Hyvät herrat,
Hyytävän talvipäivän lämmikkeeksi ajattelin jakaa kanssanne hieman matkan varrella mukaan tarttunutta kulinaristista kokemusta eräästä, talviseen ruokapöytään loistavasti sopivasta ruokalajiperheestä joka on:
Seljankat
Suomessa elää virheellinen käsitys siitä että seljankka (= kylän keitto) tarkoittaisi vain ja ainoastaan kalakeittoa. Kuitenkin seljankan voi tehdä miltei mistä hyvänsä käsillä olevasta raaka-aineesta kunhan mukana on suolakurkkua ja suolakurkun lientä josta seljankka saa tyypillisen voimakashappoisen makunsa. On olemassa ortodoksisia sieni- kala- liha- yms. seljankkaohjeita mutta niistä puhuminen käynnistää yleensä päättymättömän, katkeran ja verisen oppikuntariidan. Paras ottaa seljankkoihin venäläisen lavea ja avarakatseinen asenne ja ymmärtää että seljankkoiden reseptien variaatiot on rannaton ja kirjava kuin syksyinen aro. Seljankkaa keittäessä ei voi mennä pieleen kunhan käytössä on riittävästi venäläistä suolakurkkua ja sen lientä.
Oma ehdoton suosikkini on lihaseljankka. Ja se syntyy näin:
Otetaan pari porkkanaa, paloitellaan pieniksi ja pannaan pataan.
Otetaan sipuli tai pari, pilkotaan ja pannaan pataan.
Otetaan puoli (pikku)purkillista suolakurkkuja, plkotaan pieniksi kuutioiksi ja pannaan pataan.
Kaadetaan perään liemi siitä tölkistä. Loput kurkut säästetään alkupaloiksi.
Otetaan tölkki tomaattimurskaa, kipataan sekin (yllätys-yllätys) pataan.
Silputaan sekaan selleriä, purjoa, tuoretta persiljaa, lipstikkaa oman taiteellisen näkemyksen mukaan. Määrä on oikea kun siltä tuntuu.
Lisätään vielä kourallinen oliiveja ja pari lusikallista kapriksen marjoja.
Otetaan yksi vakuumipaketti (taitaa olla noin 400 g) paistisuikaleita, ruskistetaan ne voi-öljyseoksessa ja kipataan pataan.
Kaadetaan päälle vielä tuokkosellinen (semmoinen neliömäinen purkki) hapankaalia.
Jos kaapissa satuu olemaan suolasieniä niin nekin voi nakata joukkoon.
Sekaan vielä pari lihaliemikuutiota tai reilu loraus härkäfondia. Lisätään vettä sen verran että ainekset peittyvät. Antaa porista hljaisella tulella ainakin kaksi tuntia. Maku vaan paranee ajan myötä.
Muistit tietysti laittaa kossun pakkaseen?
Kun pata porisee niin ota käsittelyyn ne jäljellä olevat suolakurkut. Leikkaa ne pitkittäin kapeiksi lohkoiksi. Nautiskele ruisleivän, hunajan ja smetanan kera. Oluen seurana ei hassumpaa. Älä kuitenkaan syö kaikkea smetanaa, sitä tarvitaan vielä.
Kun seljankka on tekeytynyt tarpeeksi, ts. keitiön täyttävä herkullinen tuoksi saa itsehillintäsi pettämään, tarkista että suola on sopiva. Happamuutta saa lisää sitruunanmehulla, jos sitä kaipaa.
Kauho soppaa reilusti lautaselle. Kippaa keskelle aimo nokare smetanaa. Ripottele päälle tuoreyrttihakkelusta (=silputtua persiljaa, ruohosipulia ym. tunnelmaan sopivaa). Lautasen viereen lämmitettyä ruisleipää. Olut tai perinteinen kalja sopii juomaksi. Laita taustalle soimaan kaihoisaa slaavilaistyyppistä musiikkia. Esim Georg Ots sopii hyvin. Maistele. Maistele lisää. Nappaa muutama pikku näkäräinen pakastinkuivaa kossua. Liikutu kyyneliin. Ala harrastamaan sing along -toimintaa Georg Otsin päälle.
Kunnioittaen Teidän,
Salaryman
