Tämä aihe hiukan huono itselleni kun en tunne Kitonin tuotantoa, enkä sen laatua mutta taidanpa silti pitää älämölä tästä :D Hintojen perusteella Kitonilla on todellakin joku tarkka editio (joka ei ole välttämättä edes kovin suuri), sitä ei vain ole merkattu tuotteisiin.
Ivy selitteli hinnoittelun aika realistisesti.
Kiton (ja Brioni) pyytävät kovia hintoja, jolloin myyntimäärät ovat rajallisia ja tätä kautta yhtä mallia ei ole liikkeellä kovin paljoa. Vähän sama kuin Ferrari (pois lukien tietysti esim. F40) eli valmistusmäärää ei ole tarkasti rajattu, mutta hinta ja käyttökelpoisuus käytännössä rajoittavat kysyntää varsin pienelle tasolle.
Silloin kun tehdään numeroitu editio esimerkiksi nyt tästä takista, luodaan rajauksella jotain myyttistä itse tuotteen ympärille, josta ollaan valmiita maksamaan.
Tämä taas oli minun pointtini.
F40 on valmistettu se 1311 kappaletta ja se tuo tuotteella lisäarvoa. Sen sijaan Californiaa tehdään 5000 kappaletta ja siinä ei kamalasti lisäarvoa ole. Näin jos Kiton tekisi pomppaa mallia X 500 kappaletta niin tajuaisin tuon hinnan ja vielä paremmin tajuaisin, jos sen pompan suunnitteluun olisi uhrattu (mennen metsään tai sitten ei) aikaa. Nythän ne näyttävät ihan peruspompilta.
Sitten tullaankin tähän laatuun. Uskaltaisin melkein väittää ettei yhtä laadukasta takkia kovinkaan moni suomalainen ompelija pysty tekemään. Usein laadukas tehdasvalmisteinen vaate on huomattavasti laadukkaampi kuin vaatturin tekemä. Tämä on toki harmillista mutta näin se vaan on, eihän kovin moni pysty tekemään yhtä laadukasta autoakaan kuin esim. Bentley vaikka käyttäisi koko elämänsä sen käsin värkkäämiseen.
Auton rakentaminen on tosin monimutkaisempaa kuin takin.
Toisekseen Bentley, Rolls Royce, Ferrari, Kiton, Brioni ja kumppanit yhdistävät tehdasvalmisteisuutta ja käsityötä. Perusasiat tehdään koneella, mutta hienosäätö käsin ja näin saadaan pikkaisen sitä uniikkiutta, ainakin jos tuote tehdään maanantaina ja tekijällä on krapula.
Toisekseen laadun rajahyöty on aika pieni suhteessa hintaan näissä jutuissa. Ompelijalle voit viedä yhtä hyvää kangasta ja saat vastineeksi istuvan vaatteen, joka vastaa täysin toiveitasi (ellei siis ompelija mokaa). Ostamalla Kitonin saat saman kuin ostamalla Turon: valmisvaatteen, joka voi sinua miellyttää, mutta joka ei ole täysin sinulle ja sinun mieltymystesi mukaan tehty (joskin Kitonin ja Brionin kohdalla puhutaan melkein mittatilauksesta). Laadullinen rajahyötö suhteessa hintaan on minusta aika onneton.
Itse asiastahan olen samaa mieltä eli minulle käsintehty ei ole mikään itseisarvo ja monia tuotteita koneet tekevät paremmin. Monestihan olen kritisoinut tiettyä käsityön ylistystä, koska on myös huonoa käsityötä ja mieleen tulee aina hifistit, joille myydään käsinpunottua kaapelia ja kaapelia, jota tekee kone, joka ei sorru inhimillisiin virheisiin...
Pointti on vain siinä, että:
1. Minusta tuossa hintaluokassa Kiton ei tarjoa "aitoa" eksklusiivisuutta eli muotoilua ja rajoitettua erää.
2. Kun kysymys on varsin kuluvasta käyttövaatteesta hintalaatusuhteen rajahyöty alkaa olemaan mitätön suhteessa kilpaileviin vaihtoehtoihin eli mittatilaukseen ja räätälintyöhön.
3. Mittatilauksena ja räätälintyönä saa useamman todennäköisesti istuvamman, omien mieltymysten mukaan tehdyn ja aidosti uniikin tuotteen, jollaisia ei toisia vastaan tule, samalla rahalla.
