Tässä vielä tiivistetyt ohjeet, mitenkä ukko/akka saadaan kuvioon sisälle.. Muistakaa, että "ilmaisia aterioita" ei ole tässäkään asiassa olemassakaan! Eli viskin maailma vaatii tietoista omaksumista, hieman opiskelua ja aitoa vaivannäkemistä. Oikotietä onneen ei siis ole, eikä sitä pidä tavoitellakaan. Opiskelu, vaivannäkö ja tietty nöyryys kuitenkin palkitsee jokaisen 100%:n varmuudella. Lupaan, siis todellakin LUPAAN, että jokainen löytää viskistä oman "elämän vetensä" ja läpi elämän kestävän nautinnon, jopa suuren intohimon, jos/kun oikeasti vain haluaa.
Väkevästä alkoholijuomasta oikeasti nauttiminen ja siitä aidon nautinnon saaminen lähtee aina asenteesta. Limonaadia se ei kuitenkaan koskaan voi olla, eikä onneksi olekaan. Varmasti lähes jokaisella meistä aikuiseen ikään ehtineillä on muistoissaan suorastaan kauhukokemuksia viskistä.. Tai pikemminkin alkoholeista ja kuravesistä, joita myös valitettavasti viskiksi kutsutaan. Ihan ensiksi tällaisia kauhukokemuksia omaavan on tiedostettava ja uskottava oikeasti aiheesta jotain tietäviä, että on viskejä ja "viskejä". Lähes poikkeuksetta nuo karmeat kokemukset liittyvät nimenomaan sitaateissa "viskeihin". Kannattaa siis kysyä itseltään, että voivatko miljoonat ihmiset ympäri maailman olla mukamas niin totaalisen väärässä..? Korkealaatuisten viskien harrastaminen on tällä hetkellä kuitenkin suositumpaa kuin koskaan, joten sattumaa se EI voi olla.
Aloita tutustuminen tähän aitojen makujen, tuoksujen, perinteiden ja elämysten maailmaan opiskelemalla ja perehtymällä aiheeseen. Tänä päivänä tietoa on saatavilla käsittämättömän paljon ja helpolla. On tyhmää passata se tilaisuus! Uuden oppimiseen ja asenteen muutokseen on siis oltava aito halu. Kipaise arjen koittaessa kirjastosta pari viskistä kertovaa yleisteosta, jossa valmistus/kypsytysmenetelmät ynnä muut valmistukseen/viskin tuottamiseen, sekä tietenkin viskin hienoon historiaan liittyvät asiat on kerrottu laajemmin kuin vain parilla sivullisella tekstiä. Hyvät kuvat kirjoissa ovat tässä kohtaa plussaa, sillä ne ruokkivat mielikuvitusta ja havainnollistavat monesti pelkkää tekstiä paremmin. Lue kirjat läpi niin että oikeasti omaksut asiat teorian tasolla. Noissa kirjoissa on yleensä myös kuvauksia eri viskeistä/yksittäisistä pullotteista, eli ns. "nuotteja" jotka ovat siis kuvauksia yksittäisestä juomasta. Lukaise nekin läpi, jotta saat hieman osviittaa niistä sfääreistä mitä tuleman pitää. Nämä eivät kuitenkaan ole se kaikista tärkein tieto tässä vaiheessa, vaan keskity erityisesti omaksumaan valmistus/tuotantomenetelmät sekä alueelliset erot ja kaikki muu itse lopputuotteeseen vaikuttavat asiat teorian tasolla. ÄLÄKÄ JUMANKAUTA OIKAISE TÄTÄ ENSIMMÄISTÄ VAIHETTA, ELI TIETOISTA OPISKELUA!!! (Muista tutustua huolellisesti myös viskin historiaan, jotta ymmärrät että lasissa oleva tuote on paljon, paljon enemmän kuin vain pelkkä väkevä alkoholijuoma)
Kipaise vaikkapa lähimmästä Prismasta pari Iittalan Gaissa- lasia. Ota yksi pienempi eli 22cl ja yksi isompi, eli 28cl lasi. Tuossa aiemmin jo kerroinkin, miksi nimenomaan kannattaa valita Iittalan Gaissat.. Eli itseäni lainaten:
"Heti tämän jälkeen tulee lasi. Lasin merkitystä ei koskaan voi korostaa liikaa. EI ole todellakaan yhdentekevää, millaisesta lasista viskiä nautiskellaan. Alkutaipaleella ei suotta kannata katsella aromi/tulppaani/tasting- lasien perään, sillä sen kyllä ehtii ajallaan. Tämä siitä syystä, että alkuvaiheessa elimistö ei ole vielä tottunut. Totuttelu on syytä tehdä todella varovasti ja vähän kerrallaan. Tässä kohtaa tasting- lasi antaa sellaisen informaation harrastuksen alkutaipaleella olevalle, joka lähentelee jo eräänlaista shokkitilaa elimistössä. Pahimmillaan se voi johtaa ikuiseen "viskikammoon/inhoon" ja kas, taas saatiin yksi vattusiiderin lipittäjä lisää.
Oikeasti ylivoimaisesti paras lasi alkumetreillä on Iittalan Gaissa. Muuta ei alussa tarvitakaan. Lukuisat muut lasityypit tulevat kyllä aikanaan hankittaviksi ja niillä on oma paikkansa ja tehtävänsä, mutta sanoisin että ei ainakaan ensimmäiseen vuoteen. Pari Gaissaa vain aluksi kaappiin ja katsoo sitten myöhemmin, jatkuuko harrastus aktiivisena. Kohta varmasti joku kysyy perusteluita siihen, miksi juuri Iittalan Gaissa on paras lasi aloittavalle harrastajalle ja toki pidemmällekin ehtineelle perus nautiskelulasina..
Noh, perustellaan. Eli paksun pohjansa ansiosta juoma pysyy lasissa mahdollisimman tasalämpöisenä, joka on äärimmäisen tärkeää silloin kun elimistöä totutetaan/"ajetaan sisään".. Mikäli juoma pääsee lämpenemään lasissa virheellisen otteen seurauksena, (eli vahingossa lämmitetään lasia pitämällä sitä pohjasta kiinni) korostuu viskistä kaikkien muidenkin aromien ohella alkoholin maku ja haju todella voimakkaasti. (tastingit toki erikseen, jossa päätarkoitus onkin etsiä aromeja ja kaikkea muuta mahdollisimman analyyttisesti) Tämä puolestaan voi pahimmillaan johtaa rajuun inhoreaktioon aloittelevalla harrastajalla. Lisäksi ohuen reunansa ansiosta suuhun siemaistava "nauha" on helppo hallita. Tästä nauhasta sitten muodostuu tuon Gaissan ohuen reunan ansiosta optimaalinen eli ohut ja kapea."
Ensimmäisen AIDON, laadukkaan Viskin valinta ja hankkiminen:
Tämä vaihe on varmasti yksi suurimpia mielipiteiden jakajia, mutta minä yksinkertaisena ihmisenä neuvon tekemään valinnan niin, että eri tuotantoalueiden/maiden KARKEA ja SELKEIN linjaveto tehdään heti kärkeen. Jokaisella tuotantoalueella- ja maalla on toki omat kohtuullisen helposti erottuvat ominaispiirteensä, mutta siitä huolimatta on olemassa yksi alue, tai siis yhden alueen tuotteet, jotka eroavat tyystin ja ylivoimaisesti selkeimmin kaikista muista. Eli Islay- saaren viskit. Ko. saaren viskit ovat kaikista helpoimmin tunnistettavissa ja erot muihin ovat selkeästi suurimmat. Luonteenomaista Islay:n saaren viskeille ovat todella voimakkaat savun ja turpeen aromit. Samalla kuitenkin Islay:n suurten ja kuuluisien tislaamoiden useimmat viskit ovat erityisen "pyöreitä", joten siksi niistä muutamat ovat erityisen helppoja omaksua. Nyt on nimittäin niin, että vaikka useimmat Islay:n viskit ovatkin todella voimakasaromisia ja ns. 'full bodied'- viskejä, niin kolikon kääntöpuolena on aina se, että nuo voimakkaat muut aromit peittävät todella tehokkaasti viskin alkoholimaisuuden. Eli tiukan alkoholin/etanolin haju ja maku peittyvät useissa "pyöreissä" Islay:n viskeissä käytännössä täysin. Ennen kuin kukaan alkaa jakamaan neuvojaan, kuinka tutustuminen viskeihin pitäisi aloittaa keveillä ja hentoaromisilla esim. ylä/ tai alamaan viskeillä, niin kannattaa lukaista nämä perustelut huolella ja punnita asiaa uudelleen objektiivisesti. Ok, olkoonkin niin että ne ylä/alamaalaiset ovat näennäisesti keveitä ja hedelmäisiä viskejä muilta aromeiltaan, mutta juuri tuo aromien keveys korostaa vastaavasti puhtaan alkoholin hajuja ja tuoksuja, koska tuota alkoholimaisuutta peittävät aromit ovat heikkoja, tai ainakin huomattavasti heikompia kuin Islay:n voimakas- ja pyöreäaromisissa viskeissä. Nyt on siis syytä muistuttaa, että tuo puhtaan alkoholin/etanolin maku ja haju on juurikin se, joka aiheuttaa viskikammoisien inhoreaktion.. Ei ole kyse siitä etteikö muilta alueilta löytyisi täysin nautittavia ja todella hienoja tisleitä, vaan tässä vaiheessa kyse on siitä, miten uusi ukko/akka saadaan niin sanotusti "ovesta sisään". Lisäksi erot lopputuotteessa muiden alueiden välillä ovat selvästi pienemmät, joten on järkevää ja luonnollisesti helpointa tehdä karkein linjaveto heti kärkeen.. Eli karrikoiden Islay vs. muut. Toki Islay:n tuotteissakin on selkeitä eroja, mutta yksi tuote on pehmeydessään ja pyöreydessään erityisen helppo omaksua voimakkaista turvesavun aromeista ja meren pärskeistä huolimatta, tai pikemminkin juuri siitä syystä. Se on nimenomaan tässäkin keskustelussa jo aiemmin mainittu 10- vuotias Laphroaig.
Eli suosittelen todella lämpimästi ja ihan jo omakohtaisiin ja monen muunkin kokemuksiin pohjautuen kaikkia harrastusta aloittelevia kipaisemaan samalla reissulla -kun hakee ne Iittalan Gaissat- pullon "Lapparin" peruskymppiä, eli kaikkien savu- ja turveviskien äitiä.
Kun pullo on kannettu kotiin, kannattaa se avata hetkeksi, jotta uutta ilmaa pääsee pulloon. Tämä siksi, että tuo "ilmaaminen" pyöristää, pehmentää ja balansoi viskiä vielä hieman lisää. Varsinkin harrastuksen alkutaipaleella tätä "ilmaamista" kannattaa tehdä uusille pulloille.
Tämän uuden ilman antamisen jälkeen pitäisi vielä malttaa viikko, kuitenkin vähintään edes päivä tai pari, jotta tuo ilmaaminen ennättää vaikuttaa itse tisleeseen.
Siivun nauttiminen:
No niin.. kun sitten alkuvalmistelut on tehty ja uutta ilmaa annettu hieman viskille, on aika nautiskella se ensimmäinen siivu. Tapahtuman pitää olla täydellisen kiireetön ja tunnelmallinen. Se EI saa olla suorittamista, eikä varsinkaan sitä "vetämistä", vaan tuoksuttelua, siemailua, makustelua ja ennen kaikkea NAUTISKELUA. Tee olosi mahdollisimman mukavaksi ja rennoksi.. Laita vaikka mielimusiikkiasi soimaan ja tee esim. tunnelmavalaistus olohuoneeseen. Kaada pienen pieni siivu lasiin. Maksimissaan yksi ravintola-annos eli 4cl.
Katso lasissa olevaa viskiä ja huljuttele sitä lasissa kevyesti. Tuoksuttele viskiä rauhassa.. Mitä se kertoo? Mieti hiljaa mielessäsi, mutta älä "suorita".
Maista todella pieni siivu, siis oikeasti vain pieni "pipetillinen" keskelle kieltä.. Älä kurlaa tai purskuttele, vaan nielaise tuo pienen pieni pipetillinen samantien, ilman kikkailua.. Mitä tapahtuu? Anna viskille mahdollisuus kertoa miksi se on olemassa. Lupaan, että se kertoo sen, mikäli arvostat sitä oikeasti ja annat sille aikaa. Seuraavaa siemausta ei saa missään nimessä kiirehtiä, vaan odottele ihan tietoisestikin vähintäänkin useita minuutteja. KOROSTAN, kiire EI saa olla! Sen pienen pari senttisen siivun nautiskeluun voi käyttää aikaa vaikka kaksi tuntia. Ja vielä kerran muista, että vain teelusikallisen kärjen verran kerrallaan ja yhden illan aikana korkeintaan vain pari-kolme parisenttistä siivua. Tällä tavoin pullo loppuun asti kaikessa rauhassa, eli se yksi pottu voi ihan hyvin kestää vaikka kokonaisen vuoden. NAUTISKELE!
Kun sitten aikanaan se pullollinen alkaa olemaan lopuillaan, niin minä lupaan että matkan varrella on tapahtunut ihmeellisiä asioita ja suurenmoisia elämyksiä.. Tulet oikeasti huomaamaan, että viskistä todellakin voi ihan aidosti pitää ja nauttia. On ihme, mikäli suorastaan "viskikammoisenkin" ihmisen inho ei ole muuttunut siinä vaiheessa vähintään siedoksi.
