Omalla kohdallani kallistun tuoreimpaan Bondiin. Toki pidän lähes koko leffasarjaa sangen viihdyttävänä.
Minusta kaikki Bondit ovat erilaisia ja siinä mielessä vertailu on aika hankalaa.
Connery oli sellainen veikeä seikkaileva Bond ja toteutti roolinsa suurelta osin karisman turvin. Ylipäätään meininki oli mukavan seikkailullisen ja veikeän välimaastossa, melkeisen sellaista feel good-toimintaa kuten vaikkapa Errol Flynnin elokuvat.
Roger Mooren Bond on sitten aika erilainen sellainen jonkin huumoriagentti, jossa korostuu tietyt kliseet ja yleisesti mennään jo enemmän satumaailman puolelle. Ajaa hyvin asiansa, mutta yhä kauemmas mennään Flemingin Bondista.
Timothy Daltonin psykopaatti-Bond on jo aika puhdasta kasarinihilismiä ja tuotemerkkien esittelyä, istuu samassa linjassa aikakauden muun toiminnan kanssa, mutta ollaan hyvin kaukana Conneryn herrasmiesBondista tai Mooren veijariagentista.
Pierce Brosnanin aikana sitten tämä omassa maailmankaikkeudessaan elänyt Bond-mytologia törmäsikin seinään.
Daniel Craigin Bond on realistinen Bond eli agentin uskoo olevan lihaa, luuta ja verta. Liikutaan siellä Bourne-trilogian maisessa eikä enää Bond-universumissa, jossa lähes kaikki on mahdollista. Casino Royale on tässä genressä hieno elokuva, Quantum of Solace vain ylipitkä toimintapätkä, mutta Craig Bondina on onnistunut luomaan kasvot uudelle sarjalle.
George Lazenby taas... no joo.