Kun Metheny mainittiin niin lisäänpä omat viimeaikaiset jazzlöytöni. Ensimmäisenä on samaisen Methenyn pianisti Brad Mehldaun ja ystävien kanssa tekemä
Metheny Mehldau Quartet, jolla meno on omasta mielestäni huomattavasti parempaa kuin samojen herrojen hieman löysäksi jääneellä aiemmalla yhteistyölevyllä Metheny/Mehldau. Parhaasta päästä nykyajan jazzkitarointia.
Toisena olisi zürichiläisen lievästi sanottuna eksentrisen pianisti Nik Bärtschin funkimman Ronin-kokoonpanon tuotanto (parhaana esimerkkinä uusin levy
Holon. Bärtschin touhujen hämäryyttä - joku voisi sanoa teennäisyyttä - ei kannata säikähtää, meno on ainakin tällä levyllä
tiukka. Mies tekee muilla kokoonpanoilla myös 36-tuntisia zen-rituaali-jazz-teoksia, jos ala kiinnostaa. :)