^Nyt ollaan kyllä ihan samoilla linjoilla. John Fogertyn suusta I put a spell on you saa ihon kananlihalle joka kerta.
Hyviä livelevyjä ei todellakaan kasva joka puussa. Monta pettymystä on tullut vastaan, mutta joitakin todella hyviäkin joissa niin fiilis, soundi, sovitukset kuin tunnelma kohdillaan:
The Who: Live at Leeds
Dire Straits: Alchemy
Bob Dylan: Live at Budokan
Queen: Live Killers
ainakin tulevat mieleen.
No kyllä! Tuolla listalla olevat pumput ja artistit todella pystyvät/ovat pystyneet huippuluokan liveen.
Ollaan tosiaan samoilla linjoilla. Itse jopa vältän livelevyjen ostamista, ellen todella tiedä ko. levyn ja kyseisen painoksen jo ennaltakäsin hyväksi.
Jos jotain omaa listaa väsäisin hyvistä live-esiintyjistä ja levyistä, (nuo kaikki mainitsemasi kuuluu minunkin listalleni ilman muuta) niin tässä muutama:
Rory Gallagher: Irish Tour '74 (aivan liian aliarvostettu niin kuin ikävä kyllä Rory muutenkin)
Deep Purple: Made In Japan (joo vähän ehkä kliseinen valinta, mutta se on erinomainen live)
Jethro Tull: Bursting Out (rikollisen aliarvostettu niin kuin koko yhtye)
Pink Floyd: Pulse (no tämä jos mikä on klisee, mutta on se kyllä hyvä)
Frank Zappa: Zappa & The Beefheart Mothers: Bongo Fury (vähintäänkin erikoista menoa, mutta liveosuudet loistavia)
Albert King: Live Wire Blues Power (albumi yksinkertaisesti todistaa sen, että Albert Nelson King oli käsittämätön kitaristi myös livenä, eikä ihme että mm. Jimi Hendrix, Stevie Ray Vaughn ja Pekka Albert Järvinen pitivät Kingiä idolinaan)
Kotimaisista nostaisin esille Wigwamin Pop-Liisa 3. Alunperin televisio/studiolive kylläkin, mutta live joka tapauksessa. Kappaleet lukuun ottamatta aivan loistavaa Grass For Blades:ia ei nyt itsessään niin kovasti omaan makuun iske, mutta sanoisin että poikkeuksellisen hyvää kamaa kotimaiseksi silti.
