^Nenänvalkaisu menossa...järjetöntä hommaa.

^ Voi sentään. Ehkä sitten helmikuussa.

Courvoisierin VS konjakkia tuli ostettua lentokentän tarjouksesta. Drinkkeihin tämä onneksi tuli ostettua, koska esim. Torresin 10 brandyyn verrattuna maku on aika terävä ja viinaisa. Edullisesta konusta kannattaa vääntää vaikka sidecareja:
http://en.wikipedia.org/wiki/Sidecar_%28cocktail%29

Jaloviinan lisäksi turvaudun toisinaan kaapin päällä lepäävään 12yo Glenlivetiin. Hedelmäistä ja hieman savuista. Viskeihin tuli muutenkin tutustuttua savuisten kautta, Laphroaig oli pitkään suosikkini ja tilaan sitä edelleen kun sille päälle satun. Kotiin Laphroa ei ole vielä tullut hankittua.

Kuinkas keikarilaiset juovat viskinsä? Omani nautin kuivana, kuten mielestäni asiaan kuuluu. Vesi erikseen.

Kuinkas keikarilaiset juovat viskinsä? Omani nautin kuivana, kuten mielestäni asiaan kuuluu. Vesi erikseen.

Pienellä vesitilkalla, maun avaten ja alkoholin liiallisen mauntyrmäyksen samalla poistaen.

Ehdottomasti vettä mallasviskiin, jäitä ei saa laittaa.

Nuorempana tuli lisättyä tilkka vettä ainakin tynnyrivahvuisiin viskeihin. Nykyään en kotona koskaan lisää vettä, maistelutilaisuuksissa tulee joskus koitettua myös veden kanssa jos luennoitsija siihen kovin kehoittaa.

Tynnyrivahvuisiin saatan hyvinkin lisätä lähes yhtä paljon vettä kuin itse ainetta.

Itse juon Viskisiivun riippuen hieman kulloisestakin tisleestä ja tilanteesta. Eli onko kyseessä selkeästi analyyttinen maistelu, yömyssy, uusi tuttavuus, vaiko esim. kesäyön harras meditointi..

Mutta henkilökohtaisena nyrkkisääntönä olen pitänyt, että myös tynnyrivahvat maistan aluksi ihan kuivana. Kunhan ensin uusi pullote on aikanaan tullut tutuksi, niin sitten yleensä kokeilen, että saanko siitä enemmän irti muutaman vesipisaran avulla. Lisään vettä hyvin varovasti. Teelusikan kärjellä tiputellen. Valmiiksi laimennettuihin eli 40-46% Viskeihin en laita vettä oikeastaan koskaan.
On hyvä muistaa, että vettä pystyy aina lisäämään tarvittaessa tipan kerrallaan, mutta pois ottaminen Viskin seasta onkin hieman vaikeata. Eli kannattaa sen veden läträämisen kanssa olla hyvin varovainen.

Jääpaloja en muuten käytä kuin korkeintaan viskipohjaisissa drinkeissä, joihin en toki käytä mallasviskejä vaan edullisempia talousviskejä.
Paitsi ainoan poikkeuksen jääpalan suhteen teen silloin, mikäli nautin jälkiruokajuomana yhden siivun 16v Lagavulinia. Silloin poikkeuksellisesti lasina käytän Iittalan Gaissaa ja tipautan sinne yhden jääpalasen Lagavulinin hyväiltäväksi. Voin kertoa, hyvät herrat, toimii!

Pyysin laivalla lasin Laphroaigia ja baarimestaritar kysyi: "Haluatko jäillä vai kuivana?" Tokaisin siihen, että mieluiten lorauksella vettä ja tämä aikoi täyttää muovisen highball-lasin kokonaan vedellä ja neljällä sentillä viskiä. Lopulta sain selitettyä, että haluan vain tilkkasen vettä viskin joukkoon ja mielellään matalaan lasiin. Luulisi laivan työntekijöiltä löytyvän näissä asioissa edes hitusen ammattitaitoa.

Laivan pienemmässä baarissa oli tosin edes jokseenkin ammattitaitoinen baarimikko. Kysäisin häneltä, josko mies voisi tehdä Old Fashionedin, johon baarimikko vastasi: "Meillä ei ole muuta kuin näitä muovilaseja. Oletko varma, että haluat sen tällaiseen?" Noh, vastasin myöntävästi, kun muutakaan ei ollut tarjolla. Baarimikko varmisti vielä ainakin pari kertaa, että haluanko tosiaan sen muoviseen lasiin.

Keulabaarissa eivät edes suostuneet yrittämään Old Fashionediä, baarimikko tokaisi vain, että: "Ei täältä sellasta saa, tää on pelkkä kaatopaikka!"

^ Mihin on kadonnut ammattiylpeys baarimikon hommista? Yleensä kun asiakas tajuaa tilata jonkin paikan päällä valmistettavan juoman (sen "ison oluen" sijaan) niin henkilökunta ilahtuu ja keskusteluakin voi viritä. Varsinkin laivalla ovat erilaiset drinkit onnistuneet.O tempora o mores. Oliko kyseessä jokin pienempi alus?

Keulabaarissa eivät edes suostuneet yrittämään Old Fashionediä, baarimikko tokaisi vain, että: "Ei täältä sellasta saa, tää on pelkkä kaatopaikka!"

Tuollaisen rehellisyyden ja suorapuheisuuden arvostan todella korkealle - niin korkealle, että olisin suostunut kyseisessä paikassa juomaan kaljan. Olutta sieltä ei varmaankaan saa enkä siitä edes välitä.

Keulabaarissa eivät edes suostuneet yrittämään Old Fashionediä, baarimikko tokaisi vain, että: "Ei täältä sellasta saa, tää on pelkkä kaatopaikka!"

Tuollaisen rehellisyyden ja suorapuheisuuden arvostan todella korkealle - niin korkealle, että olisin suostunut kyseisessä paikassa juomaan kaljan. Olutta sieltä ei varmaankaan saa enkä siitä edes välitä.

Kalja on kotimainen tuoreoluttyyppi. Se, että keskioluita kutsutaan kaljoiksi, on mielestäni jonkinasteinen häväistys.

Itse juon Viskisiivun riippuen hieman kulloisestakin tisleestä ja tilanteesta. Eli onko kyseessä selkeästi analyyttinen maistelu, yömyssy, uusi tuttavuus, vaiko esim. kesäyön harras meditointi..

Kuulostaa ihan minunkin viskitavoiltani. Mahdoton sanoa ehdotonta kyllä/ei-kantaa vesitilkalle.

Puoltoääni muuten aiemmin ketjussa mainitulle Redbreastille. Ei taida olla Alkossa edes tilattavana (ellei tilanne ole muuttunut). Omani olen roudannut briteistä työmatkoilta.

^ Mihin on kadonnut ammattiylpeys baarimikon hommista?

Mihin on kadonnut ammattiylpeys ylipäätänsä? Ravintola-ala taitaa olla tällä hetkellä suurin ns."suojatyöpaikkojen" ylläpitäjä, enkä nyt puhu kahden misukan tähden mestoista.

Eniten annoksia, drinkkejä ja oluita taidetaan pukata ketjupaikoissa, mäkkäreissä, amicoilla, sodexhoilla ja S-ryhmän "ravintoloissa". Kaikille näille on yhteistä palvelutaidoton sekä -haluton henkilökunta ja mahdollisimman alas lyödyt kustannukset per asiakas. Tarjoilijat jauhavat purkkaa, vilkuilevat kelloa ja sinuttelevat. Vuoropäällikkö on oikeastaan vain tarjoilija joka on talossa vähän pidempään, tarjoilijatkin ovat oikeastaan nissejä tai kesäduunareita jotka ovat saaneet vakkaripaikan koska joku muu on päässyt "parempiin hommiin", totuuden nimessä täytyy sanoa, että jopa kuoleminen ojaan täyttäisi "parempien hommien"-kriteerin.

Kokki on koulutuksen saanut, mutta koulutus ei välttämättä vastaa työtä, oikeastaan ketjulle kelpaisi kuka tahansa joka ymmärtää joitain kymmeniä suomenkielen sanoja ja jolla olisi hygieniapassi. Useimmissa ravintoloissa olisi ajoittain töitä jopa viidelle henkilölle, mutta koska "rysä on päällä" vain pari tuntia päivässä, duunareiksi riittää kokki ja tiskari, tiskari voi välillä täyttää salaattibaaria kumiessussaan ja käsineissään, ei asiakkaat oikeasti välitä ja mitä sitten vaikka välittäisivät?

Ravintolapäällikkö on seinähullu, pompöösi egomaanikko. Aivopesty sosialistisen järjestelmän täydellinen tuote. Ravintolapäällikköä uhkaillaan ylhäältäpäin suurin piirtein kaikella mahdollisella, ravintolapäällikkö syyllistää henkilökuntaa ja käyttää valtansa käsikassarana em. saliesimiestä joka paikkaa huonoa itsetuntoaan löytämällä muista jatkuvasti virheitä.

Suomi, itsepalvelumaa.

Vastaavaa ammattiylpeyden totaalista puuttumista näkee vuosittain enemmän ja enemmän..