Väkijuomista

[Tauno]

Selaile sitä Michael Jacksonia. Mene johonkin baariin, jossa on asiansa osaava baarimikko ja maista muutamaa erilaista (kevyt - savuinen - turpeinen - jokin sherry/portviinitynnyrissä kypsytetty) vaikkapa vain 1 cl kutakin.

Tähän vielä lisään, että ota mukaan joku samassa tilanteessa oleva tuttusi. Neuvot ovatkin jo kasassa. - Ylipäänsä asiansa osaavien baarimikon mielipiteitä on mukava ja antoisa kuulostella.

[Socrates]

Selaile sitä Michael Jacksonia. Mene johonkin baariin, jossa on asiansa osaava baarimikko ja maista muutamaa erilaista (kevyt - savuinen - turpeinen - jokin sherry/portviinitynnyrissä kypsytetty) vaikkapa vain 1 cl kutakin.

Tähän vielä lisään, että ota mukaan joku samassa tilanteessa oleva tuttusi. Neuvot ovatkin jo kasassa. - Ylipäänsä asiansa osaavien baarimikon mielipiteitä on mukava ja antoisa kuulostella.

Pistetään tähän vielä vanhan asiakkaan maksamaton mainos tapahtumapaikasta- Pikkulintu Puotilassa. Viskipaheideni opin mekka.

[Magnum]

Mikäli touhu todella rupeaa kiinnostamaan, niin Suomen Mallaswhiskyseura paikallisjärjestöineen järjestää maistelutilaisuuksia.

[mairaksinen]

Viskeissä tuntuu auttavan osaavan kaverin opastus. Kamuni veti kerran mainion viskikoulutuksen, jossa maistoimme neljää erilaista ja vahvempaan menevää viskiä, bendatuista single malttiin. Siitä se sitten lähti, kun oppi makustelemaan. Omalla kohdalla se neljän lasi on oltava viimeinen, koska sen jälkeen on makuaisti sen verran turta, että on turha ainakaan laatuviskejä janoonsa juoda.

[Socrates]

Omalla kohdalla se neljän lasi on oltava viimeinen, koska sen jälkeen on makuaisti sen verran turta, että on turha ainakaan laatuviskejä janoonsa juoda.

Harvinaisen eri mieltä. :) Kurkkuunsa ei ole syytä kaataa kuin laatuainetta, olipa hilpeytymisen tila mikä tahansa.

[kapten GT]

Minä juon sen minkä juon ainoastaan laatukamaa. Pitäisikö muka siirtyä korvikealkoholiin, jos juo päihtymistarkoituksessa? Ellei ole varaa juoda, kannattaa jättää juomatta kokonaan.

[danius]

Ellei ole varaa juoda, kannattaa jättää juomatta kokonaan.

Tuo on sen verran lentävä lause kapteeni hyvä, että kirjoitin sen ylös muistikirjaani. Ja allekirjoitan täysin. Itse viinin ystävänä muistan kerrankin kun halusin tilata shamppanjaa pullon pöytään vaikka ilta oli jo pitkällä. Kaveri siinä toppuutteli että ei kannata, ei me mitään enää maisteta. Mutta kun ei se ole pelkästään se maku vaan se koko homma. Tilasin pullon shampanjaa just siksi että halusin juoda shamppanjaa.

[Co-re]

Mikäli touhu todella rupeaa kiinnostamaan, niin Suomen Mallaswhiskyseura paikallisjärjestöineen järjestää maistelutilaisuuksia.

Katselin itse tuon seuran sivuja kun mainos osui käteen Pub Viidessä Pennissä. Vaikuttaa vähän pömpöösiltä meininki pääsihteereineen ja paikallisydistyksineen. Paras tapa päästä alkuun on mielestäni hankkia tai innostaa muutama samanhenkinen kaveri, joiden kanssa voi sitten ostaa eri pulloja ja pitää maisteluiltoja. Pubissa maistelussa on aina haittapuolena hinta ja tietysti se, että mieluiten olisi täysin selvinpäin ainakin parin ensimmäisen ajan, joten spontaanisti se harvoin onnistuu.

[kapten GT]

Ellei ole varaa juoda, kannattaa jättää juomatta kokonaan.

Tuo on sen verran lentävä lause kapteeni hyvä, että kirjoitin sen ylös muistikirjaani.

Herra on hyvä vain. Ei kannata elää eikä juoda yli varojensa.

[Tumppi$]

Täällä kehotettiin aloittamaan viskiharrastus viskikirjallisuuden lukemisesta. Varsinaista viskinmaisteluharrastusta ei ole varmaankaan varaa aloittaa ihan lähiaikoina, mutta ehkäpä lukemisen voisi aloittaa. Siis, millaista viskikirjallisuutta suosittelette?

Juu, ilman muuta harrastus kuin harrastus on aloitettava perehtymällä siihen ihan alusta saakka, jos/kun halutaan saada siitä kaikki mahdollinen irti. Tietämyksen ja kokemuksen lisääntyessä palaset alkavat pikkuhiljaa loksahdella paikoilleen. Eli mikäli esim. viskin valmistamisesta/kypsyttämisestä ei tiedetä yhtään mitään, lasissa on tällöin "vain" väkevää alkoholijuomaa eikä mitään muuta. Mutta tiedon lisääntyessä alkaa se paljon puhuttu henkilökohtainen makukin muuttumaan ihan kummasti..

Siis oikeastaan mikä tahansa viskistä kertova yleisteos ajaa asiansa aivan hyvin.. Eli nämä yleisteokset ovat lähes kaikki enemmän tai vähemmän versioita toisistaan, joten alkuun kyllä pääsee helpostikin. Jos nyt sitten jotain kirjojen nimiä luetellaan, niin miksikäs ei vaikkapa "Maailman Viskit", tai esim. "Mallasviski ja Skottiviski"... Olennaista on nyt tässä vaiheessa se, että kirjasta löytyvät seuraavat asiat mieluiten ihan omina kappaleinaan:
- Viskin valmistaminen (mallastaminen, kuivaus, tislaaminen, kypsyttäminen, pullotus)
- valmistusalueet ja alueelliset erot (erot ominaispiirteissä, valmistusprosessissa jne.)

Eli ihan alkuun siitä kirjasta ei tarvitse löytyä kuin suhteellisen kattavat luvut noista mainitsemistani asioista.. Esim. tuossa "Maailman Viskit" kirjassa (kirj. Charles MacLean, suom. Jarkko Nikkanen) on selostettu nuo asiat varsin kattavasti hyvien kuvien kera, niin että tietomäärä riittää hieman pidemmälle ehtineellekin. Alkuvaiheessa ei kannata lukea nuotteja yksittäisistä viskeistä kuin piru raamattua.. Toki niitäkin voi ja pitääkin silmäillä, mutta vain kaiken muun tärkeän tiedon ohessa. Eli missään nimessä en suosittele mitään Murray:n kuvattomia luetteloita, eli näitä "viskiraamattuja" joissa on tuhansien viskien nuotteja, mitkä eivät harrastuksen alkutaipaleella anna juuri mitään. Sitten harrastuksen syventyessä aikanaan, voi tuollaisen viskiraamatunkin hommata kirjahyllyyn ns. hakuteokseksi muutaman vuoden välein.

[danius]

Hyvä yleisteos väkevistä alkoholijuomista yleensä on Gordon Brownin Jalojen juomien klassikot.

[konda]

Täällä kehotettiin aloittamaan viskiharrastus viskikirjallisuuden lukemisesta. Varsinaista viskinmaisteluharrastusta ei ole varmaankaan varaa aloittaa ihan lähiaikoina, mutta ehkäpä lukemisen voisi aloittaa. Siis, millaista viskikirjallisuutta suosittelette?

Tämä on Tommi täyttä paskaa. Aloitat maistamalla eri viskejä. Kirjallisuudesta katsot vain alkuperät, alueet ja mitä eroa on whiskyllä ja whiskeyllä. Mikään kirjallisuus ei saa sinua maistamaan makuja eri tavoin tai saa sinua tykkäämään jostain.

Ihan ensin menet Tampereella tastingiin tai tulet vaikka Helsinkiin sitä varten.

Sitten selvität itsellesi mistä pidät:

Skoteissa aloita vaikka speysiden, highlandsin, islayn ja islandin makueroista. Ja uutena maistajana lisää hieman vettä, jotta juoma ei polta makunystyröitäsi ja maistat aidosti viskin maun ja aromit.

Kokeile myös blendejä. Rohkeasti vaan eri merkkejä.

Kokeile eri irkkuja. Suomessa saa vain muutamaa mutta kokeiluun vaan.

Ja UNOHDA iät! Vanhin ei ole läheskään aina parasta!

Maistettuasi eri tyyppisiä alat aika nopeasti löytämään oman suosikkisi. Aloitat horisontaalisella tastingillä ja siirryt vertikaaliseen vasta löydettyäsi preferenssisi.

[kapten GT]

^ Kannatetaan. Viskin valmistaminen ei prosessina ole niin kovin ihmeellinen (noin kemiallisesti). Sitten siihen liittyy kaikenlaisia perinteitä ja miltei taikauskoa. Viskien väri esimerkiksi tasataan usein sokerikulöörillä. Itsessään viski on aika hailakan keltaista, jollei sitten jokin tynnyri anna siihen väriä entisen käyttönsä takia.

[Konsultti]

Viskinjuonnin opettelu kirjasta on vähän niinku p***misen opettelu Jallusta. Jäsen Kondalta hyviä neuvoja. Hanki vaikka ensialkuun kaksi ääripäätä, joku savuinen Ardbeg ja sitten joku makea, esim Arran. Sitten hyvää seuraa ja maistelemaan. Noista pitäisi erot huomata vielä ensimmäisenkin pullon maistelun jälkeen...

^Viskin makuunhan vaikuttaa aika moni muu asia enemmän kuin tislaus ( mallas, sen kuivaaminen jne).

[kapten GT]

^ Re maku: totta. En jaksanut olla täsmällinen.