Ranskalainen Intouchables oli todella leppoisan viihdyttävää katsottavaa. Ajoittain siinä rajalla, että onko liian naiivi, mutta ei sitten kuitenkaan. Suosittelen ainakin naisseurassa katsottavaksi.

^^jos joku tulee pentuilemaan tollasilla niin permabanni heti foorumille.

Pari klassikkoa, Belle de Jour (Päiväperho) ja Roman Holiday, tuli ahmittua, vaikka olisi töitä tehtävänä... Foorumin aiheseen liittyen, Roman Holidayssa häiritsi suhteettoman paljon Gregory Peckin takin olkapääylitys.

Tintin- petyin.

Eilen tulin mulkaisseeksi Pan Am -minisarjaa. En osaa vielä sanoa onko se lintu vai kala.

Onko siinä paljon sezii? Eli meneekö sillä "maailmansotien jälkeen lentäjät saivat" -teemalla? Toivottavasti ei olisi niin pinnallinen - sitä voisi siinä tapauksessa vilkaistakin.

Katsoin eilen vanhan Fritz Lang elokuvan Man Hunt vuodelta 1941. Näiden vanhojen mestarien työtä on ilo katsoa, koska huolimatta ajan hampaasta, niin elokuvat toimivat ihan hyvin myös nykypäivänä. Jännää miten tulee huomattua myös yksityiskohtia vaatetuksesta, yhdessä kohtauksessä näkee hyvin miten päähenkilön armybootseissa on sileä nahkapohja ja neljä naulaa lyöty kantapäähän.

Hyvä kontrastina on se, että yritin katsoa Eastwoodin "Kirjeitä Ivo Jimalta...", mutta en yksinkertaisesti voinut katsoa sitä maahanmuuttokohtauksen jälkeen eteenpäin. Elokuvan visuaalisesti huonosti toteutetut digiefektit ja väärällä tavalla epäselvä käsivarainen taistelukuvaus saivat painamaan delete-nappia digiboksilta.

Pan Amissa jäi vähän auki, että miten sarjassa saadaan jotain ideaa mukaan.
Nyt oli jo mukana normaalia draamaa, vakoojajuonen pohjustelua ja takaumia, joilla sarjaa ankkuroitiin ajankuvaukseksi. Kuvauksena ajasta kaikki toimii, mutta mistä saadaan sisältöä ja ainakaan alussa ei mieleen noussut maininnan arvoisia hahmoja.

Vastaava aikakuvaus Mad Men kun toimii siksi, että henkilöhahmot ovat mainioita ja mukana on juuri sopivasti draamaa vaikka juonenkäänteet ovatkin verraten pieniä. Tästä hyvänä esimerkkinä uusimman kauden eka jakso, joka tiivisti sarjan kruunaavat nyanssit.

Eastwoodin molemmat Iwo Jima-leffat ovat aika puuduttavia.
Sotaelokuvassa pitää olla joko kunnon tunnelma tai sitten hahmoista tehdä kiinnostavia. Tuossa kaksikossa ei ollut kumpaakaan.

Kirjeitä Iwo Jimalta on sentään katsottava leffa, Isiemme liput on lähinnä nolo. Eastwoodin ehkä huonoin ohjaus.

No ei lähelläkään huonointa. Clintin kasarin alkupuoli on paskinta, mitä mies on tehnyt.

Clintin kasarin alkupuoli on paskinta, mitä mies on tehnyt.

Miten niin muka?

eikö se paskin filkka ole se missä clintillä on joku apina kaverina

Firefox on paskin. Clint + oranki menee viel kämäsenä darraviihteenä. Niitäkin leffoja on kaks.

Kyllähän tuo Firefoxin traileri on jo sellaista tykitystä että ei paremmasta väliä...

Mutta ei Clintin tarvitse hävetä. Mitään.

Dirty Harrylle ei kannata liikaa vinoilla, käy ohraisesti.