Keikari > Kaunis elämä

Viiksien ja parran asema 2000-luvulla

(1/12) > >>

Ville:
Parranajoketjun innoittamana ryhdyin pohtimaan, mikä asema viiksillä ja parroilla on 2000-luvun Suomessa. Kovasti vaikuttaa siltä, että molemmat ovat eninnä keski-ikää lähestyvien tai sen jo ylittäneiden miesten aluetta. Yleisin viiksimalli on kalapuikko, parroissa dominoi siistimätön ja joka suuntaan sojottava au naturelle. Nuoret miehet kaiketi välttävät kasvojen karvoitusta, sillä "naiset eivät niistä tykkää."

Mitä mieltä muu jäsenistö on?

Elenkhos:
Pidän lyhyenä, viiksiä olen harkinnut, mutta idean hylännyt toistaiseksi nuoren iän takia. Apinakarvoitus on järkyttävä.

arsatiki:
Vaarillani oli muhkeat viikset ja pulisongit. Isääni en ole kai koskaan nähnyt ilman jotain karvoitusta naamalla, vaikka viikset hälle eivät oikein sopineetkaan. Itselläni on jo kohta kymmenettä vuotta parta. En ole ajatellut siitä luopua.

Kuten vaatteidenkin osalta, oma tyylitaju on tärkein asia.

CyberDog:
Mulla on ollut leukaparta noin 17-18 vuotiaasta asti. Ilman olin intissä. Muuten on ollut ja tulee pysymään. Aikaisemmin oli hieman pidempi mutta nykyään pidän sen noin 4-8 millisenä siistinä. Ikää nyt 29 vuotta.

KaunisJussi:
Kalapuikkoviikset kasvatetaan usein siinä vaiheessa kun sisäkumi alkaa paistaa päälaelta ja herran täytyy pitää jonkinlainen karvatasapaino kunnossa.

Mutu-tuntumalla arvioituna suomalaismiehillä yleensä on ongelmana - kuten minullakin - epämääräinen parrankasvu. Itselläni kasvaa parta kaikissa sateenkaaren väreissä (puna-musta-valkoinen) ja kaiken lisäksi melko epätasaisesti, jolloin huolitellun, muhkean täysiparran voi huoletta unohtaa. Minulla on myös niin herkkä iho että viikon sängen paikkeilla alkaa kutiaminen olemaan niin armotonta että on pakko tarttua höylään. Myös ammatin takia pitää näyttää siltä ettei ole laskeutunut puusta ihan viime viikolla.

Minusta suomalaiset miehet voisivat kyllä enemmän pelata partojen ja viiksien kanssa.

Navigaatio

[0] Viestien etusivu

[#] Seuraava sivu