähän jamaan sattuman kautta, jossain vaiheessa kun vaatehankintoihin ryhtyi tosissaan kiinnittämään huomiota, jokaisen hankinnan yhteydessä ryhtyi - ensin alitajuisesti, myöhemmin tietoisesti - miettimään muten uusi juttu sopii yhteen jo olemassaolevien kanssa. Siitä sitten syntyi vaatekaappi josta voisi pukeutua säkki päässä sysipimeässä.

[danius]

Olen joskus ajatellut, että pukumiehenä vaatevalinnat olisivat jopa helpompia. Kuten Salaryman tuossa edellä hahmotteli.

[salaryman]

Näin minä uskottelen itselleni ja pelkään että joku tulee ja puhkaisee kuplani.

[sagaari]

Siitä sitten syntyi vaatekaappi josta voisi pukeutua säkki päässä sysipimeässä.

Tämä on ainakin oman vaatekaapin rakentamisen tavoite. Löytää/teettää mahdollisimman pieni määrä vaatekappaleita jotka sopivat mahdollisimman hyvin toistensa kanssa yhteen. Tällöin voi ostaa parempaa rajallisella budjetilla, jos ostaa harvemmin ja vähemmän. Ja kun investoi vaatteeseen joka on laadukasta ja mietittyä, tulee sitä myös pidettyä mielellään.

[Kolibri]

Näiltä keleiltä muistui jokin aika sitten tapahtunut:

Tuossa ensimmäisen MTOP-setin kuvauksen oton ajalla lähetin yhdelle vastakkaissukupuoliselle läheiselle samankaltaisen kuvan setistä. Ja taas sama palautetta, jota olen saanut tuotteen ostosta asti: "Ei tuo ruskea neulesolmio sovi sinulle" ja oli sitten tyrkyttämässä vaihtoehtoisesti vaaleansinistä kauluspaitaa ja keltaista solmiota.

Hieman tyhmistyneenä sitten tyrmäsin takaisin, että keltainen solmio olisi liian Sverige-meininkiä IMHO (Sitä en maininnut, että kokovaalea yläosa olisi myös luonut liian vahvan eron värimaailmoissa) plus en koe sitä itselle luontevaksi. Lopulta myöntyi vihreän solmion optioon, minkä sopivuudesta olin samaa mieltä tekstuuririkkaana.

Henkilöllä onkin jonkin verran värisilmää, niin siksi vasta hölmistynyt olin, että tämän ajan jälkeenkin pitää motkottaa asiasta. Toisaalta luulisin olevan totuttelukysymys, joten asia ei liene toivoton. Mutta siihen asti tämä määritelmä on edelleen rotinsa pitävä:

Nainen: keikariuniversumissa noneksistentti olento, jota ei kannata miesten tyyliasioissa kuunnella

[salaryman]

Tulipa tässä mieleen eräs tilanne - alkoholilla oli osuutta asiaan - jossa minulle tultiin riidanhaastamismielessä sanomaan että päälläni on homopaita (vaaleanpunainen paita laivastonsinisen puvun ja neulesolmion kanssa).

Totesin tuohon että niinpäs onkin, se muuten tuli aamulla kaapista.

[Bordeaux]

^Heh, täytyypä siteerata joskus :)

[Siska]

Ostin halvalla porkkananvärisen kaulahuivin tuodakseni hieman kontrastia tummansiniseen villakangastakiin. Nämä yhdistettynä oxblood-värisiin saappaisiin ja fedoraan. Erään hieman erilaista pukeutumissuuntaa edustavan miespuolisen vastaantulijan huulilta pystyi lukemaan kommentin "homo".

Tuli mieleen täällä foorumilla kuultu vinkki: jos päät kääntyvät kadulla, olet pukeutunut liian huomiota herättävästi.

[Juppi]

Mustat tuiki tavalliset chelsea bootsit. Tyttöystävä sanoi saappaan näköisiksi.

[Siska]

Flatcapeistä on tullut vaimolta palautetta. Kuulemma tulee liikaa hipsterit mieleen. Ei ole silti estänyt minua pitämästä.