Iloni huomata teksteilläni olleen suotuinen vaikutus. Aloittaessani vuonna 2008 työsarkaa oli valtavasti - ja aikaa Keikari.comin parissa on mennyt samaten valtavasti. Kun suurin osa klassisen miesten tyylin - toisin sanoen enemmän tai vähemmän räätälöityjen vaatteiden - tietämyksestä on liki kadonnut, on ollut yhä vaikeampaa siivilöidä teoksista ja verkkokeskusteluista jonkinlaisia vakiintuneita totuuksia käsitteen hienouksista. Kaiken muun lisäksi Suomesta on puuttunut kriittinen miesten tyylijournalismi kokonaan, enkä laske Lajinsa Paras -palstaa monine ylistys- ja markkinointityylisine sutauksineen lainkaan oleelliseksi. Aivan saan mieleeni Fingerporin stripin, jossa muuan itävaltalainen narsisti toteaa "Tähän on tultu." Hyvin alas on tultu Suomessa ja paljon on yhä vaivaa nähtävä. Muistaakseni eilen puoli yhdeksän pääuutisissakin todettiin, ettei miesten vaatehtimoja ole suurimpien kaupunkien ulkopuolella juuri lainkaan. Turussa on tänä päivänä yksi enemmän, mutta useampia kaivataan. Koen silti mielestäni saavuttaneeni tavoitteen, jonka asetin itselleni ensimmäisessä tekstissä:
"Tämä blogi ei ole muotiin liittyvä.
Muoti on häilyvää, epämääräistä, jatkuvasti liikkuvaa ja monasti silkkaa moskaa. Helpoin tapa välttyä yksilölliseltä tyyliltä on seurata muotia, ostaa samaa mitä ystävilläkin on, vaihtaa garderobiaan useamman kerran vuodessa. Hyvä ystäväni Oscar Wilde totesi: “Muoti on niin sietämätön rumuuden muoto, että meidän täytyy vaihtaa se puolen vuoden välein.” Suomalainen mies elää alemuuden tilassa. Hän kulkee lenkkitossuissa, farkuissa, verkkareissa ja huonosti istuvissa vaatteissa. Hän laittaa rahansa elektroniikkaan, autoon ja viihteeseen. Hän tarpoo ainoan elämänsä halki viikon parta päristen, hiukset kampaamatta ja vittuperkele suusta roikkuen.
Tämä blogi, joka on omistettu klassiselle miesten tyylille, pyrkii tuomaan muutoksen. Aion esitellä suomalaisia laatukauppoja, oikeita vaateyhdistelmiä, kertoa miten vaatteet ovat muuttuneet ja muovautuneet vuosien saatossa ja selventää miten tärkeisiin tilaisuuksiin pukeudutaan – ilmaiseksi. Haluan koota kaiken olennaisen yhden blogin alaisuuteen. Tavoite on kova, mutta niin on intohimokin. ”Tyylikäs, huoliteltu, komea mies on taatusti homo.” Tämä stereotypia tulee murskata. Jokainen Italian suurkaupungeissa käynyt ei ole voinut olla huomaamatta kuinka tärkeää komeus on maan miehille. La dolce vita voi toteutua myös Suomessa, eikä se vaadi julmetonta rahatukkua. Käytetty vaatekaan ei ole häpeä.
On uuden tuulen aika."
Keikari-nimen todella valitsin vain siksi, että se on sanastossa melko harvinainen, toimii kielen päällä mukavasti ja jää mieleen helposti. Keikarointi - eli pukeutuminen huomiota herättävästi - ei koskaan ole vedonnut minuun, pikemminkin Beau Brummellin noin kolme vuosisataa sitten asettamat määreet: istuvuus, pelkistetty ulkoasu, siisteys ja tilanteen mukainen pukeutuminen. Käytännön tasolla Suomessa pärjää miltei kaikissa tilanteissa niinkin kevyesti kuin suorat housut, pukukengät, kauluspaita ja istuva neule. Hienouksia ja erikoisuuksia on silti niin paljon, ettei pelkkien perusteiden jauhaminen suinkaan tyydytä. Pukeutuminen on paitsi pakollista, myös erittäin luovaa ja persoonallista. Vain hän, joka ei lainkaan mieti tyyliään, voi mennä vikaan.
