Mitä kuuntelet nyt?

[Vintage-mies]

Millie Jackson: Caught Up (1974)

Soulin kulta-ajan viimeisiä mestariteoksia. Ykköspuoli on silkkaa murhaa ja ei kakkonenkaan huono ole. Millien ääni on aivan VALTAVA, ja se sielukkuus...

Käykää hämmästelemässä:
https://www.youtube.com/watch?v=8c8cKm4qC9M

[Vintage-mies]

Norah Jones: Day Breaks (2016, Blue note)

Tämä pieni mestariteos, josta on mahdotonta keksiä pahaa sanottavaa, sopii mainiosti kynttiläillallisen soundtrackiksi, mutta toimii myös lauantaiaamu kiireettömän aamiaisen taustalla. Levy on minusta jopa parempi kuin Jonesin debyyttialbumi, Come Away With Me. Ainekset ovat aika samat, mutta Day Breaks on hieman jazzimpi.

Come Away With Me oli yllättävä jättimenestys ja antoi Jonesille jatkossa aika vapaat kädet ohjailla uraansa. Ja sen hän on tehnyt: vieraillut kavereidensa levyillä, levyttänyt kahden rennon harrastebändinsä kanssa soolouransa ohella, keikkaillut vain sen verran kuin huvittaa, vaihtanut pianon välillä kitaraan jne.

[Vintage-mies]

Lauantai-illan huumaa:

Daft Punk: Random Access Memories (2013)

Diskon kulta-aikana 70-luvulla jälkipuoliskolla minua kiinnosti blues, kitarasankarit kuten Hendrix, Clapton ja Winter, sen ajan heavy ja proge kuten Purple, Zeppelin ja Pink Floyd. Nyt myöhemmin olen alkanut ymmärtämään tuolloin supersuositun diskomusiikinkin päälle.

Tämä albumi on minusta paras diskoalbumi sitten 70-luvun lopun. Ja selvää jatkumoahan tämä on tuolle aikakaudelle. Autentisuuden takuumiehinä toimivat legendaariset Nile Rodgers ja Giorgio Morodern. Albumin kolmas menneisyyden suurmies on masteroija Bob Ludwig: luonnollisesti vinyylin soundit ovat upeat.

[kapten GT]

Roger Waters Radio K.A.O.S.

[Vintage-mies]

Carole King: Tapestry (1971)

Fiilistelyä ennen illan dokumentteja. Tältä albumilta ei löydy heikkoa lenkkiä ja niinpä sille löytyisikin tilaa aution saaren matkalaukustani. Valitettavasti King ei ole minusta saavuttanut lähellekkään tämän LP:n tasoa muilla levyillään. Lontoon kävijöille voin lämpimästi suositella Carole King -musikaalia.

[Vintage-mies]

King Crimson : Red (1974)

Loistava albumi, mutta niin maanista musiikkia, että jakaa taatusti mielipiteitä. Minäkään en laita tätä levyä soimaan missään tapauksessa vaimon kotona ollessa. In The Court Of The Crimson Kingin ohella bändin paras.
R.I.P. John Wetton

[Tumppi$]

Radio Keikarin illassa populaarimusiikkia joka tappaa talossa ja puutarhassa...

Aurinkoisen päivän kunniaksi sen mukaista musiikkia. Levylautasella Bob Marley & The Wailers - Fussing And Fighting

https://www.youtube.com/watch?v=YN1JoJcRvJg

[Kolibri]

Sähkökitaramusiikin suurena ystävänä on ollut ilo huomata mihin äänimaailmoihin Mattias IA Eklundh on voinut kuulijansa saattaa Freak Guitar -albumisarjassaan.

[Tumppi$]

Radio Keikarin myöhäisillassa populaarimusiikkia joka tappaa talossa ja puutarhassa.

Nyt kun talvi kiristi taas hieman otettaan, niin kappaleen nimi sopii siihen teemaan... Blues rockia vahvalla soul- vivahteella tarjoilee Robert Cray yhtyeineen; Don't Be Afraid Of The Dark:

https://www.youtube.com/watch?v=Ra2Qndv_xeE

[Ville]

Foorumilla tuskin on jamaikalaisen dubin ystäviä tai valkoisen sortajan Babylonin vastustajia, vaan jaanpa silti.

Viime päivinä liikaa päässä on soinut Mad Professorin Africa Is Zion.

https://www.youtube.com/watch?v=iIBr_watk_M

[SloBo]

Kyllähän sitä dubissakin on hienot biisinsä.

Silti kuuntelen juuri nyt tätä: https://www.youtube.com/watch?v=X7W9jE-iIRQ

[Vintage-mies]

Isaac Hayes: Black Moses (1971)

Tällä albumilla kaikki on kohdallaan: biisit, soittajat, lauluääni, taustalaulajat, sovitukset... Huikeaa souloopperaa, kuten muutkin Hayesin vuosien 1969-1971 neljä albumia. Hayes jäi näkemättä livenä. Meillä oli jo liput Hayesillä vahvistetun Funk Brothersin keikalle, mutta sitten herra Hayes meni kuolemaan.

[Vintage-mies]

Marvin Gaye: What's Going On (1971)

Ja heti perään sitten Funk Brothers (Motown levy-yhtiön house band, joka ei saanut aikanaan ansaitsemaansa tunnustusta). Tämä on yksi niistä levyistä, joka löytyisi aution saaren matkatavaroistani. Levyssä ei ole heikkoa lenkkiä ja soullevyksi kyseessä on poikkeuksellisen eheä kokonaisuus. Albumi pitää ehdottamasti kuunnella kokonaan yhdellä istumalla.

[SloBo]

Löytyi pumppu nimeltä The Polyversal Souls. Ehkä ensimmäisenä tästä tulee mieleen Mulatu Astatke, mutta saundi on ehkä vähän diipimpää. Ei tosiaan mikään iso nimi, ainakaan vielä.
https://www.youtube.com/watch?v=cf6RioiNmjY

[Tumppi$]

Kodakin tammikuussa julkistaman lehdistötiedotteen ja samalla suuren kulttuuriteon ja ilouutisen kunniaksi on koko illan soinut nonstoppina mikäs muukaan kuin Paul Simon - Kodachrome (toki lehdistötiedote koski Ektachromea, mutta on tämä aika lähellä ja hyvinkin ajankohtainen taas)

https://www.youtube.com/watch?v=qrRRhoS3KFk