*

JHL

  • **
  • 188
    • Profiili
Vs: Nuori Suomi voi pahoin
« Vastaus #15 : 16.09.11 - klo:17:29 »
"Winner takes it all" ja sitten listaat kasan ihmisiä, jotka kaikki saavat paljon, mutta kukaan ei kaikkea. En edes ymmärrä, että mitä se pitäisi ketään kiinnostaa, että kuinka paljon Kimi tekee enemmän kuin Heikki, vaikka joku nyt suurella tietämysmäärällään päättäisi, että ei ole sen arvoinen. Eihän sen pitäisi olla kenenkään muun kuin Kimin ja Kimille maksavan asia.

Suomesta löytyy satoja samanikäisiä kartingjunnuja kuin Kimi (tai Heikki) jotka eivät lähtötilanteessa ole olleet kuin sen sadasosan nopeampia. Voittajalla sitten parempi auto, enemmän treeniä ja voittajankierre alkoi.

Kun näistä sadoista alunperin suht' tasaväkisistä junnuista lopulta 1-2 tekee miljoonatilin, toiset 1-2 elättää ajamalla itsensä ja muutama sata jää rannalle, niin eikös tilanne ole aika selkeä?

*

JHL

  • **
  • 188
    • Profiili
Vs: Nuori Suomi voi pahoin
« Vastaus #16 : 17.09.11 - klo:12:26 »
Minulle se on selkeä. Joku haluaa maksaa niille, jotka ovat millisekuntteja nopeampia. Jotkut tekevät parempia diilejä kuin toiset. Mitä sitten? Ei sinulla, tai kenelläkään niistä karting-junnuista, ole mitään oikeutta niihin rahoihin enivei elleivät niitä maksavat niitä halua antaa.

Mitä vaahtoat? Missäs kohtaa olen vaatinut rahoja jaettavaksi muille?

Tästä on seurauksena se, että vaikka osallistuisi kilpailuun ja häviäisi ykkössijan, niin todennäköisesti kakkossijankin palkinto on ihan jees. Käytännössä elämme suomessa yhteiskunnassa jossa jokainen edes hieman kilpaileva pärjää elämässään todennäköisesti erittäin hyvin.

Kommentoin siis alunperin tätä tekstiä, sillä jokainen edes hieman kilpaileva ei käytännössä pärjää. Menestys kasautuu, koska vain yksi voi yleensä voittaa (uusi työpaikka, ylennys, kilpailun/kilpailutuksen voitto jne.) ja saa tästä voitostaan selkän kilpailuedun seuraavan koitokseen hävinneeseen verrattuna. Siis alunperin pieni ero aiheuttaa massiivisen eron menestyksessä, onko se sitten oikein vai väärin riippuu tulkitsijasta.
Karkeasti: kaksi osa-aikaista tasaväkistä veijaria kisaa vakkariduunista, mutta vain toinen voi voittaa. Seuraava kisa on ylennys tiimipäälliköksi, jossa vakkaripaikan saaneella on jo selkeä etulyöntiasema tulla valituksi. Kun ensimmäisen kisan hävinnyt lopulta saa vakkariduunin, on etulyöntiaseman saanut jo osastopäällikkö. Ja alunperin se ensimmäisen kisan ratkaissut pienenpieni ero on voinut tulla vaikkapa esimiehen silmää enemmän miellyttäneestä, hyvin istuvasta puvusta.
Lukemalla Malcolm Gladwellin kirjan Outliers pääsee jyvällä.

Toki työelämässä on liian iso kasa työhönsä leipääntyneitä, aivot narikassa kahdeksasta neljään touhuavia, jotka eivät panosta osaamiseensa kehittämiseen eikä urakehitys edes kiinnosta. YT:t kun tulee niin huonosti käy. Heihin verrattuna jokainen edes vähän yrittävä on voittaja.

*

Pchan

  • *****
  • 2132
    • Profiili
Vs: Nuori Suomi voi pahoin
« Vastaus #17 : 17.09.11 - klo:12:49 »
Toinen asia mikä ihmisiltä tuntuu täysin unohtuvan, on se, että kilpailu ei ole nollasummapeliä, vaan yleensä uutta luovaa.

Tosin aika usein "winner takes it all", kuten esim. taiteilijat, urheilijat ja yritysjohtajat.

Mainitsemasi voittajat ovat äärimmäisen harvinaisia, eli eivät mitenkään mahdu määreeseeni 'yleensä'.

Lisäksi esim. yritysjohtajat eivät edes kuulu tuohon listaamaasi joukkooon, koska ei heitä mistään pystymetsästä palkata. Esimerkiksi Nokian uuden toimitusjohtajan palkka oli ihan ok edellisessäkin firmassa ja hommaan ei harkittu millisekuntiakaan ketään alle 10k€ kuussa tienaavaa. Nokian tapauksessa kakkospalkinnon miehet johtavat mm. Konetta ja Outotecia.

Viihdealan ja urheilijoiden kohdalla sitten toimii ns. superstar economics, jolla ei ole tavallisen ihmisen kannalta mitään merkitystä. Tosin yllättävän moni kuvittelee, että sieltä ulkojäältä olisi ihan realistinen mahdollisuus 'änäriin' ja hassaa siinä sivussa tulevaisuutensa.

« Viimeksi muokattu: 17.09.11 - klo:13:08 kirjoittanut Pchan »

Vs: Nuori Suomi voi pahoin
« Vastaus #18 : 20.09.11 - klo:22:01 »
Suomessa käänne tapahtui 90-luvun alkupuolella kun talous rysähti monen tekijän yhteisvaikutuksesta reippaasti alas. Ennen sitä oli kohtuullisen varmaa että koulutuksella ja ahkeruudella pystyi takaamaan itselleen ja perheelleen mukavan ja turvallisen elämän. 90-luvun lama muutti tämän.

Henkinen ilmapiiri muuttui Suomessa paljon kalseammaksi ja pessimistisemmäksi. 90-luvun alun jälkeen syntyi kokonaan uudenlainen ilmiö; Sukupolvi joka ei edeltäjiensä tapaan siirtynytkään sujuvasti nuoruudesta ja opiskeluista aikuisuuteen ja työelämään vaan jäi killumaan jonkinlaiseen limboon, satunnaisten pätkätöiden ja toistuvien työttömyysjaksojen värittämään näennäiselämään.

Lama tuhosi myös paljon pieniä ja keskikokoisia yrityksiä pudottaen paitsi niiden työntekijöitä, myös omistajaperheitä puille paljaille. Ilkeimpiä kohtaloita oli suurten lainojen takaajilla jotka saattoivat menettää hetkessä koko omaisuutensa ja saada tilalle ikuisen velkataaakan.

90-luvun jälkeen Suomessa ei keskusteltu vaihtoehdoista eikä valtalinjasta eroaville mielipiteille ollut juurikaan sijaa. Kriisijohtaminen ikäänkuin hirtti päälle läpi koko yhteiskunnan kaikilla tasoilla ja kaikkien oli vain nieltävä se, mitä ylhäältä annettiin, mukisematta. Ja nyt 9/11 jälkimainingeissa ihmisiä pelotellaan järjettömiksi hyväksymään koneistoja joista edes Georg Orwell ei olisi uskaltanut uneksia.

Millaisessa maailmassa ovat kasvaneet tämän päivän teini-ikäiset jotka ovat syntyneet muutama vuosi ennen vuosituhannen vaihdetta? Pelon, epävarmuuden ja toivottomuuden maailmaan.

Meidän päällemme vyörytetään jatkuvalla syötöllä uhkakuvia ja toivottomuutta: Öljy loppuu, ilmasto lämpenee, luonnonvarat ehtyvät, Kreikka kaatuu, terrorismi nousee, euro sortuu ja jos ei muuta niin kaikki duunit häpyvät Kiinaan tai Intiaan.

Tätä siis on syötetty ja syötetään koko ajan 24/7 kaikista tuuteista. Pelkoa, ahdistusta ja toivottomuutta.

Pahinta mitä ihmiselle vai tehdä on viedä häneltä toivo. Toivo siitä että huomenna asiat voisivat olla paremmin. Ja tätähän me olemme tehneet toisillemme kilpaa viimeiset kaksikymmentä vuotta.

Ihmisessä on tehdasasennettuna taipumus nähdä vaarat ja uhkat terävämpinä ja suurempina kuin ne todellisuudessa ovat ja vastaavasti vähätellä kaikkea hyvää, kaunista ja mahdollisuuksia: Eloonjäännin kannalta oli hyödyllistä nähdä ja reagoida ennemmin sadan metrin päässä löntystävään karhuun kuin viiden metrin päässä oleva marjapuskaan. Ja tätähän media käyttää häpeämättä hyväkseen.

Ei mikään ihme että nuoriso voi huonosti.
"It's nice to be important but it's more important to be nice" John Cassis

*

kapten GT

  • *****
  • 2908
  • Stiff Upper Lip
    • Profiili
Vs: Nuori Suomi voi pahoin
« Vastaus #19 : 20.09.11 - klo:22:09 »
^ Hyvin sanottu.
Sivistyneen ihmisen kvartaali on 25 vuotta

*

Ville

  • Satraappi
  • *****
  • 9210
    • Profiili
    • http://www.keikari.com
Vs: Nuori Suomi voi pahoin
« Vastaus #20 : 20.09.11 - klo:22:29 »
Millaisessa maailmassa ovat kasvaneet tämän päivän teini-ikäiset jotka ovat syntyneet muutama vuosi ennen vuosituhannen vaihdetta? Pelon, epävarmuuden ja toivottomuuden maailmaan.

Ei mikään ihme että nuoriso voi huonosti.

Tämän sekä muun kirjoittamasi allekirjoitan täysin. Kaikki loppuu, kuolee, katoaa tai unohtuu. Nyt jälkiviisaana (Jälkiviisas, wink-wink) totean etten olisi halunnut kasvaa töllön ja netin parissa.

Tosiaan, lisäahdistusta toi tämä huomio noin vuosi sitten: minä kasvoin aikuiseksi Matti Vanhasen Suomessa. Luoja minua armahtakoon.
Minulla on Huutonetissä vaatteita, jotka sinä haluat.

Vs: Nuori Suomi voi pahoin
« Vastaus #21 : 20.09.11 - klo:23:20 »
Itse olen viettänyt lapsuuteni pienviljelijän tyttärenä; kantanut vedet sisään, tiskivedet pihalle, käynyt huussissa asioillani, katsonut mustavalkotöllöä, ollut peltohommissa, heti vaipoista päästyäni (joskin kuulemma usein vain hidasteena), katsellut Anttilan yms. joulukuvastoja ja toivonut huimia joululahjoja (joista toteutui ehkä max. 10%), ollut crash-test-dummyna, kun isommat sukulaiset ja sisarukset rakensivat mäkiautojaan yms. vekotteitaan... Useimmilla ikätovereillani oli paremmin tienaavat vanhemmat, hienommat vaatteet, ja väritöllöt, mutta koskaan en ollut heille kateellinen, kun kotona oli niin hyvä olla. 

Mutta maailmassa on nuoria, jotka OIKEASTI voivat pahoin...



It's better to be hated for what you are than to be loved for what you're not
— Marilyn Monroe

http://nyan.cat/?f=1

If you love two people at the same time, choose the second. Because if you really loved the first one, you wouldn't have fallen for the second.”
― Johnny Depp

*

Kaapo

Vs: Nuori Suomi voi pahoin
« Vastaus #22 : 21.09.11 - klo:00:15 »
Itse olen viettänyt lapsuuteni pienviljelijän tyttärenä; kantanut vedet sisään, tiskivedet pihalle, käynyt huussissa asioillani, katsonut mustavalkotöllöä, ollut peltohommissa, heti vaipoista päästyäni (joskin kuulemma usein vain hidasteena), katsellut Anttilan yms. joulukuvastoja ja toivonut huimia joululahjoja (joista toteutui ehkä max. 10%), ollut crash-test-dummyna, kun isommat sukulaiset ja sisarukset rakensivat mäkiautojaan yms. vekotteitaan... Useimmilla ikätovereillani oli paremmin tienaavat vanhemmat, hienommat vaatteet, ja väritöllöt, mutta koskaan en ollut heille kateellinen, kun kotona oli niin hyvä olla. 

Mutta maailmassa on nuoria, jotka OIKEASTI voivat pahoin...


Tästä voisi saada sellaisen kuvan, että pitää olla aliravittu, jotta voi voida pahoin.

Vs: Nuori Suomi voi pahoin
« Vastaus #23 : 21.09.11 - klo:08:44 »
Samalla kaikkinainen yhteisöllisyys on kadonnut. Ei pelata enää palloa ulkona vaan dataillaan ja puihin ei saa kiivetä kun se on vaarallista yms. Jos ei lapsena leikin kautta opi omia rajojaan ja ota pieniä riskejä, niin miten voi edes kuvitella pärjäävänsä alati kylmenevässä maailmassa...
Taide on ainoa vakava asia maailmassa. Ja taiteilija on ainoa henkilö, joka ei ole koskaan vakavissaan - Oscar Wilde.

Vs: Nuori Suomi voi pahoin
« Vastaus #24 : 21.09.11 - klo:09:03 »
Tästä voisi saada sellaisen kuvan, että pitää olla aliravittu, jotta voi voida pahoin.
Se ei suinkaan ollut tarkoitukseni, eikä myöskään oikeasti pahoinvoivien suomalaistenkaan nuorten vähättely. Suurilta osin kuin nyt se pahoinvointi vain sattuu johtumaan siitä, mitä kotioloissa on opetettu. Jos "Kaikki mulle heti, nyt" ei toimi, niin siitähän seuraa ykskaks ahdistus ja kurjuus. Joskus se, että oppii tyytymään vähän vaatimattomampaan, kuin mitä ideaalimaailmassa on tarjolla, riittää siihen, että maailman näkee paljon parempana ja positiivisempana paikkana elää. Ei ole ihme jos Suomen kokoisessa maassa ei ole tarjolla koulutusta vastaavaa työtä, kuin pätkissä, jos ollenkaan. Mutta mikä ihme siinä sitten on, että on niin nöyryyttävää ottaa vastaan minimipalkkaista työtä?? Ainahan esmes siivoushommista pääsee pois, jos tuleekin tarjolle koulutusta vastaava työ. Onpahan kuitenkin sen luppoajan käyttänyt hyödyllisesti.
It's better to be hated for what you are than to be loved for what you're not
— Marilyn Monroe

http://nyan.cat/?f=1

If you love two people at the same time, choose the second. Because if you really loved the first one, you wouldn't have fallen for the second.”
― Johnny Depp

*

i v y m a n

  • *****
  • 5960
  • button downs weejuns rain macs what else is there?
    • Profiili
    • A / SOPHISTICATED / HOOLIGAN
Vs: Nuori Suomi voi pahoin
« Vastaus #25 : 21.09.11 - klo:09:48 »
Suomessa käänne ----Ei mikään ihme että nuoriso voi huonosti.

Kirjoitit täyttä asiaa.
get your kicks on route six six six

*

rjs

  • **
  • 276
    • Profiili
Vs: Nuori Suomi voi pahoin
« Vastaus #26 : 21.09.11 - klo:10:58 »
Suomessa käänne tapahtui 90-luvun alkupuolella kun talous rysähti monen tekijän yhteisvaikutuksesta reippaasti alas. Ennen sitä oli kohtuullisen varmaa että koulutuksella ja ahkeruudella pystyi takaamaan itselleen ja perheelleen mukavan ja turvallisen elämän. 90-luvun lama muutti tämän.

Särähtää korvassa aina kun joku sanoo "ennen sitä...". Talous rysähti 90-luvun alussa mutta kasvoi reippaasti ennätystasolle 90-luvun lopussa ja uuden vuosituhannen alussa. Samaan aikaan oli käynnissä teollisuuden rakennemuutos. Mielestäni tuo mitä sanot on vähän liioiteltua, ja pätee ehkä jos ottaa aikaikkunaksi tyyliin vuodet 1985-1995. Sitä paitsi sosiaalinen liikkuvuus on kasvanut kaiken aikaa 90-luvun lamasta huolimatta. En usko että 60-luvulla pystyi takaamaan itselleen ja perheelleen mukavaa ja turvallista elämää yhtä helposti kuin 90-luvulla, vaikka olisi ollut kuinka ahkera ja koulutushaluinen, jos sosiaaliset lähtökohdat vain olivat väärät.

Lainaus
Ja nyt 9/11 jälkimainingeissa ihmisiä pelotellaan järjettömiksi hyväksymään koneistoja joista edes Georg Orwell ei olisi uskaltanut uneksia.

Orwell kirjoitti mm. valtion väkivaltakoneistosta joka seuraa keskiluokkaisen ihmisen elämää sillä tarkkuudella ettei valtapuolueen linjasta eriäviä mielipiteitä uskalla edes kirjoittaa itselleen päiväkirjaan. Ja jos jotain tällaista tekee niin joutuu kidutettavaksi ja aivopestäväksi. En itse osaa uneksia että maapallolla olisi yhtäkään tällaista yhteiskuntaa tällä hetkellä. Pohjois-Korea yltää lähelle mutta siellä on tekniikka niin kehittymätöntä että ihmisiä tuskin kytätään videokameroilla. Ja jos jonkun mielestä esimerkiksi siinä Lex Nokiassa on jotain orwellilaista niin saisi tarkistaa mielipiteensä vaikka lukemalla sen Orwellin kirjan.

Sen sijaan Orwell ei ehkä lehtimiehenä uskaltanut uneksia siitä että meillä on lehdistö joka vainoaa poliitikon uran valitsevia niin etteivät nämä voi edes ihmissuhteisiin ryhtyä ilman että siitä väännetään "kohu" ja pakotetaan eroamaan. Tai siitä että meillä on internet joka mahdollistaa kaikki moraalirajat rikkovan anonymiteetin ja siitä aiheutuvat ääri-ilmiöt, kuten sen että lapset voivat kiusata toisensa hengiltä Youtube-videoilla. Sen sijaan että "orwellilainen" yhteiskunta toteutuisi jonkun väkivallalla valtaan nousseen diktaattorin sanelemana, ihmiset toteuttavat sen itse, vapaaehtoisesti kyttäämällä toisiaan tuottaen uutisiksi ja viihteeksi naamioitua vahingoniloa.

Lainaus
Millaisessa maailmassa ovat kasvaneet tämän päivän teini-ikäiset jotka ovat syntyneet muutama vuosi ennen vuosituhannen vaihdetta? Pelon, epävarmuuden ja toivottomuuden maailmaan.

Tuo on vähän suhteellista. Kannattaa muistaa että 1900-luvulla eläneet ihmiset ovat joutuneet kokemaan mm. kokonaisia yhteiskuntia tuhonneita maailmansotia, kommunistisia diktatuureja, väestönkasvusta johtunutta nälänhätää, kaiken tuhoavan ydinsodan uhkaa...

*

rjs

  • **
  • 276
    • Profiili
Vs: Nuori Suomi voi pahoin
« Vastaus #27 : 21.09.11 - klo:11:07 »
Samalla kaikkinainen yhteisöllisyys on kadonnut. Ei pelata enää palloa ulkona vaan dataillaan ja puihin ei saa kiivetä kun se on vaarallista yms. Jos ei lapsena leikin kautta opi omia rajojaan ja ota pieniä riskejä, niin miten voi edes kuvitella pärjäävänsä alati kylmenevässä maailmassa...

Pitää tähänkin kommentoida, että ei se yhteisöllisyys ole mihinkään kadonnut, miksi olisi? Yhteisöllisyys eli sosiaalisuus on vahvasti ihmismäistä eikä me siitä mihinkään päästä. Se on vain muuttanut muotoaan. Voisin vaikka mainita erään nettifoorumin jolla ihmiset keskustelevat pukeutumisesta ja alati kylmenevästä maailmasta.

Vs: Nuori Suomi voi pahoin
« Vastaus #28 : 21.09.11 - klo:12:09 »
90-luvun jälkeen Suomessa ei keskusteltu vaihtoehdoista eikä valtalinjasta eroaville mielipiteille ollut juurikaan sijaa.

Miten tämä eroaa Kekkosen ajan Suomesta tai ylipäätään Suomesta suunnilleen ikinä?
Suomi on aina ollut yhden totuuden yhteiskunta ja sama meno näyttää nykyäänkin jatkuvan, tosin nykyään yhden totuuden tarjoajia on enemmän, mutta juuri kukaan ei pyri sellaiseen yhteiskuntaan, jossa saisi olla eri mieltä asioista.

Lainaus
Ei mikään ihme että nuoriso voi huonosti.

Yksi syy voi tietysti olla, että nuorisoa on kautta aikain syytetty kaikesta...
Nykymaailma ei ole sen pelottavampi kuin entinenkään, mutta epävarmempi ja massalle on erilaisia identiteettejä tarjolla enemmän. Nyky-Suomi on tässä suhteessa paljon vapaampi kuin yhtenäiskulttuurin Suomi, joka murtui 1980-luvulla. Suurin 1990-luvun laman ongelma nuorten kannalta oli, että säästöt kohdistuivat nuoriin ja mahdollisuuksiin puuttua nuorten ongelmiin ajoissa. Ennaltaehkäisevästä työstä siirryttiin seurausten hoitamiseen.

Sen sijaan Orwell ei ehkä lehtimiehenä uskaltanut uneksia siitä että meillä on lehdistö joka vainoaa poliitikon uran valitsevia niin etteivät nämä voi edes ihmissuhteisiin ryhtyä ilman että siitä väännetään "kohu" ja pakotetaan eroamaan.

Koskas näin on käynyt?
Tähän mennessä kun kohu on noussut vain jos poliitikko tai poliitikon kumppani on ollut naimisissa ihmissuhteen aikana tai poliitikko on valehdellut asiasta.

Eiköhän siis olisi parempi hiljentää lehdistö ja siirtää valtion valvontaan, niin ei pääsisi selllaiset ikävyydet kuin demokratia, julkisuus, avoimuus ja poliittinen vastuu häiritsemään puuhasteluja.
Tämä viesti ei sisällä satunnaista huutelua tai ylläpidon kritisoimista.

Vs: Nuori Suomi voi pahoin
« Vastaus #29 : 21.09.11 - klo:17:01 »
Omat vanhempani tekivät oman päivätyönsa valtionhallinnan pikkuvirkamiehinä jääden täydelle eläkkeeelle 55-vuotiaina. Kummallakaan ei ole edes ylioppilastutkintoa. Kuitenkin lapsuudessani 1970 luvun alussa meitä lapsia hoiti äitini palkaama kotiapulainen. Muistan miten enoni ylpeili siitä miten hän vaimonsa kanssa sai kymmenessä vuodessa luokanopettajien palkasta säästöön omakotitalon rakentamiseen tarvittavat rahat vaikka lapsiakin oli neljä. Setäni taas teki pitkän pankkiuran kauppakoulun papereilla jääden eläkkeelle kolmen konttorin paikallispankin johtajan paikalta.
« Viimeksi muokattu: 21.09.11 - klo:19:24 kirjoittanut Ville »
"It's nice to be important but it's more important to be nice" John Cassis