Keikari > Kulttuuri

Taide ja näyttelyt

<< < (4/13) > >>

i v y m a n:

--- Lainaus käyttäjältä: "VMP" ---On olemassa eräs (sisustus)teollisuuden muoto, jota voisi kutsua taidetta mutta mitä se ei mielestäni ole. Taide on uniikkia. Esim. Ikeasta ostetut kivat sisustuselementit kuten aiemmin mainittu massatuotettu merimaisema eivät täytä ehtoja. Se on vain rahantekoa. Taiteessa ei saa olla kyse vain rahasta ( - tokihan kulttuurimme kuvaajien ja ikuistajien tulee elantonsa ansaita).
--- Lainaus päättyy ---

Tätä alutee kutsuttaneen taideteollisuudeksi / muotoiluksi?.. :) Joka mielestäni sisältää muitakin arvoja kuin vain rhanteon, eri toten silloin kun muotoilu on tasokasta (esim. Aalto / artek, Aarnio, Jacobsen, Alessi parhaimmillaan jne..). Tällöin taiteen ja kaupallisuuden raja on varsin häilyvä. Lisäksi, grafiikan lehdet (litografiat, serigrafiat jne) laketan aivan varmasti taiteeksi mutta sarjassa painettuina / vedostettuina ne eivät ole de facto uniikkeja.

Mitä tulee rahaan, nk. nälkäatasiteilijan myytti alkoi muodostua vasta 1800-luvulla, siihen asti taiteilijat, kirjailijat jne tekivät taideteoksillaan ihan avoimesti, häpeilemättä rahaa ja olivat varsin riippuvaisia mesenaateistaan, esim Leonardo - Medicit, Michelangelo - Medicit jne.

Pchan:

--- Lainaus käyttäjältä: "ivyman" --- Lisäksi, grafiikan lehdet (litografiat, serigrafiat jne) laketan aivan varmasti taiteeksi mutta sarjassa painettuina / vedostettuina ne eivät ole de facto uniikkeja.
--- Lainaus päättyy ---

Kirjoja monistetaan ja nekään eivät ole taidetta. ...ei kun hetkonen?

VMP:

--- Lainaus käyttäjältä: "ivyman" ---
--- Lainaus käyttäjältä: "VMP" ---On olemassa eräs (sisustus)teollisuuden muoto, jota voisi kutsua taidetta mutta mitä se ei mielestäni ole. Taide on uniikkia. Esim. Ikeasta ostetut kivat sisustuselementit kuten aiemmin mainittu massatuotettu merimaisema eivät täytä ehtoja. Se on vain rahantekoa. Taiteessa ei saa olla kyse vain rahasta ( - tokihan kulttuurimme kuvaajien ja ikuistajien tulee elantonsa ansaita).
--- Lainaus päättyy ---

Tätä alutee kutsuttaneen taideteollisuudeksi / muotoiluksi?.. :) Joka mielestäni sisältää muitakin arvoja kuin vain rhanteon, eri toten silloin kun muotoilu on tasokasta (esim. Aalto / artek, Aarnio, Jacobsen, Alessi parhaimmillaan jne..). Tällöin taiteen ja kaupallisuuden raja on varsin häilyvä. Lisäksi, grafiikan lehdet (litografiat, serigrafiat jne) laketan aivan varmasti taiteeksi mutta sarjassa painettuina / vedostettuina ne eivät ole de facto uniikkeja.

Mitä tulee rahaan, nk. nälkäatasiteilijan myytti alkoi muodostua vasta 1800-luvulla, siihen asti taiteilijat, kirjailijat jne tekivät taideteoksillaan ihan avoimesti, häpeilemättä rahaa ja olivat varsin riippuvaisia mesenaateistaan, esim Leonardo - Medicit, Michelangelo - Medicit jne.
--- Lainaus päättyy ---

Korkealaatuinen muotoilu on asia erikseen - mielessäni oli nämä Ikeoiden ym. tarjoamat sisustustaulut, joita on pinossa 50 identtistä kappaletta, kehykset myydään erikseen ja toiselta osastolta.
Grafiikkakin on uniikkia, jos ei mitenkään muuten niin T p l'a -lukemien (meniköhän oikein muistista) perusteella. Ja ellei ihan huippukoneet ole olleet käytössä, on painojälkikin hieman erilaista. But now I'm just splitting hairs - toivon että pointtini teollisesta rahanteko(kuva)taiteesta selkeni hieman.

Ville:

--- Lainaus käyttäjältä: "VMP" ---On olemassa eräs (sisustus)teollisuuden muoto, jota voisi kutsua taidetta mutta mitä se ei mielestäni ole. Taide on uniikkia. Esim. Ikeasta ostetut kivat sisustuselementit kuten aiemmin mainittu massatuotettu merimaisema eivät täytä ehtoja. Se on vain rahantekoa. Taiteessa ei saa olla kyse vain rahasta ( - tokihan kulttuurimme kuvaajien ja ikuistajien tulee elantonsa ansaita).
--- Lainaus päättyy ---

...ja rahasta päästään mukavasti pohtimaan vaikkapa Andy Warholin Tehtaan viimeisten aikojen teoksia, jotka eivät enää olleet Warholin itsensä ideoimia, signeeraamia taikka näkemiä. Oliko tällöin kyse rahasta, vaiko taiteentekoprosessin monistamisesta kapitalismin tuotantokoneistoa apinoiden - eli teollisesta taiteesta?

Monessa mielin taiteesta puhuminen on samankaltaista kuin uskonnosta, politiikasta tai metafysiikasta keskusteleminen: totuus on yksilöissä. Vaikka kuinka kauniisti argumenttinsa saisi järkeistettyä, makuasiat ovat usein järkähtämättömiä ja totuudet vaihtelevat. Toisaalta nämäkin keskustelut voi ottaa rennommin, ikään kuin mielensä, makunsa ja ajatusmaailmansa kehitykseen tähtäävinä.

Jari:
Järkevää keskustelua taiteen olemuksesta ei välttämättä saa aikaiseksi, mutta sivistynytkin kelpaa. Ivyman mainitsikin jo monta sellaista nimeä, joihin olen tykästynyt: Rembrandt, Turner, van Gogh, Picasso, Magritte, Mondrian. Noiden lisäksi voisin mainita vielä ainakin Monet'n ja Miron. Jos tämän kaltainen iskee, niin New Yorkin Museum of Modern Art lienee oikea osoite. En oikein ole perillä, mitä viimeisen 50 vuoden aikana on tehty, joten nykytaiteesta en osaa sanoa mitään.

Enkä toki muutenkaan ole mikään taideasiantuntija, mutta jotenkin olisi vaikeaa kuvitella elämää ilman taidetta. Kun muuten yrittää analysoida kaikkea mahdollista, on oikeastaan aika nautinnollista, kun voi vain laittaa Chopinia soimaan tai katsoa Jackson Pollockin tauluja, ja todeta etten ymmärrä tästä paljonkaan, mutta jotakin kaunista ja ainutlaatuista siinä kuitenkin on.

Kenties joku koulukunta tulkitsee taidetta siten, että kyse olisi objektin ja subjektin välisestä vuoropuhelusta tai jotain sinne päin, mutta itse olen ottanut sen näkökulman, että taide ja luovuus ovat nimenomaan ihmisen sisältä kumpuavia asioita. Kenties se on yksilön taistelua kohtaloaan tai maailman rajoitteita vastaan, kenties halua näyttää jotain, tai löytää merkitystä? Kenties taiteilja on vain halunnut tehdä rahaa, eikä sekään väärin ole.


--- Lainaus ---"But how can one deduce the cause of Hamlet? Or of St. Matthew’s Passion? What is the cause of inspiration?"

--- Lainaus päättyy ---
En koe että taiteella välttämättä pitäisi olla mitään tekemistä arvojen kanssa. Toki kukin arvottaa asioita omalla tavallaan, mutta tämähän liittyy vain henkilökohtaisiin preferensseihin. Esimerkiksi itse en yleensä hae taiteelta mitään masentavaa, pelottavaa tai kuvottavaa vaikutusta... jos kaipaisin joskus sellaista, ostaisin iltapäivälehden.

Vielä Villelle taiteen rajoista hyvä sitaatti, jonka Warhol varmaankin pölli joltain fiksummalta tyypiltä:


--- Lainaus ---"Art is anything you can get away with"
--- Lainaus päättyy ---

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu

[*] Edellinen sivu