Mitä kuuntelet nyt?

[Kadenssi]

King Crimson maittaa taas pienen tauon jälkeen.

[Ville]

Rokkenrolli ei yleensä kolahtele, "Flowers and Rust" sen sijaan on monimutkainen kuin barokkisävellys. Nämä veljekset osaavat.

http://www.youtube.com/watch?v=1tAYCTZt6bA

[_ a m _]

Maailman Parhaan Yhtyeen uusinta:

[PleaseDeleteMe]

http://www.youtube.com/watch?v=4AuHibzE0aY - Boris Gardiner - I want to wake up with you. Jopas ollaan lällärituulella.

[_ a m _]

Isojen poikien laulua.

[PleaseDeleteMe]

^ Tuo on kyllä hauska. Ihme kun bändiä ei ole pyydetty Suomeen keikkailemaan :D

http://www.youtube.com/watch?v=AyY_-fhwz7M - suomipoppia tänään, päivän valintana Firevision - Music lover

[Laurentius]

Viihdyttävää vauhdikasta, hyvällä temmolla, loistava fonisti ja bändi.

[Co-re]

Flogging Mollya vaihtelun vuoksi

[Alex Entwistle]

Tän parempaa kasaripoplevyä ei ole tehdy edes kasikytluvulla.

[_ a m _]

Tän parempaa kasaripoplevyä ei ole tehdy edes kasikytluvulla.

En nyt ihan noin sanoisi, mutta yllättävän kovan levyn on Kela kieltämättä tehnyt.

[vhild]

60-luvun suomalaista jaskaa:

[bowtiepasta]

Tän parempaa kasaripoplevyä ei ole tehdy edes kasikytluvulla.

En nyt ihan noin sanoisi, mutta yllättävän kovan levyn on Kela kieltämättä tehnyt.

Jeps, AE:lla lähtenyt nyt vähän lapasesta, mutta onhan tämä ihan helvetin kova levy silti.

Kelan AOR-fanitusten perusteella ei varsinaisena yllätyksenä et noita vaikutteita levy täynnä, mut täytenä yllätyksenä se, että homma toimii näin hyvin.

Tulee todella vahvasti mieleen Peter Gabrielin soolot 80-luvun alkupuolelta puoleenväliin.

[Co-re]

^Yritin mutta en kykene paria kappaletta pitemmälle. Mitä te tuossa näette? Ja minä olen sentään vanha Gabrielin kuuntelija.

[John Constantine]

Andreas Scholl: O Solitude
Cold Song värisyttää...

[bowtiepasta]

^^

itse en kykene näkemään miten tätä voisi olla rakastamatta jos kasari-AOR uppoaa. Aidosti se fiilis et tämä levy olis voinut olla 80-luvulta, jos silloin suomessa olis ollu tän tason tekijöitä (huom. siis tässä nimenomaisessa genressä). Ei kuulosta nostalgioinnilta vaan kaikki juustoisimmat pätkäkin tuntuu rehellisiltä.

Itsehän en ole välittänyt koskaan Kelan musiikista aiemmin, vaan tyyppi ollut vahvasti siinä "symppis jäbä, paskaa musaa"-kategoriassa. Pääsi yllättämään, huh huh.