Okei nyt on lause erotettu asiayhteydestä, mutta on niin herkullinen paikka, että on pakko kirjoittaa kommentti. Naisten ja miesten palkkauksessa ei ole epäsuhtaa, mikäli otetaan huomioon koulutus ja työtehtävä.
Tämä ei ole poikkeuksetonta. Joillain aloilla eroja on paljonkin - jopa yli tuhat euroa kuukaudessa.
Anteeksi vaan, sukupuoleen perustuva palkkasyrjintä on käsittääkseni kielletty ihan laissa ja sitä valvomaan on nimetty vino pino virkamiehiä jotka into pinkeänä hyökkäävät kyllä paikalle jos joku vihjaakaan lakia rikotun. Eipä vaan ole tämänsisältöisiä juttuja paljon julkisuudessa näkynyt. Jos jossain duunissa näyttää siltä että miehet vetävät naisia parempaa liksaa niin selitys löytyy yleensä tulospalkkauksesta ja tulospalkkauksen kriteerit ovat taatusti kaikille samat. Bonukset eivät tunnista sukupuolta. Eli jos sinulla on tiedossa työpaikka jossa naiselle on työsopimuksessa määritelty "jopa yli tuhat euroa kuukaudessa" miehen vastaavasta tehtävästä määritellystä palkasta poikkeava rahallinen korvaus niin teeppä siitä ilmoitus asianmukaiselle viranomaiselle.
Nyt ymmärrät pointtini joko väärin tai yrität muuten vain laittaa suuhuni sanoja.
Minä puhun tilastoista ja viimeisimmästä muistini mukaan julkaistusta tutkimuksesta. Voisin kaivaa sen, mutten jaksa nähdä vaivaa tämäntasoisessa (ja muutenkin vähän borderlineen menevässä keskustelussa). Viittaamani tulos oli muistaakseni ylilääkärin virka, jossa tehtävässä olevat naiset saivat n. 1000 euroa vähemmän kuin vastaavat miehet - keskimäärin. Tämä on selitettävissä monella muullakin tekijällä, kuin koulutuksella ja työtehtävällä. Siksi otin tilaston esille. (Vastaavasti samojen tilastojen mukaan muuten tietyillä aloilla miesten vertauskelpoiset palkat ovat alhaisempia jo nykyään.) Sinä vedit siitä johtopäätöksiä palkkasyrjinnän suuntaan. Minun tarkoitukseni oli kritisoida epätotta väitettä ja tilastojen huonoa käyttöä.
Vastaava tuloksia löytyy muuten myös muilla aloilla tehdyissä yksityiskohtaisemmissakin tutkimuksissa. Niiden selittäminen paljastaa usein ideologisia lähtökohtia. Yksi äärilaita on sitä mieltä, että kyse ei voi olla mistään muusta kuin sukupuolesta, ja toinen on sitä mieltä, että sukupuoli on ihan merkittävimmässä asemassa. Minun mielestäni tilastojen tarkempi analyysi tuo esille usein vinoumia esim. sukupuolijakaumassa eri ikäryhmissä, minkä vuoksi esimerkiksi senioriteetti ja ikälisät ovat yksi merkittävä tekijä joillain aloilla. Tämä ei poissulje sitä, että on myös palkkaeroja, joita on hyvin vaikea selittää hyväksyttävillä syillä.
Lisäksi on syytä erottaa alan palkkakäytäntö ja yhden työnantajan palkkakäytäntö. Toinen kun niistä ei ole oikeastaan edes moitittavissa. Sillä saattaa kuitenkin olla vaikutusta: miehillä ja naisilla saattaa (monista syistä) olla taipumusta esimerkiksi monista tekijöistä johtuen tyytyä erilaiseen palkkatasoon. Tällä voi olla vaikutusta tilastoihin. Se, johtuuko tämä tyytyminen ns. hyväksyttävästä syystä vai syrjinnästä, on käytännössä mahdoton kysymys selvitettäväksi.
Jos uskot vakavissasi, että vain siksi, että palkkasyrjintä on kiellettyä, sitä ei voi esiintyä, olet naiivi. En väitä ehdottomasti sen esiintymisestä yhtään mitään, mutta argumentaatio linjalla "kun se on kiellettyä, sitä ei ole olemassa" on absurdia.
Vastaavasti absurdia on esittää (edes puheenpartena), että a) raha palkkaa ketään tai tekee ylipäänsä yhtään mitään muutenkaan; b) markkinat ovat rationaaliset ja toimivat täydellisen tiedon varassa; c) johtotehtäviin päätyvät aina pätevimmät henkilöt, jolloin johdon palkkauskäytännöt voisivat itsessään olla osoitus palkkauskäytäntöjen toimivuudesta; d) kiintiöistä on haittaa naisille itselleen; (EDIT) e) kiintiönainen hallituksessa jätettäisiin kahvinkeittäjäksi; f) "firmat lähtee Suomesta, jos tehdään [lisää sopiva vastustettava seikka maahanmuutosta veronkorotusten kautta vaikka nyt kiintiönaisiin]. Erityisesti muokkasin viimeisen kohdan takia: haluan nähdä pörssiyrityksen, joka muuttaa ulkomaille välttyäkseen ottamasta naisia hallitukseen.
Edelleen naiskiintiöitä johtotehtäviin perustellaan ajattelutavalla, jonka mukaan kuuluisa lasikatto estää de facto pätevien naisten pääsyn tiettyihin tehtäviin. Jos alalla (esim. esittämäsi alat) ei ole koettu tällaista ongelmaa, naiskiintiön peräänkuuluttamsta ei myöskään katsota tarpeelliseksi. Mikkihiiritason esimerkkien esittäminen ei ole argumentaatiota.
Minä vastustan naiskiintiöitä ja suurta osaa muistakin kiintiöistä, mutta tällainen esittämäsikaltainen argumentaatio saa minut usein pohtimaan, pitäisikö vaihtaa leiriä.