Re: Väkijuomista
« Vastaus #30 : 25.02.09 - klo:16:40 »
Marskin ryyppy todellakin! Itsenäisyyspäivänähän jokaisella isänmaan ystävällä on illallispöydän päässä marskin kuvan jolle tehdään kunniaa ja nautitaan piripintaan täytetyt lasilliset.

Asiasta toiseen, sormet syyhyää kohtuullisen paljon perjantaina aukaistavaa smith woodhouse 1995 late bottled vintage porttia... ah, suodattamatonta elämän nektaria kauden viimeisen fasaanijahdin päälle, aah *kuolaa...*

*

Ville

  • Satraappi
  • *****
  • 9216
    • Profiili
    • http://www.keikari.com
Re: Väkijuomista
« Vastaus #31 : 25.02.09 - klo:23:12 »
...tarkemmin kun tuumaa, elämän suurimmat ilot ovat yllättävän helppoja sekä pieniä. Tärkeintä on mielentila, jonka myötä lasillinen maitoakin voi maistua paremmalta kuin mikään muu aikoihin.
Minulla on Huutonetissä vaatteita, jotka sinä haluat.

*

i v y m a n

  • *****
  • 5960
  • button downs weejuns rain macs what else is there?
    • Profiili
    • A / SOPHISTICATED / HOOLIGAN
Re: Väkijuomista
« Vastaus #32 : 26.02.09 - klo:10:59 »
^nimen omaan.
get your kicks on route six six six

Re: Väkijuomista
« Vastaus #33 : 28.02.09 - klo:23:32 »
Ensimmäistä kertaa sekoitin gt:ni Tanquerayhun tänä iltana ja täytyypä sanoa että on kerrassaan laadukasta tavaraa. Vahvempaa, maukkaampaa, jotenkin vaan suun mukaisempaa kuin vaikkapa Gordon's.

*

joe

  • *
  • 85
    • Profiili
Re: Väkijuomista
« Vastaus #34 : 01.03.09 - klo:23:11 »
Mitä, eikö grappaa ole todellakaan vielä mainittu? Rikollisen aliarvostettu juoma jonka huono maine johtunee Alkon valikoimissa joskus 80-luvulla olleiden lasinpesunestetasoisten tärpättien surkeudesta. Erityisen hienoa tässä jalossa juomassa on se, että Italia on täynnä pieniä tuottajia joiden pullotteita on saatavilla tasokkaissa viinakaupoissa (paikan päällä siis..) joten paikallista vaihtelua ja käsityön leimaa on saatavilla jos sinänsä laadukkaat mutta hieman sieluttomat suurtuottajien ginit alkavat kyllästyttää.

Humalahakuiseen juomiseen grappa tosin soveltuu huonosti, mutta sitä en pidä suurena puutteena (vaikken lasiin syljekään..)

Re: Väkijuomista
« Vastaus #35 : 02.03.09 - klo:06:56 »
Lainaus käyttäjältä: "joe"
Humalahakuiseen juomiseen grappa tosin soveltuu huonosti, mutta sitä en pidä suurena puutteena (vaikken lasiin syljekään..)

Krhm.. Miten niin ei sovellu? Minulla ainakin on joitain utuisia muistikuvia eräästä Roomalaisesta ravintolasta, jossa, seurueemme illan venyessä, omistaja pisti ravintolan kiinni ja liittyi seuraamme grappapullon kera. :)
Me, the 13th Duke of Wybourne? Here? In a student-nurses hall of residence? At three o'clock in the morning? With my reputation? Has no-one thought of the consequences? Oh well.

*

VMP

  • ***
  • 488
    • Profiili
Re: Väkijuomista
« Vastaus #36 : 06.03.09 - klo:16:18 »
Hei,

Nostaisin esille laaturommit erinomaisena vaihtoehtona. Bacardin ja Negritan voinee unohtaa, mutta kun nostaa hieman katsettaan Alkon rommihyllyllä avautuu tyylien, makujen suunnaton kirjo, joka on mielestäni täysin verrannollinen whiskyjen, konjakkien ja muiden Suomessa perinteisesti 'hienoina' pidettyjen juomien maailmaan monivivahteisuudessaan. Lisäksi laaturommin hintalappu on jostain syystä huomattavasti huokeampi kuin vertaisensa whiskyn tai konjakin, esimerkkinä yksi suosikkini Ron Zacapa Centenario joka jää alle viidenkympin ja on kuitenkin yli kaksikymmentävuotias pullote.

Tämä olikin ensimmäinen postaukseni täällä; Tervehdys tasapuolisesti kaikille! Ja erityisesti kiitos arvon kaima tämän keskustelukerhon perustamisesta, olen jo parisen kuukautta lueskellut ja ammentanut tietoa.

*

Pchan

  • *****
  • 2132
    • Profiili
Re: Väkijuomista
« Vastaus #37 : 06.03.09 - klo:17:20 »
Jaloja juomia on jo lueteltu ja nehän on hyviä. Lisäisin listaan cocktailit. Jokaisen tulisi osata tehdä pari sekoitusta hyvin. Aika usein juomia nautitaan seurueessa ja silloin on hieman kömpelöä isännältä tarjota naisille turpeisia single maltteja. GT:tä ja valkovenäläistä en laskisi cocktailiksi, joten kannattaa opetella vaikka Cosmopolitan, Side Car, Blue Arrow tai jotain muuta klassista. Kahdella tai kolmella cocktaililla selviää tilanteesta kuin tilanteesta.

Re: Väkijuomista
« Vastaus #38 : 06.03.09 - klo:20:49 »
Lainaus käyttäjältä: "Pchan"
Jaloja juomia on jo lueteltu ja nehän on hyviä. Lisäisin listaan cocktailit. Jokaisen tulisi osata tehdä pari sekoitusta hyvin. Aika usein juomia nautitaan seurueessa ja silloin on hieman kömpelöä isännältä tarjota naisille turpeisia single maltteja. GT:tä ja valkovenäläistä en laskisi cocktailiksi, joten kannattaa opetella vaikka Cosmopolitan, Side Car, Blue Arrow tai jotain muuta klassista. Kahdella tai kolmella cocktaililla selviää tilanteesta kuin tilanteesta.

Neitiseurassa  toimii Bellini tai sampanjacocktail (aika hyvin myös sampanja ihan sellaisenaankin).
Me, the 13th Duke of Wybourne? Here? In a student-nurses hall of residence? At three o'clock in the morning? With my reputation? Has no-one thought of the consequences? Oh well.

*

VMP

  • ***
  • 488
    • Profiili
Re: Väkijuomista
« Vastaus #39 : 06.03.09 - klo:21:28 »
Lainaus käyttäjältä: "DandyAndy"
Lainaus käyttäjältä: "Pchan"
Jaloja juomia on jo lueteltu ja nehän on hyviä. Lisäisin listaan cocktailit. Jokaisen tulisi osata tehdä pari sekoitusta hyvin. Aika usein juomia nautitaan seurueessa ja silloin on hieman kömpelöä isännältä tarjota naisille turpeisia single maltteja. GT:tä ja valkovenäläistä en laskisi cocktailiksi, joten kannattaa opetella vaikka Cosmopolitan, Side Car, Blue Arrow tai jotain muuta klassista. Kahdella tai kolmella cocktaililla selviää tilanteesta kuin tilanteesta.

Neitiseurassa  toimii Bellini tai sampanjacocktail (aika hyvin myös sampanja ihan sellaisenaankin).

Eipä tässä voi kuin olla täysin samaa mieltä. Kir Royal, Mimosa, Martinit - lista on pitkä ja aiheesta on saatavilla paljon asiantuntemusta niin kirjallisuuden kuin ammattiinsa intohimoisesti suhtautuvien baarimestarien pakeilta, jotka ovat usein hyvinkin valmiita heittäytymään keskusteluihin coctailien saloista. Itseänikin ajoittain turhauttaisi se ainainen valkovenäläisten ja vodka red bullien liukuhihnatarjoilu.

Aiheessa mainittuun Marskin ryyppyyn täytyy jakaa kuulemani: Kyseinen valmiste ei ole sitä samaa juomaa jota marsalkan aterioilla tarjottiin, vaan jälkikäteen kehitelty jäljitelmä. Lähimpänä alkuperäistä (eräiden lähteiden mukaan täysin alkuperäinen) reseptiä olisi Ritarin Ryyppy -niminen pullote. Tietoni alkuperä on upseeripiireissä. Onko kukaan muu arvon herroista kuullut vastaavaa?

Re: Väkijuomista
« Vastaus #40 : 06.03.09 - klo:21:56 »
Lainaus käyttäjältä: "VMP"
Aiheessa mainittuun Marskin ryyppyyn täytyy jakaa kuulemani: Kyseinen valmiste ei ole sitä samaa juomaa jota marsalkan aterioilla tarjottiin, vaan jälkikäteen kehitelty jäljitelmä. Lähimpänä alkuperäistä (eräiden lähteiden mukaan täysin alkuperäinen) reseptiä olisi Ritarin Ryyppy -niminen pullote. Tietoni alkuperä on upseeripiireissä. Onko kukaan muu arvon herroista kuullut vastaavaa?

Sama käsitys on minullakin ja tiedon lähdekin on samalla suunnalla.
Me, the 13th Duke of Wybourne? Here? In a student-nurses hall of residence? At three o'clock in the morning? With my reputation? Has no-one thought of the consequences? Oh well.

Re: Väkijuomista
« Vastaus #41 : 14.03.09 - klo:16:25 »
Marskin ryypystä ja Mannerheimin juomakulttuurista yleensä on kirjoitettu mainio opus "Marskin Ryyppy" (Mikko Uola).

Tässä kirjassa mainitaan myös Ritarin Ryypyn olevan koostumukseltaan lähimpänä maineikasta snapsia. Ongelmahan nykypäivänä on se, ettei Grönvallin kehittämän reseptin mukaisia alkuperäisiä aineita ole enää Alkossa saatavilla.

Alkossa myytävällä Marskin ryyppy-pullolla ei ole mitään tekemistä "sen oikean" reseptin kanssa. Jäätyipä kerran moisen pullon sisältö pakastimessakin!!
"Minulla on yksinkertainen maku - tyydyn vain parhaaseen" -- Sir Winston Churchill

*

Keba

  • 16
    • Profiili
Re: Väkijuomista
« Vastaus #42 : 23.03.09 - klo:13:54 »
Satuin joku aika sitten olemaan tekemisissä Suomen Marsalkka Mannerheimin metsästysmajasäätiön kanssa. Kyseisen säätiön hallituksen voisi sanoa olevan kohtalaisen perillä Marskin ryypyn historiasta. Sen jäsenet jakavat reseptiä kätevässä käyntikorttimuodossa. Sain itsekin oman kortin.

Lähimmäs oikeaa koostumusta nykyaineilla pääsee sekoittamalla seuraavat Alkon tuotteet yhteen:
Extra Akvaviittia 500 ml
Pöytäviinaa 500 ml
Noilly Prat Vermouth extra dry 20 ml
Giniä 10 ml
yhteensä 1030 ml.

Tämän sisältöisenä ryyppyä tarjoillaan esim. upseeripiirien omistamalla Katajanokan Kasinolla, jos ei saa aikaiseksi itse sekoittaa. Jääkylmä ryyppy kaadetaan lasiin piripintaan ja nautitaan läikyttämättä samalla katsoen vastapäätä istuvaa suoraan silmiin (=vaikeaa). Lasi kumotaan noin kolmella huikalla, eikä suinkaan ns. Pohjanmaan kautta.

Hyvä paikka tutustua Marskin juomatapoihin on myös tämä:
http://www.marskinmaja.net/
http://www.marskinmaja.fi/index.phtml

Muuten olen sitä mieltä, että herrasmies nauttii ruuan kanssa sopivaa viiniä. Ruuan ja viinin liitto on tietenkin oma taiteen- tai tieteenhaaransa, mutta perehtyminen kannattaa.

*

Anonymous

Re: Väkijuomista
« Vastaus #43 : 22.04.09 - klo:21:20 »
Väkijuomien nauttimisesta kiinnostuneen ehdoton hankinta on novellisti Sir Kigsley Amisin klassikko Everyday Drinking, jossa herra kertoo miten todellinen herrasmies juomansa nauttii. Kyse ei ole vakavamielisestä kirjasta, vaan osa jutuista on suoraan FT:n (Financial Times) vanhoista lehdistä, joihin Amis kirjoitti kolumneja eri tyyppisistä juomista, niiden mauista, hinta-laatusuhteesta ja niiden mahdollisuuksista erilaisiin sosiaalisiin tilanteisiin.
Käsittääkseni diili oli, että FT maksoi herran juomat kuittia vastaan, ja hän sai kokeilla (juopotellakin) erilaisia sekoituksia ym. mielensä mukaan, kunhan jonkinlaista kirjallista tuotosta tuli säännöllisesti ulos. Rento meininki!

Eräässä muistelmassaan Amis kirjoitti itsestään: "Now and then I become conscious of having the reputation of being one of the great drinkers, if not one of the great drunks, of our time."

Huumoria ja kosteita lukuhetkiä toivottaen, jäsen P. (yhdet vielä...;-)

Re: Väkijuomista
« Vastaus #44 : 14.07.09 - klo:00:43 »
Paraikaa lasissa tujaus makeaa sherryä. Äärimmäisen pehmeää, rusinaista ja hivenen pähkinäistä väkevää viiniä. Suutuntuma sokerisuudesta johtuen lähes siirappimainen. Itse ihastuin sherryyn maistettuani sitä ensi kerran jälkiruuan korvikkeena. Erinomaista myös raukeisiin talvi-, ja miksei kesäiltoihinkin nautiskelujuomaksi. Mielestäni sherryssä yhdistyvät viinien ja brandyjen parhaat puolet. Brandyn elegantti maku, väri ja alkoholin lämmittävyys yhdistyvät makean viinin pehmeyteen ja upean rusinaiseen jälkimakuun. Kerrassaan nautinnollista.