Valtion pukutehtaan vanhassa kipparitakissani on sellainen punainen vuori, jonka kankaassa loimi- ja kudelangat? ovat eri väriset, punainen ja ilmeisesti sininen. Kangas vaihtelee väriä jännästi eri suunnista katsottuna. Tuollaisen saattaisin itse jopa valita yönsiniseen pukuun. Napinläpikin voisi olla samanvärinen tummanpunainen, mutta saattaisi tietysti olla myös hieman "hilfigermäinen" yksityiskohta. Toisaalta sen muuttaminen myöhemmin ei liene järin hankala homma.

Itse ainakin voisin kuvitella saavani jotain sairasta tyydytystä pukiessani päälle yönsinisen puvuntakin, jossa on punainen vuori. ;)

Tuollainen itseasiassa löytyy, vuortahan on ihan kiva vilautella "muka-vahingossa" napittaessa tai nappeja availlessa jne. ;). Kyllä itse näen "erilaisen värisen" (eli ei ihan mätsäävä) ehdottomana plussana :).

Vuori-ilottelusta voisin kuvitella saavani Tommin kuvailemaa sairasta mielihyvää.

Siitä, että vuori on samalla tavalla räikeä kuin Dulce&Gäppänen, Versacen, Armanin tai Turon puvuissa? Kieltämättä, sellainen mielihyvä on sairasta!

Toki oman halun mukaan, mutta tosiaan nuo "vuori-iloittelut" ovat paitsi skimbaajien niin myös pukusuunnittelijoiden mukaan nyt muotia. Itse lähtisin ensimmäisen puvun kanssa varovasti ja sitten tietämyksen karttuessa sekä silmän kehittyessä hakisin enemmän sitä omaa juttua, josta saa mielihyvää vielä ensi vuonnakin. Samaten muoti on jo toisen puvun kohdalla varmasti vaihtunut ja iloittelemalla voi olla se uniikki lumihiutale.

Itse ainakin voisin kuvitella saavani jotain sairasta tyydytystä pukiessani päälle yönsinisen puvuntakin, jossa on punainen vuori. ;)

Sinisestä en ole varma, mutta Turolta saa (ainakin Halonen ja Stockka myyvät nyt tarjouksessa) tuollaista kirkuvan punavuorellista harmaana ja tietysti mustana.

Vuori-ilottelusta voisin kuvitella saavani Tommin kuvailemaa sairasta mielihyvää.

Siitä, että vuori on samalla tavalla räikeä kuin Dulce&Gäppänen, Versacen, Armanin tai Turon puvuissa? Kieltämättä, sellainen mielihyvä on sairasta!

Hehheh, en nyt sentään tarkoittanut ihan noin perverssiä ja taisin sen kirkkaanpunaisenkin jo tuomita matadorimaiseksi. En muuten tiennyt, että tuollainen on juuri nyt muodissa - se kieltämättä vähentää viehätystä. Toisaalta en voi väittää hypistelleeni mainittujen ulkomaisten merkkien pukuja omin käsin.

Tässä kuvassa ei takki ole sininen, mutta kuvan vuori ei ole mielestäni sentään ihan Turoakaan.




Tämä asia herättää näköjään runsaasti keskustelua. Ilahduttavaa.

Näyttääpä tuo Hackett Londonkin harrastavan vuori-iloittelua:

Minkälaisia huomioita vaatturi teki kropastasi?

Lueskelin tässä taas ketjua läpi ajatuksiani selventääkseni ja huomasin, etten vielä vastannut tähän kysymykseen.

Paidan korjauksia suunnitellessa vaatturi sanoi, että meikäläisellä vasen hartia on hallitsevampi. Ymmärsin sen niin, että oikea on hieman alempana. Tämä voi johtua esimerkiksi ainaisesta hartioiden jumissa olosta. Samaten hän arvioi, että jalat ovat hieman eri pituiset ja kertoivat, että kaikki nämä seikat saavat symmetriset valmisvaatteet ikään kuin vääntymään tai kiertymään päällä.

Kun tuo asia tiedostetaan voidaan esimerkiksi kavennuksissa ottaa toiselta puolelta vähemmän sisään jolloin vaate istuu käyttäjälleen vielä paremmin kuin vain oikeaan ympärysmittaan kavennettu. Täytyy sanoa, että meikäläisen taholta respektiä tuli taas vähän lisää. Ei minulla juuri ole ollut valittamista käyttämäni ompelimon suhteenkaan, mutta meno siellä on ollut paljon suoraviivaisempaa (pun intended). Tämä voi toki johtua eri paikkoihin viemieni vaatteiden erilaisuudesta.

Ompelija muuten totesti Barbourin tattersall-paidan huonon malliseksi ja muutosvaihtoehdot siksi rajatuiksi. Nyt kun olen sitä käyttänyt niin olen samaa mieltä. CT:n kauluspaidassa tuntui taas vaatturilla olevan enemmän potentiaalisia tapoja tehdä kavennus.

[Focus instead on the fit, on the proportions, and take a step back and re-evaluate what you consider your style.]

Minulla ei ole omakohtaista kokemusta mittatilaus- tai räätälinpuvuista, mutta tämmöinen tarttui Styleforumilta silmään:

"But IMO focussing on 'sartorial detailing' is a classic bespoke newbie mistake, and missing the forest for the trees. I look back at my first bespoke jackets now and can't help but shake my head - in an attempt to get the most bang for my buck I addedd every bell and whistle possible to first projects to make them as 'bespoke' as possible while completely missing the point of bespoke - pick stitching everywhere, soft shoulders, big lapels, contrasting undercollar melton, high chest pocket, fancy buttons, fancy lining design, surgeon's cuff, stitched initials, swoopy patch pockets, etc. Focus instead on the fit, on the proportions, and take a step back and re-evaluate what you consider your style. IMO that is where the true benefit/value in bespoke lies."

Vähän pelkäsinkin, että mopo voisi lähteä käsistä. Onneksi mitään ei ole vielä lyöty lukkoon. Istuvuus on minulle joka tapauksessa etusijalla, mutta tuossa siteeraamassasi oli kyllä paljon asiaa. Samaa asiaa, jota muissakin viesteissä on sivuttu. Pitänee sysätä sisäinen insinööri hieman sivummalle tämän asian kanssa.

Samaa asiaa, jota muissakin viesteissä on sivuttu. Pitänee sysätä sisäinen insinööri hieman sivummalle tämän asian kanssa.

Kannattaa myös muistaa, että mitta- ja räätälinpukuihin jää koukkuun.
Lähes yhtä addiktoivaa kuin nikotiini tai heroiini, mutta kalliimpaa ja fixien tekemisessä kestää aikansa. Karut puheet kertovat sartorialisteista, jotka vajoavat epätoivoisiin tekoihin saadakseen seuraavan pukunsa. Jotkut jopa jengiytyvät, varmaan tämänkin foorumin käyttäjistä osa liikkuu "piireissä". Kaikki alkaa harmittomasta yhdestä puvusta, mutta pian pitää saada uudella värillä, erilaisella kauluksella, lipputaskulla ja just omanlaisilla povitaskuilla. Kovat jätkät vetää setin ilman upslaakeja.

Kannattaa myös muistaa, että mitta- ja räätälinpukuihin jää koukkuun.
Lähes yhtä addiktoivaa kuin nikotiini tai heroiini, mutta kalliimpaa ja fixien tekemisessä kestää aikansa.

Herskasta en tiedä, mutta mielestäni mittatilaaminen on jopa addiktoivampaa kuin nikotiini. Tupakista sentään aikanaan pääsin eroon, mutta mittatilaamisesta ei millään. Aina välillä yritän "lakkoa" ja hankin jotain tankokampetta, mutta aina sitä repsahtaa taas mittatilaukseen..

[Focus instead on the fit, on the proportions, and take a step back and re-evaluate what you consider your style.]

Minulla ei ole omakohtaista kokemusta mittatilaus- tai räätälinpuvuista, mutta tämmöinen tarttui Styleforumilta silmään:

"But IMO focussing on 'sartorial detailing' is a classic bespoke newbie mistake, and missing the forest for the trees. I look back at my first bespoke jackets now and can't help but shake my head - in an attempt to get the most bang for my buck I addedd every bell and whistle possible to first projects to make them as 'bespoke' as possible while completely missing the point of bespoke - pick stitching everywhere, soft shoulders, big lapels, contrasting undercollar melton, high chest pocket, fancy buttons, fancy lining design, surgeon's cuff, stitched initials, swoopy patch pockets, etc. Focus instead on the fit, on the proportions, and take a step back and re-evaluate what you consider your style. IMO that is where the true benefit/value in bespoke lies."

Mahdotonta! Joku on puhuu StyleForumilla järkeä!

Mahdotonta! Joku on puhuu StyleForumilla järkeä!

Kai se jo bannittiin.

Eiköhän. Joku roti olla pitää.

Homma eteni taas hieman kun hain paidan kavennuksesta ja juttelin hieman eri vaihtoehdoista. Lisäksi sovittiin mittausaika lähitulevaisuuteen.

Samalla tuli lisätietoa tässä ketjussa aiemmin mainittuihin asioihin.

Sinulla oli muuten suunnitelmissa housujen taskujen toimimattomuus? Miksi näin? Itse en tulisi mitenkään toimeen ilman housuntaskuja, ja siellä tavarat ovat huomaamattomammin kuin takin sisätaskuissa, ainakin jos takki on napakasti istuva.

Olin ymmärtänyt tämän täysin väärin. Vaatturin suosittelema piped pocket on kyllä ihan toimiva tasku, mutta se sulkeutuu seisoessa nätimmin kuin eri tavalla tehty "aina auki tasku".

Suosittelen myös ... kysymään vaatturilta, onnistuisiko vaihdettavien nappien tekeminen. Tällöin kolmella nappisarjalla (puvunvärinen/tumma, keskiruskea, hopea tai pronssi/kulta) saa laajennettua käyttöä aivan järjettömän paljon - tummat napit kokopukukäyttöön, keskiruskeat irtotakkikäyttöön ja jalometallit blazer-tyyliin. Jämäkkä 80's kestää myös parittamisen farkkujen kanssa.

En ehkä osannut ilmaista tätä asiaa oikein, mutta vaatturi sanoi ettei sellainen ole mahdollista. Itse ymmärsin vaihdettavat nappisarjat niin, ettei niitä tarvitsisi aina ommella erikseen kiinni. Voitko Jussi vielä täsmentää tätä?

Näytin kuvista myös mieleisiäni olkapään rakenteita yms. mutta nämä ovat tällaisessa puvussa kyllä täysin fiksattuja rakenteita. Optiona oli kylläkin olkatoppauksen vähentäminen, mutta ei sitä paljon ollut esimerkkitakissa muutenkaan. Haaveilemani roped shoulder ei siis tässä mallissa toteudu kovin vahvasti. Vyötärön tiimalasimaisuus riippuu tietysti myös tilaajan vartalosta.

Joku styleforumilla teetti tällaisen viritelmän itselleen ja idea taitaa olla siitä peräisin. Nappisarjan vaihdettavuus oli tehty siis siten, että kaikki napit ovat periaatteessa kaksinkertaisia ja "ison" (se tavallisesti näkyvä) napin takana on pikkunappi joka kiinnitetään nappipuolella olevaan mininapinreikään. Koska tästäkään selityksestä ei ota välttämättä vielä tolkkua, Steedin blogista löytyy kuviakin malliksi.