Tiettyjen surkeiden sattumusten seurauksena joilla en ryhdy teitä vaivaamaan vaeltelin Helsingin keskustassa lievän frustraation ja krapulan kourissa etsien kohdetta jonka sijainti olisi tietenkin pitänyt selvittää etukäteen; Ei ollut siellä missä se viimeksi (viisi-kuusi vuotta sitten oli).
Kun et tiedä mitä teksit, syö jotain ja juo lasillinen. Nuori mies: Muista tämä neuvo!
Niinpä suuntasin vanhasta tottumuksesta mummotunnelin naapuriin, tapas ravintola Barcelonaan.
Paikka oli muuttunut viime näkemän enkä oikein tiedä oliko muutos hyvään suuntaan. Paikka on kyllä nykyään edustavampi mutta jotenkin se vanha katukeittiö meininki oli enemmän mieleeni.
Chorizo, jamon serrano, marinoidut oliivit ja lasi punkkua olivat täsmälleen mitä tuolla hetkellä kaipasin. Erityismaininta tinto de la casalle joka on Mas Elena 2012, erinomaisen pehmeä viini.
Miellyttävä kiireetön pikku hetki, syötävät ok, viini mainiota, palvelu ihan ystävällistä, hinta vain suomalaiseen tapaan suolainen.
Mutta tätähän tämä on.
Hinnasta miinusta, muuten kokemus miellyttävä ja odotuksia vastaava.
(Targettikin löytyi kun kinkkua mutustellessani tablettia selasin.)