Ruoanlaitto

[Juha]

Siksi että teräspannu on hyvin kaukana optimaalisesta pannusta useisiin tarkoituksiin.
How about that?

Lähempänä se on kuin mikään pinnoitettu pannu.

Ko. pannu on suht huono esim. munille ja muille nopeille proteiineille (paitsi jos pannulla on perkeleesti eläinrasvaa).
Ko. pannu on myös täysi susi kuivahkoille tärkkelykselle ellei pannu käytännössä ui rasvassa.

Paistan teräspannulla munakkaat joka viikonloppuaamu, ilman ongelmia, kevyesti voissa tai oliiviöljyssä. Mitä kuivahko tärkkelys tarkoittaa käytännössä? Perunoitakin olen siinä paistanut.

Alle kolmella pannulla ei vaan yksin kertaisesti pärjää.

Mulla on pelkästään toi teräspannu, enkä ole nähnyt tarvetta muille. Sen takia kyselinkin. Valurautaparila olis hyvä pihveille, mutta tulis niin vähän käyttöä ja onnistuu niin hyvin teräspannullakin, etten ole katsonut tarpeelliseksi.

2) Valurautapannu, lihapintojen nopeaan sulkemiseen ja mahdolliseen kypsentämiseen

Lihapintojen sulkeminen on myytti.

Jos sinulle on käytössä paska väsynyt sähköliesi niin unohda koko juttu ja syö Mäkisessä.

Induktio ftw.

[Jussi]

Pinnoitettuja, pinnoittamattomia ja valurautaisia pannuja tarvitaan keittiössä - ihan kaikkia. Voi toki luulla, että on 1800-luvulla, mutta esim. munakkaiden tekoon pinnoitepannu on aika tavalla ehdoton.

Induktio, hyvä sähköliesi & kaasu. Kaikki rokkaavat, kaasu parhaiten.

Keittiössä "more is more" -ajattelu pätee johonkin asti, kunhan "more" on tarpeellista, eikä härpätintä.

[Barbarossa]

Paistan teräspannulla munakkaat joka viikonloppuaamu, ilman ongelmia, kevyesti voissa tai oliiviöljyssä. Mitä kuivahko tärkkelys tarkoittaa käytännössä? Perunoitakin olen siinä paistanut.

Kyllähän tuo onnistuu, mutta mielestäni on kaukana optimaalisesta. Meinasin esim. nuudeleita, pastaa, polentaa jne..
Perunoiden paistamiseen teräspannu olisi omakin valintani niin kauan kun potut eivät ole täysin kypsiä ennen paistoa.

Lihapintojen sulkeminen on myytti.

Eikä ole.

Induktio ftw.

Kaasulla voittoon!

Kuitenkin, hyvä jos pärjäät yhdellä pannulla.
Itse en pärjäisi.

Pinnoitetuista pannuista...
Aika monta on tullut testattu ja tuhottua.
Tätänykyä itselle tärkein asia on se että kahvan niitit eivät läpäise pinnoitetta missään kohdassa.
Tuo on juurikin se kohta josta kuoriutuminen yleensä ensimmäisenä alkaa. Näin erityisesti kaasua käytettäessä jossa pannun reunat kuumenevat enemmän kuin sähköliesillä.
Tefalin pannut ovat olleet kovasti mieleen.

[i v y m a n]

Kaasulla voittoon!

Arvostettava saksalaishenkinen asenne!



























---haen takin.

[Barbarossa]

^Vanha ja väsynyt sähköliesi nyt ei vaan yksinkertaisesti toimi tilanteissa jossa tarvitaan kuumaa ja kuumana pysyvää pannua sekä tarkkaa lämpötilan säätelyä.
Aiottu paistaminen menee keittämiseksi.

Sitä ei sähköseppää lukuunottamatta kyllä kukaan fiksaa.

[kapten GT]

^ Jep. Induktio on kova sana, joskin kuparipannuja ei sitten tarvitse harrastaa. Jos olisi tilaa, olisin varmaan rempassa ottanut vielä lisäksi yhden kaasupolttimen.
Tefalien pannujen antautuessa joskus, täytynee kokeilla tuota sveitsintimanttia. Hackmanin pannuja olen lähettänyt takaisin tehtaalle sen verran monta ekrtaa, etten enää viitsi kiusata itseäni niillä. Tulihan sieltä aina uusi vaihdossa, ei siinä mitään. Seuraavaksi taidan homata yhden teräspannun kokeiluun. Useimmat kunnon paistot teen valurautapannuilla. Pinnoitepannuille on sitten omat käyttökohteensa.

[Socrates]

^Vanha ja väsynyt sähköliesi nyt ei vaan yksinkertaisesti toimi tilanteissa jossa tarvitaan kuumaa ja kuumana pysyvää pannua sekä tarkkaa lämpötilan säätelyä.
Aiottu paistaminen menee keittämiseksi.

Sitä ei sähköseppää lukuunottamatta kyllä kukaan fiksaa.

Olet tässä toki oikeassa, mutta kyllä sillä väsyneellä sähköliedelläkin ruokaa valmistaa.

[Juha]

[provo]
Teflonpannu on rasvakammon ja einesruoka-ajattelun lopputulos. Se sopii ruoan lämmittämiseen, ei ruoanlaittoon. Teflonpannu on helppo, mutta lopputulos huono. Teräspannu vaatii aluksi vähän opettelua, mutta lopputulos on huomattavasti parempi. Lisäksi teflonpannusta saa syövän.
[/provo]

Swiss diamondia en ole kokeillut, mutta siihenkin liittyy tuo provon viimeinen pointti. Tässäkin ketjussa moni kertoo kuinka pinnoitteet rapisee ja pannua pitää vaihtaa parin vuoden välein. Mihin se pinnoite menee? En minä halua muovia ruokaani ja elimistööni.

[Socrates]

^ Jep. Induktio on kova sana, joskin kuparipannuja ei sitten tarvitse harrastaa. Jos olisi tilaa, olisin varmaan rempassa ottanut vielä lisäksi yhden kaasupolttimen.

Mulla voisi olla saumaa pistää jonkinlainen kaasukeittotaso kotiin. Onko jollakulla kokemuksia / suosituksia valmistajista ja/tai malleista? Mitä noin yleisesti kannattais huomioida, tekniikka itselle aika vierasta jotkut grillauskokemukset poislukien. Kaasun plussat ja miinukset?

[kapten GT]

^Plussaa ainakin: Nopeus, teho, nopea säätö (ei jälkilämmön viivettä), hieno, suoraan liekillä voi tehdä kaikenlaisia jippoja - muistan, miten aikanaan meillä paahdettiin leivät kaasuhellalla (sellanen kaupunkikaasu, jossa oli poletteja).
Miinusta: Jos ei ole kapunkikaasua, joudut aina joskus muutaman vuoden välein vaihtamaan sen pullon. Osta komposiittipullo, niin näet, onko kaasua jäljellä. Letku pitää vaihtaa viiden vuoden välein. Paitsi jos on kiinteä asennus.

Nykyisissä laitteissa on liekinvarmistus ja kaasua ei tule, ellei ole liekkiä.

[danius]

Ei siitä timantista mitään pinnoitetta lähde. Vuosia on pysynyt hyvänä.

[Barbarossa]

^^^Suurin osa kaasuliesiä valmistavista kioskeista käyttää saman alihankkijan komponentteja.
Itsellä ollut Ilve, Lofra ja nyt Fratelli. Kaikki hyviä. Smegejä olen myös käyttänyt. Hyviä ovat olleet poikkeuksetta.
Lisähinnalla saa yleensä lisää tukevuutta ja paremman uunin/uunit.

Yksi 4-5kw poltin olisi hyvä olla mukana.
Valurautaiset "ritilät" ovat käytön kannalta teräslankaisia mukavammat.
Pitkulaisia "kalapolttimia" ei kannata ostaa ellei ole ihan varma siitä että käyttöä tulee.
Parillatasoja ja muuta sälää ei mielestäni kannata myöskään kotikäyttöön ostaa. Ovat kenkkuja puhtaanapidettäviä.

Siemens ja AEG tekevät kauniita ja laadukkaita tasokomponentteja.
Jos tilaa olisi todella rajallisesti, luultavasti katselisin tuohon suuntaan.
Ovat lisäksi todella kivan näköisiä.

[kapten GT]

^ Noihin olisin itsekin päätynyt. Tosin uunina sähköllä toimiva. Ja arjen keittotasona induktio. Jonka hyvinä puolina nopeus ja teho ja sitten se, että levy ei mene päälle, ellei kattila ole paikallaan ja se, että taso ei kuumene. Arjen lapsiperheen realismi iskee taas, mutta nelivuotiaan keittiöapulaisen kanssa varsinkin se, ettei taso jää kuumaksi, on kiva asia.

Mihin muuten käytät teräspannua? Osa itämaisen keittiön paistamisjutuista tuli vielä mieleen edellisen viestin kirjoittamisen jälkeen.

[PleaseDeleteMe]

Induktion hommaisin itse jos nyt hommaisin, eipä tarvitse pelätä että levytasolle joku syttyisi tuleen ym. jos tehoiltaan on parempi kuin perinteinen keraaminen liesi. Pitäisi itseasiassa keittiössä tehdä pieniä päivityksiä ja induktioliesistä (upotettava malli) olisi kiva kuulla ehdotuksia. Joitain induktioliesiä "kuulleena" olen huomannut että niissäkin on eroja, joku malli humisi aikalailla enkä ymmärrä, mistä ko. ääni oikein tuli.

[Barbarossa]

...Tosin uunina sähköllä toimiva.

Mihin muuten käytät teräspannua? Osa itämaisen keittiön paistamisjutuista tuli vielä mieleen edellisen viestin kirjoittamisen jälkeen.

Juu, totta helvetissä sähköuuni.

Paistan teräspannulla lähinnä äyriäisiä, kanaa ja vihanneksia. Mitä tahansa missä karamelisoituminen on ensiarvoisen tärkeää. Saatan käyttää myös satunnaisesti nopeaan kokoonkeittämiseen ja kastikkeisiin.
Lisäksi mulla on risottoja varten semmoinen kuparinen kasari jossa on terässisus. Huippuvehjes!

Itämaiseen sihinään mulla on n.20v vanha hiiliteräswokki.