Minkä ikäisiä foorumin jäsenet ovat?

[Tauno]

pahoitteluni. Kukaan rattijuoppo  ei voi olla idolini. Tämän vuoksi minulla ei ole autoa tai korttia. Ajan taksilla jos autolle on tarvis.

[Erik]

Pyrin olemaaan suurimman osan kaikesta valveillaoloajastani pienessä hutikassa.

+1

Freelancerstatuksen työsuhde-etuja.

[danius]

Yksikään tutkinto (varsinkaan yliopisto) ei valmista suoraan mihinkään ammattiin. Yliopistotutkinto antaa teoreettisen pohjan, jota voi työelämässä soveltaa. Maisterin tutkinnon jälkeen et ole yhtään sen valmiimpi työelämään kuin kandin jälkeenkään. Opiskelu sen jälkeen, kun alasta on käytännön kokemusta antaa mahdollisuden syvempään oppimiseen.

Kumma kun itse valmistuin yliopistosta historian opettajaksi. Siitä sitten töihin historian opettajaksi. Mielestäni tutkintoni valmisti minut suoraan ammattiini.

[mairaksinen]

Yksikään tutkinto (varsinkaan yliopisto) ei valmista suoraan mihinkään ammattiin. Yliopistotutkinto antaa teoreettisen pohjan, jota voi työelämässä soveltaa. Maisterin tutkinnon jälkeen et ole yhtään sen valmiimpi työelämään kuin kandin jälkeenkään. Opiskelu sen jälkeen, kun alasta on käytännön kokemusta antaa mahdollisuden syvempään oppimiseen.

Kumma kun itse valmistuin yliopistosta historian opettajaksi. Siitä sitten töihin historian opettajaksi. Mielestäni tutkintoni valmisti minut suoraan ammattiini.

Opintoihin kuului varmaan pakolliset harjoittelut? Vai miten se noissa nykyään menee? Itse olen ollut todistamassa useita tapauksia, joissa on valmistuttu eri asteilla ja eri ammatteihin niin, että valmistumiseen mennessä hepulla ei ole ollut päivääkään ammattiin liittyvää työkokemusta. Toki kaikki työkokemus on arvokasta, mutta kyllä pitäisi jotenkin varmistaa se, että ainakin osa työkokemuksesta on aitoa. Näin ei tulisi niitä ylläreitä, että "Tällaistako se työelämässä onkin?"

Anekdoottina muuten, että minulla jäi aikanaan pisteen päähän, että olisin lähtenyt lukemaan Suomen historiaa. :-)

[Socrates]

^Itse taas tunnen monia, joilla ei ole valmistuessaan olllut päivääkään alansa kokemusta ja ovat siitä huolimatta työllistyneet  ja myös pärjänneet työssään hyvin. Toki nämä sankarit ovat olleet ihmistyyppiä, joka ei uppoa, vaikka laittaisi mihin liemeen kellumaan. Hyvä jätkä / mimmi pärjää aina.

[mairaksinen]

^ Juuri näin. Haaste yhteiskunnallisesti onkin se osa porukasta, jolla ei ole hoksottimet tai luontainen selviytymiskyky samalla tasolla. Tässä ei kannata myöskään takertua pelkästään ammatilliseen teoriaosaamiseen, vaan yhtä lailla pitää huomioida työyhteisön dynamiikka. Tämähän taitaa olla huipputyyppien vahvuus, eli heillä sopeutuminen käy luonnostaan.

Koska kaikki eivät ole tällaisia, korostuu sen ammatillisen työosaamisen (jossa siihen dynamiikkaan pääsee tutustumaan) on tosi tärkeää. Prosessin (eli koulutusjärjestelmän) pitäisi ohjata tähän, koska näin saataisiin niille massoille edes minimitason kokemus ja ymmärrys omasta alasta.

[Quijote]

Isäni on ivymanin ikäinen.

[Lh]

]aloitin tänä keväänä maisterivaiheen opinnot. Alani on niin poikkitieteellinen(tietojärjestelmätiede) että ilman syventäviä opintoja työskentely on melko mahdotonta. Koodauksesta kiinnostuneille mahdollisuuksia on enemmän.

Yksikään tutkinto (varsinkaan yliopisto) ei valmista suoraan mihinkään ammattiin.

On näissä silti eroja: luokanopettajakoulutus tai lääketieteelliset opinnot sisältävät aika paljon enemmän työssäoppimista ja valmistuvat työllistyvät erittäin todennäköisesti luokanopettajan tai lääkärin ammattiin.

[danius]

Luonnollisesti aineenopettajan koulutukseen kuuluu harjoittelu, kuten lääkärinkin. Vastasin väitteeseen : "yksikään tutkinto ei valmista suoraan mihinkään ammattiin", joka oli väärä väite. Tutkintoon kuuluu toki harjoittelu.

[mairaksinen]

Eipä tuo valmistautumattomuus työelämään ole akateemisen maailman yksinoikeus. Kun aikanaan opiskelin merkonomiksi, niin oli suorastaan järkyttävää kuulla työharjoittelun päiväkirjamerkintöjä. Yhdelläkin jäppisellä luki about jokaisena päivänä "Täytin hyllyjä". Noh, oppi varmasti täyttämään hyllyjä, mutta kun jututin niin ei kyllä koskaan vaiheessa tiennyt mihin perustuen hän täytti niitä hyllyjä.

Toinen tapaus amk:n puolelta (suuntautumisvaihtoehtona yrittäjyys) teki harjoittelut KELA:ssa.

[vallaton]

Vastasin väitteeseen : "yksikään tutkinto ei valmista suoraan mihinkään ammattiin", joka oli väärä väite.

Ehkä oikeampi sana yhdenkään sijasta olisi harva. Silti luulen, että niin lääkärin kuin opettajan työssä ensimmäisinä vuosina oppimiskäyrä on jyrkempi kuin opiskelujen aikana.

[Uunottaja]

Nappaanpa tähän mukaan niin, että tiistaina napsahtaa 25v. Itselläni alkaa myös hieman poltella tuo pois yliopistolta pääseminen, kuudes vuosi alkaa ensi syksynä (joista vuoden olen matkustanut ja opiskellut ulkomailla ja vuoden olen ollut sen verran totisissa oman alan hommissa ettei paljon kouluun katseltu). Se on kyllä suurin virhe edistymisen kannalta kun lähtee töihin liian aikaisin, ainakin omasta mielestä, ei yhtään helpota tuota kouluun palaamista.

Vaikka alkupäässä ollaan, komppaan vahvasti Taunoa ja Salarymaniä siinä, että tuntematta oikeita ihmisiä on hieman vaikeahko edistyä samalla tavalla. Hömpsyt silloin tällöin vetämättä yli ja ahkerasti golf-klubilla ravaaminen kannattaa.

[mairaksinen]

^ Amen. Verkostoilla pääsee pitkälle. Ainakin pidemmälle, kuin jos niitä ei olisi.

[danius]

Ehkä oikeampi sana yhdenkään sijasta olisi harva. Silti luulen, että niin lääkärin kuin opettajan työssä ensimmäisinä vuosina oppimiskäyrä on jyrkempi kuin opiskelujen aikana.

Totta tämä. Melkoista koulua on nämä pari ensimmäistä työvuotta ollut. Ei siellä yliopistolla ole mahdollista oppia läheskään kaikkia käytännön asioita, kyllä se on se hiljainen tieto sellaista jota oppii vain työtä tekemällä. Opetusharjoittelu tapahtuu sellaisissa kouluissa joissa on kaikki pelit ja vehkeet, menet sitten "oikeaan" kouluun niin siellä on pahimmillaan pelkkä liitutaulu. Ei siinä paljoa powerpointteja esitellä. Tuntikin menee melkein kokonaan kovanaamojen kanssa painimiseen eikä opettamiseen.

[salaryman]

Tässä elämässä on nykyään semmoinekin aspekti että suurin osa meistä joutuu aktiivivuosiensa aikana joko tahtoen tai tahtomattaan keksimään itselleen ihan uudet työkuviot. Yhteiskunnan, teknologian ja talouden kehitys tekee jatkuvasti vanhoja ja vakaiksi koettuja ammatteja tarpeettomiksi mutta toisaalta luo uusia.