Keikari > Kaunis elämä

Ruoanlaitto

(1/229) > >>

orion:
Millainen on suhteenne kotona tapahtuvaan ruoanlaittoon? Oletko intohimoinen kotikokki vai onko ruoanlaitto vain pakollinen paha, jotta saisi mahaan täytettä kulinarististen elämysten jäädessä kokonaan ravintolakäyntien varaan?

Itselläni suhde ruoanlaittoon on jäänyt joksikin aikaa suhteellisen ontoksi, mutta viime aikoina se on alkanut kiinnostamaan enemmänkin. Kun asiaan vaan jaksaa perehtyä, ei maistuvan ja ehkä näyttävänkin ruoan valmistaminen niin työlästä olekaan kuin alkuun voisi luulla. Ruoanlaitto ainakin itselleni toimii tietyllä tavalla eräänlaisena terapeuttisena puuhasteluna.

Tällä hetkellä olen vielä yksin asuva opiskelija, joten monesti tulee kyllä sorruttua helppoon vaihtoehtoon, eikä jaksa niin paljoa panostaa... On kiire sinne ja tänne. Tilanne tietysti muuttuu, jos kyseessä on joku ei niin jokapäiväinen tilanne ja syöjiäkin enemmän kuin yksi.

Ja tottakai hyvä viini kruunaa hyvän ruoan. Viimeaikoina tosin ovat pullot saaneet olla kaapissa rauhassa, kun ei ole kehdannut kaivaa esille ja avata. Normaalikokoinen pullo kun on yhdelle ihmiselle turhan iso, jos pari lasillista riittää. Onhan noita puolikkaitakin olemassa, mutta valikoimat niissä melko heikot.

DandyAndy:
Ehdottomasti enemmän tuota intohimoista sorttia. Kokkaaminen on hyvää vastapainoa työlleni jossa abstraktiotaso on yleensä melko korkea. Kokatessa kättensä jäljen näkee ja onnistuneesta kokkaussessiosta saa myös välittömän palkinnon. En pidä itseäni gourmet-kokkina vaan ruokani ovat selkeästi kotiruokaa, mutta sortimentti on varsin monipuolinen ja ruokalajeja löytyy useamman maanosan keittiöistä. Usein kuitenkin ruoista tuntuu löytyvän italialainen painotus.


--- Lainaus käyttäjältä: "orion" ---Tällä hetkellä olen vielä yksin asuva opiskelija, joten monesti tulee kyllä sorruttua helppoon vaihtoehtoon, eikä jaksa niin paljoa panostaa... On kiire sinne ja tänne. Tilanne tietysti muuttuu, jos kyseessä on joku ei niin jokapäiväinen tilanne ja syöjiäkin enemmän kuin yksi.
--- Lainaus päättyy ---

Mielestäni nämä helpot vaihtoehdot, mikäli niillä tarkoitetaan eineksiä/puolivalmisteita, ovat kyllä jonkinlainen perspektiiviharha. Laadukasta itse valmistettua ruokaakin pystyy tekemään erittäin helposti ja nopeasti. Esimerkkinä vaikkapa hyvä pihvi. Sen valmistamiseen kuluu jotakuinkin sama aika kuin maksalaatikon lämmittämiseen mikrossa (hieman kärjistäen). Omasta repertuaaristani löytyy koko joukko ruokalajeja, jotka syntyvät noin vartissa. Mielestäni tuo on varsin kohtuullinen aika käyttää ruoanlaittoon. Toki toisinaan tulee itsekin sorruttua eineksiin, mutta olen pyrkinyt pitämään moiset minimissä.

i v y m a n:
Andylla jälleen hyviä kommentteja. Tuo mitä puhut helposta ruuanlaitota ja einesruuasta on täyttä totta. Itse pyrin ihan periaatteestakin - en erityisesti arvosta kepu-kytkyistä suomen ruokateollisuutta - välttämään suurten ruokakonsernien einesruokia ja muutakin tarjontaa ja suosimaan lähiruokaa. Mahdollisimman usein itse tehtynä, tuoreista raaka-aineista. Perheellisenä en myskään halua totuttaa jälkikasvuanio einesmössöihin tai roskaruokaan. Myönnettäköön, että jokusen kerran vuodessa saatan laiskuuttani / väsymystäni sortua eineksiin. Joka kerta sellainen hävettää ja ahdistaa! ;)

Mitä ruuanlaittoon tulee, pidän siitä todella. Andyn tavoin en kuitenkaan lue itseäni missään nimeässä gourmet-kotikokkien joukkoon vaan kohtuulisen päteväksi kotiruuan laittajaksi. Itsellä painotus on itämaisissa (thai) ja italialaisessa keittiöissä, siis silloin kun en väsää ihan perussuomalaista kotiruokaa, lihapullia sun muuta. Kesällä grillaaminen - ja eritoten kaiken sorttisten marinadien / glaseerauskastikkeiden / dippien jne säätäminen - on suuri intohimoni. Se näkyy myös vyötärössä: syyskuun alettua alkaa taas pakollinen laihis ja kuntokuuri, jonka lokakuun alun kalastusreissu saaristossa ja joulu katkaisevat. Ja joka jatkuu joulun jälkeen ensi kesään saakka. Eli ribsit jäävät kauppaan ja salaatit solahtavat suuhun.

meht:
Suhteeni ruuanlaittoon on todella intohimoinen, kokkailtua tulee aina kun vain on mahdollista. Iän myötä kiinnostus senkun lisääntyy ja taitojen kartuessa tulee koitettu entistä vaativimpia kokkailuja. Joskus koitin yksilöidä minkä tyyppisen tai maalaisen ruuan ystävä olen mutta nyt myönnän olevani kaiken hyvin tehdyn ruuan ystävä.

Viini rintamalla lienee paljonkin opittavaa, vielä ei kuitenkaan innotus tuolla saralla ole puhjennut kukkaan, näin tulee ennen pitkää vielä käymään.

Pchan:
Vähän parempaan tähtäävä kotikokki olen itsekin. Kotona menetelmät ja raaka-aineet asettavat rajoituksia, joten tähtään 'alaston kokki' tyyliseen aika simppeliin kokkailuuun.

Einesruokia en syö lainkaan, tosin synnytyslaitoksella eväänäni oli juuri jotain vähän lihaisampaa tölkkihernekeittoa ja worschmackkia säilykkeenä.


--- Lainaus käyttäjältä: "orion" ---Tällä hetkellä olen vielä yksin asuva opiskelija, joten monesti tulee kyllä sorruttua helppoon vaihtoehtoon, eikä jaksa niin paljoa panostaa... On kiire sinne ja tänne.
--- Lainaus päättyy ---

Opiskelijalla voi noita rientoja tosiaan riittää, mutta ei esim. hyvän munakkaan tekeminen ole juurikaan hitaampaa kuin einesten lämmitys. Wokit, pastat ja salaatit ovat myös vartin hommia. Isojen määrien valmistusta ja pakastusta yksittäisinä annoiksina kannattaa myös miettiä, tuo tulee jo halvaksikin.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu