Oli kyllä aavistuksen pettymys tämä pätkä. Yritti kovasti American Beauty -tyyppistä fiilistä saada aikaiseksi, henkilöhahmoon ei päässyt kauheen hyvin käsiksi vaikka Firth vetikin ihan hyvän suorituksen. Hahmojen taustojen selvitys olisi vaatinut enemmän aikaa.
Elokuvaa taisi eniten vaivata liian vakava ote, joka pienen tragikoomisuuden myötä meni epäselväksi tarkoitukseltaan. Tästä syystä tuli loppua kohden vähän tyhjä olo ja olisin toivonut jotain parempaa kliimaksia (no pun intended). Plussaa kyllä puvustuksesta. Pukeutumiskohtaus, mm. mustien oxfordien harjaus -kohtaus lämmitti kovasti :).
Kuvauksen tyylissä oli vähän turhaa toistoa, muutamia teknisiä pikkuvikoja vilisteli vaikka en usko että tässä oli kyse suuren budjetin leffasta muutenkaan. Kuvan "saturaation", eli värikylläisyyden lisäys tietyissä kohtauksissa oli ihan kiva kikka tarinankerronnan osalta.
Leffasta saati sitten kirjasta kun ei ollut mitään taustatietoja allekirjoittaneella, kuvittelin aluksi että elokuva kertoo ihan nykyajasta, että miehellä nyt sattui vaan olemaan puvustuksessa 60-luvun henkeä paksuine silmälasi-pokineen, vanhan mersun kera, mutta siinä kohtaa kun radiossa kerrottiin Kuuban ohjuskriisistä, aloin tajuamaan vasta mistä aikakaudesta oli kyse.
Voi olla että olisi parempi toisella katselukerralla, mutta kyllä sen nyt kerran katsoo :).
