Valitettavan usein tuntuu siltä ettei teitä arvon foorumilaiset ole olemassakaan, sillä mikään mitä ympärilläni näen, ei luo eikä ylläpidä uskoa tyyliin tai sivistykseen tai edes alkeellisiin käytöstapoihin. Olisin ikionnellinen jos näkisin edes niitä paljon (aiheettakin ?) parjattuja Turopukuja ja muurahaiskarhukenkiä ja ylisuuria Windsor-solmuja. Oleilen virka-aikani suurehkossa kaupungissa etelä-Suomessa ja kun piipahdan ruokatunnilla ulos tai muuten liikun kaupungilla, niin mitä näenkään?:
Mustia huppareita, mustia farkkuja, tennareita, maastohousuja, tuulipukuja, viinan turvottamia naamoja, "vaatteita" ,joissa en edes tervaisi puuvenettäni, edellyttäen, että minulla sellainen olisi. Siis aivan sietämätöntä miehisyyden alennustilaa. Varmaan kerran päivässä tulee joku tolkun ilmestys vastaan. Jatkuvaa rimanalitusta eikä naisissakaan ole kehumista, mustaa säkkiä, lankkaamattomia jalkineita, röökit hampaissa. Arrgghh... ja ne violetinoranssithennakampaukset
Luulisi, että tähän olisi jo tottunut, mutta kun ei...
Siis kuten aiemmin kirjoitinkin, ei se frakin liivien näkyminen contra näkymättömyys ole suurimpia huolenaiheitamme. Pitäisi vissiin saada lääkitys kohdalleen, niin syleilisin maailmaa ja kaikki olsi kaunista.