Keikari > Kulttuuri

Taide ja näyttelyt

<< < (2/13) > >>

Pchan:

--- Lainaus käyttäjältä: "DandyAndy" ---Kiasma ei rakennuksena ole minustakaan kummoinen,
--- Lainaus päättyy ---

Finlandia-talon jälkeisista keskustan rakennuksista Kiasma on ihan ylivoimaisesti onnistunein. En keksi miten Kiasman olisi voinut paremmin toteuttaa nykyiselle tontilla. Vaikka finlandiaa vanhemmatkin rakennukset otettaisiin kisaan, niin Kiasman sisältä avautuvat näkymät kaupunkimaisemaan ovat aivan ehdotonta kärkeä. On erittäin harvinaista, että julkinen rakennus on suunniteltu siten, että sieltä on mukava katsella ulos. Yleensä julkiset rakennukset suunnittelee liikaa omaan rakennukseensa rakastunut arkkitehti, joka ei ymmärrä, että rakennuksen tulee hengittää ympäristöään. Kiasma: skeittarit, tapahtumat, nykytaide, helsingin näkymät, mannerheimin patsas, eräs parhaista terasseista. Vaikea tuota on päihittää.

VMP:

--- Lainaus käyttäjältä: "Pchan" ---Finlandia-talon jälkeisista keskustan rakennuksista Kiasma on ihan ylivoimaisesti onnistunein. En keksi miten Kiasman olisi voinut paremmin toteuttaa nykyiselle tontilla. Vaikka finlandiaa vanhemmatkin rakennukset otettaisiin kisaan, niin Kiasman sisältä avautuvat näkymät kaupunkimaisemaan ovat aivan ehdotonta kärkeä. On erittäin harvinaista, että julkinen rakennus on suunniteltu siten, että sieltä on mukava katsella ulos. Yleensä julkiset rakennukset suunnittelee liikaa omaan rakennukseensa rakastunut arkkitehti, joka ei ymmärrä, että rakennuksen tulee hengittää ympäristöään. Kiasma: skeittarit, tapahtumat, nykytaide, helsingin näkymät, mannerheimin patsas, eräs parhaista terasseista. Vaikea tuota on päihittää.
--- Lainaus päättyy ---

Komppaan. Kiasma on mielestäni yksi Helsingin hienoimmista rakennuksista, etenkin sisältä. Edes vähän mallia Alvar Aaltoa ihaileville turisteille siitä, että osataan täällä vielä rakentaa vaikka ei itse suunnitellakaan. Arkkitehtuuri on usein vähän semmoinen ala, että ihmiset tahtovat nähdä vain niitä vanhoja upeita palatseja ja barokkilaista kaupunkikaavaa ja suorilta tuomita kaikki uusi höpöksi. Joskus leikittelen ajatuksella siitä, mitä tulevat rakennusbongarit haluavat nähdä esimerkkeinä 1980-2010 -lukujen rakennustaiteesta. Voisiko Kiasma kuulua joukkoon lasiseen, teräksiseen ja betoniseen? Ei se toki kansainvälisesti mikään järisyttävä pytinki ole, myönnän toki. Hakkaa kuitenkin esim. Eduskunnan lisärakennuksen tai Kampin keskuksen ja muut tuoreemmat Helsingin rakennukset.

Mitä taiteeseen tulee, on makuni varsin jyrkkä eikä oikein kuvailtavissa. Käyn kuitenkin ahkerasti näyttelyissä, ja esim. viimeisen viiden vuoden aikana olen tainnut missata yhden Kiasman näyttelyn. Pidän kuitenkin omaan makuuni sopimatontakin taidetta arvokkaana ja paikkansa ansainneena. Taiteilija on vähintään yhtä tärkeä osa yhteiskuntaa kuin yhteiskunnan rahoittava liikemies, ellei tärkeämpi. Raha kun on katoavaa materiaa, kun taide taas kumpua jostain ajattomasta ihmisen sisällä ja parhaimmillaan tuottaa jotain yhtä ajatonta kuvaillessaan lajimme kollektiivista sielua eli henkeä kunakin aikana.

Juuri taide ja muut korkeammat hengen tuotteet tekevät ihmisestä ihmisen.

joe:
Omasta mielestäni Eduskunnan lisärakennus on hämmentävän onnistunut ja ympäristöönsä sopiva ollakseen "uusi" rakennus. Kiasma sen sijaan on muotonsa puolesta tontille hyvin sopiva, mutta jotenkin halvan näköinen (eikö sen aaltopellin tilalle olisi mitään muuta voinut laittaa).

Nykytaiteesta en yleisesti ottaen pidä, ja olen sitä mieltä että shokeeraavuus tai keskustelun herättäminen ei ole mikään kriteeri taiteen "hyvyyden" mittaamiselle. Esteettinen miellyttävyys sen sijaan on. Kärjistettynä esimerkkinä mainittakoon, että olohuoneeseeni sijoittaisin ennemmin tusinamaalarin kliseisen merimaiseman kuin ulostetta ja siemennestettä sisältävän tehosekoittimen, olkoonkin että jälkimmäinen on varmasti herättänyt enemmän keskustelua ja kohua.

DandyAndy:

--- Lainaus käyttäjältä: "joe" ---Nykytaiteesta en yleisesti ottaen pidä, ja olen sitä mieltä että shokeeraavuus tai keskustelun herättäminen ei ole mikään kriteeri taiteen "hyvyyden" mittaamiselle. Esteettinen miellyttävyys sen sijaan on. Kärjistettynä esimerkkinä mainittakoon, että olohuoneeseeni sijoittaisin ennemmin tusinamaalarin kliseisen merimaiseman kuin ulostetta ja siemennestettä sisältävän tehosekoittimen, olkoonkin että jälkimmäinen on varmasti herättänyt enemmän keskustelua ja kohua.
--- Lainaus päättyy ---

Uskoisin, että aika monet ovat kanssasi samoilla linjoilla kotinsa sisustuksen suhteen. Minä kuitenkin olen sitä mieltä, että myöskin se, kuinka moni suomalainen taideteoksen ottasi olohuoneeseensa on huono mittari taiteelle. Estetiikka ei yksinkertaisesti ole riittävä väline taiteen arvioimiseen.

Otan esimerkin elokuvataiteesta. Kävin taannoin elokuvafestivaalilla katsomassa venäläisen avantgarde elokuvan "4". Elokuvan ensimmäinen neljännes oli itseasiassa varsin kiinnostavan oloinen, mutta muuten raina oli sietämätöntä piinaa. Elokuvan puolivälin tienoilla näytettiin useiden minuuttien ajan kun päähenkilö rämpi savisella pellolla. Tämän siirtymäjakson jälkeen saavutettiin varsinainen kliimaksi kohtauksessa jossa hampaattomat mummot juovat vodkaa, syövät suolakurkkuja ja läpsivät toistensa rintoja. Moiset bakkanaalit tuntuivat kestävän iäisyyden. Lopussa päähenkilö rämpi savisten peltojen yli toiseen suuntaan. Minä en tiedä kauanko elokuva kesti, mutta se tuntui ikuisuudelta. Elokuvasta ulos tullessani olin raivoissani. Minusta tuntui, että minua pidetään pilkkana. En pystynyt käsittämään, mitä virkaa moisella kuvottavalla tekeleellä voisi olla. Elokuva kuitenkin teki minuun vaikutuksen. Ainakin parin viikon ajan pätkän nähtyäni asia pyöri päässäni. Jossain vaiheessa luin elokuvan tekijän ajatuksia työstään ja sen taustoista ja asioiden loksahdellessa paikoilleen raivonikin hieman laantui. Nyt useampi vuosi kokemuksen jälkeen olen vakuuttunut kyseisen elokuvan taiteellisista ansioista, mutta tuskin edelleenkään haluan ko. pätkää dvd-levyllä elokuvakirjastooni.

Mikäli taidetta arvioitaisiin puhtaasti esteettisin arvoin moni suuri taideteos jäisi syntymättä. En kuitenkaan tarkoita myöskään sitä, että kaikki shokeeraava olisi aina automaattisesti hyvää taidetta. En minä sen kummemmin piittaa mainitusta spermavispilästä, enkä ole laisinkaan vakuuttunut siitä onko kyseisessä taideteoksessa "suuren taiteen" aineksia, mutta mielestäni taiteen tehtävänä on haastaa kokijaansa ja tuottaa kokijalleen jonkinlaisia tuntemuksia. Parhaimmillaan hyvä taide antaa kokijalleen mahdollisuuden laajentaa ja muokata käsityksiään ympäröivästä maailmasta. Siksi taidetta ei ole vain nätisti maalatut merimaisemat vaan myös omituisilla aineksilla täytetyt tehosekoittimet, wc-istuimet ja sian päät.

Pchan:

--- Lainaus käyttäjältä: "joe" ---Omasta mielestäni Eduskunnan lisärakennus on hämmentävän onnistunut ja ympäristöönsä sopiva ollakseen "uusi" rakennus.
--- Lainaus päättyy ---

Lisärakennuksessa ei ole tullut käytyä sisällä, mutta mannerheimintien puoleinen viheralue ei jotenkin toimi. Muilta kulmilta talo on aika neutraali toimistotalo: Lasiseinää tai 'muodikkaasti' rikotut ikkunarivit.

Tuota rikottujen ikkunarivien muotia en muuten ymmärrä lainkaan. Lähes aina rakennus vaatii pysty- ja vaakalinjoja ollakseen esteettisesti miellyttävä. Rikotut ikkunarivit hajottavat luontaiset linjat ja ovat ihan yhtä huono ratkaisu kuin esim. monotoonisista suorakaisteista koostuva julkisivu á la sokeripala. Tänä päivänä kukaan ei kehtää esittää tuommoista monotoonisuutta 'arkkitehtuurina', mutta rikotut ikkunarivit ilmeisesti ovat vielä Hyväksyttyä Suomalaista Modernia Arkkitehtuuria.

 

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu