Kirjahyllyn baarilokerosta löytyvät tällä hetkellä ainakin 16yo Lagavulin, Macallanin 21-vuotias makujättiläinen sekä Braastadin V.S.O.P.
Jokainen mielestäni aivan omassa luokassaan, varsinkin tuo Macallan, josta jouduin pulittamaan itseni kipeäksi Heathrown lentokentällä.

Macallan on kieltämättä hyvää, suosikkini alkuperäispullotteista on 30yo Sherry Oak, mutta hinnat ovat aika tolkuttomat. Jos klassinen Speyside tyylinen on mieleen kannattaa kokeilla Glenfarclas ja GlenDronach tislaamojen tuotoksia. Laatu on samalla tasolla Macallanin kanssa ja hinnat huomattavasti kohtuullisemmat. Esim 1954 tislattu Glenfarclas irtoaa muistaakseni £300:lla, kun taas saman hintaiset Macallanit ovat  vähintään nelinumroisissa hinnoissa. Pikkulinnussa Puotilassa on kelpo setti Glenfarclasia ja GlenDronachia hyllyssä. Myös Annankadun WK kunnostautuu hyvällä GlenDronach valikoimalla.

Macallan on kieltämättä hyvää, suosikkini alkuperäispullotteista on 30yo Sherry Oak, mutta hinnat ovat aika tolkuttomat. Jos klassinen Speyside tyylinen on mieleen kannattaa kokeilla Glenfarclas ja GlenDronach tislaamojen tuotoksia. Laatu on samalla tasolla Macallanin kanssa ja hinnat huomattavasti kohtuullisemmat. Esim 1954 tislattu Glenfarclas irtoaa muistaakseni £300:lla, kun taas saman hintaiset Macallanit ovat  vähintään nelinumroisissa hinnoissa. Pikkulinnussa Puotilassa on kelpo setti Glenfarclasia ja GlenDronachia hyllyssä. Myös Annankadun WK kunnostautuu hyvällä GlenDronach valikoimalla.

Loistavaa, täytyykin kokeilla mahdollisimman pikaisesti!

Pikkulinnussa Puotilassa on kelpo setti Glenfarclasia ja GlenDronachia hyllyssä. Myös Annankadun WK kunnostautuu hyvällä GlenDronach valikoimalla.

Jos arvon toverien tie vie joskus Ouluun, löytyy tiettävästi Suomen suurin whisky-valikoima Pub St. Michaelista Hallituskadulla. Muutenkin mukava irkkuhenkinen paikka.

Porissa on ravintola Galle ja siellä on 190 wiskin valikoima. On joskus noteerattu kansainvälisestikin. HYllyssä esim 25 y.o. Lagavulin, on kuulemma hyvää.

Tässä juuri kuulakkaan maaseutuiltapäivän päätteeksi nautitun meukow-ryypyn jälkimainingissa en voi olla kiinnittämättä huomiota jalojen juomien oikeinkirjoitukseen: viskit ovat viskejä, konjakit konjakkeja jne. MInua on aina ärsyttänyt suomenkielisessä tekstissä Whisky jne. eng. termien käyttäminen... No, ei enempää saivartelua - taidan ottaa toisen ryypyn ja paneutua kirjaan takkatulen äärellä.

Tässä juuri kuulakkaan maaseutuiltapäivän päätteeksi nautitun meukow-ryypyn jälkimainingissa en voi olla kiinnittämättä huomiota jalojen juomien oikeinkirjoitukseen: viskit ovat viskejä, konjakit konjakkeja jne. MInua on aina ärsyttänyt suomenkielisessä tekstissä Whisky jne. eng. termien käyttäminen... No, ei enempää saivartelua - taidan ottaa toisen ryypyn ja paneutua kirjaan takkatulen äärellä.

Totta, se on usein ärsyttävää. Käytin kuitenkin tietoisesti whisky-sanaa erotellakseni ko. paikan valikoiman nimenomaan olevan skotlantilaisista ja irlantilaisista tisleistä whiskyistä, eikä uuden mantereen whiskey-, bourbon- ym pullotteista.

Käytin kuitenkin tietoisesti whisky-sanaa erotellakseni ko. paikan valikoiman nimenomaan olevan skotlantilaisista ja irlantilaisista tisleistä whiskyistä, eikä uuden mantereen whiskey-, bourbon- ym pullotteista.

Taisi mennä kuitenkin termistö vähän metsään! Irlantilaista viskistä käytetään sanaa whiskey, skottilaisesta sanaa whisky. Bourbonia ja kanadalaista ruisviskiä ei kannata halveksia, esim. nykyään useampi pientislaamo Tennessessä tekee vallan herkullista singel barrel bourbonia. Saatavuus suomessa vaan on aika heikkoa ja siksi bourbon assosiodaan niin vahvasti tuohon Jack Danielsin peruslitkuun.

Käytin kuitenkin tietoisesti whisky-sanaa erotellakseni ko. paikan valikoiman nimenomaan olevan skotlantilaisista ja irlantilaisista tisleistä whiskyistä, eikä uuden mantereen whiskey-, bourbon- ym pullotteista.

Taisi mennä kuitenkin termistö vähän metsään! Irlantilaista viskistä käytetään sanaa whiskey, skottilaisesta sanaa whisky. Bourbonia ja kanadalaista ruisviskiä ei kannata halveksia, esim. nykyään useampi pientislaamo Tennessessä tekee vallan herkullista singel barrel bourbonia. Saatavuus suomessa vaan on aika heikkoa ja siksi bourbon assosiodaan niin vahvasti tuohon Jack Danielsin peruslitkuun.

Niin taisi päästä käymään kun uudemman kerran tarkastelin kirjoittelujani, my bad.

Bourbonit pelaavat mielestäni erinomaisesti drinkeissä. Esim. Old fashioned tai Rusty Nail. Usein jopa britteinsaarelaisia paremmin, tilanteesta ja omasta mausta riippuen toki.

Tässä juuri kuulakkaan maaseutuiltapäivän päätteeksi nautitun meukow-ryypyn jälkimainingissa en voi olla kiinnittämättä huomiota jalojen juomien oikeinkirjoitukseen: viskit ovat viskejä, konjakit konjakkeja jne. MInua on aina ärsyttänyt suomenkielisessä tekstissä Whisky jne. eng. termien käyttäminen... No, ei enempää saivartelua - taidan ottaa toisen ryypyn ja paneutua kirjaan takkatulen äärellä.

Komppaan. Tosin minua nyt ärsyttävät enemmän tai vähemmän kaikki anglismit silloin kuin suomenkielinen sana on olemassa. Skottiviskeistä aloin nauttia kaveriporukassa yhdeksänkymmentäluvun puolivälissä. Maku on koko ajan kehittynyt pois aivan savuisimmista vaihtoehdoista - nekin toki uppoavat.

^Mitenkäs siellä laivalla oli tarjolla skottilaisia mallasviskejä?

Tällä hetkellä kaapissa
- Hennessy V.S.O,P

- Hendrick's Gin
- Bombay Saphire Gin

- Jameson
- Johnnie Walker, Red Label, Black Label ja Green Label
- Haddington House
- Jura
- Lagavulin, 16v

Paljon on lisäksi rommeja, liköörejä etc. Jostain kumman syystä mun on pakko haalia muutama pullo aina lentokentiltä vaikka itse juon todella vähän (kauniimpi osapuoli ei tällä hetkellä lainkaan), joten tuppaa käymään niin että pullosta maistetaan ja sit se jää kaappiin. No nyt olen koittanut juoda viskejä loppuun ennen kuin avaan uutta. Tuntuu vaan mukavalta että voi ottaa juuri sitä lasiin mitä haluaa sillä hetkellä.

Viskeistä itse tykkään Irlantilaisesti melkein eniten, Jameson on yksi sellainen joka kelpaa minulle koska vaan. Voi olla että ajan kanssa opin tykkään enemmän myös turpeisista/savuisista Skottilaisista Singemalteista, mutta toistaiseksi yleensä se on joku helppo viski joka tulee otettua lasiin (vaikka listassa paljon onkin JW:n viskejä, en niitä juuri juo, taitaa olla melkein lahjoiksi saatuja nuo pullot).

-Jami-

Tällä hetkellä kaapissa
- Hennessy V.S.O,P

- Hendrick's Gin
- Bombay Saphire Gin

- Jameson
- Johnnie Walker, Red Label, Black Label ja Green Label
- Haddington House
- Jura
- Lagavulin, 16v

Itseasiassa löytyi vielä 12v Caol Ila, osaakos kukaan sanoo millaista tuo on? Enpä ole koskaan maistanut ja pullo on korkkaamaton edelleen (juodaan nyt nuo avatut eka pois ettei kokonaan väljähdy).

Caol Ila on Islay whisky eli savuinen perusluonteeltaan. Muutoin minusta kevyehkö, ainakin verratuna Laga/Laph linjaan. Yksi lempiviskeistäni.

Caol Ila on mainiota petrolia.