Spotifyta on itsekin tullut käytettyä viime aikoina. Nuo Kraftwerkin remasteroidut ovat soineet useasti.
Thumbs up Kraftwerkillekin!
Toisaalta pidän Spotifystä ideana, mutta olen huolissani kuullessani turhan usein: "Hieno ohjelma - nyt voin kuunnella levyjä, joita ei tulisi ostettua" -tyyppisiä kommentteja. Vaikka digitaalinen musiikki onkin hieno asia jakelun ja musiikin mobilisoitumisen kannalta, en soisi sen koskaan korvaavan täysin konkreettista äänitettä - olkoon se sitten CD, vinyyli, kasetti, savikiekko tai jokin muu. Voi olla kyse omasta puolittaisesta konservatiivisuudestakin, mutta minun mielestäni oikea levy on aina oikea levy - sitä ei korvaa kymmenen mp3:a ja jpg levyn kansista. Toisaalta, olen myös sitä mieltä, ettei musiikin nauhoittaminen tai mobilisointi voi koskaan korvata hienoa live-tunnelmaa, samoin kuin sähköpostikaan ei voi korvata aitoa ihmisten välistä keskustelua.
Vielä vähemmän pidän kuitenkin siitä trendistä, että musiikin ajatellaan ehkä nykyään enenevissä määrin olevan jotenkin yleistä omaisuutta ja ettei siitä pitäisi joutua maksamaan. Mielestäni musiikin suhteen pätee sama asia kuin vaatteidenkin: laadusta ja (käsi)työstä haluan maksaa työn tekijälle. Itse näen Spotifyn yhtenä päätöksentekokanavana jolla voin esikuunnella musiikkia, jota mahdollisesti haluaisin ostaa. Se ei kuitenkaan missään nimessä ole ainoa kanava tälle, ja toisaalta jollakin perverssillä tavalla kaipaan myös aikoja, joina ostin levyn pelkästään yhtyeen, levyn, tai kappaleiden nimen, levy-yhtiön suuntauksen ja kansitaiteen perusteella. :)
No, lauantai-illan heikko filosofointi jääköön tähän. "Spotify" sanana on kenties sellainen, että se minussa nostattaa tunteita esiin.